Miksi moni nainen jatkaa miehensä sukunimen käyttämistä avioeron jälkeen?

Sehän on hänen nimensä. Ei se lainassa ole.

Mies suostunut että puoliso voi vaihtaa nimensä samaksi kuin hänellä. Pitäisikö miettiä siinä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole mikään miehen sukunimi, vaan myös minun sukunimeni. Miksi vaihtaisin oman nimeni?

Ihan oikeasti! Se on entisen miehen nimi.

Miksi se sitten väestörekisterissä ja kaikissa muissakin virallisissa asiakirjoissa lukee minun etunimeni perässä? 

Miksi siellä lukee myös os. Tyttönimesi kaikissa rekistereissä osoittamassa, että et alunpitäen ole sen niminen, vaan oikea nimesi on joku ihan muu.

Olen eri, mutta siellä lukee entinen nimi ja nykyinen nimi. Tuo on pelkkää omaa keksintöäsi, että se entinen nimi olisi jotenkin oikeampi.

No nimilain mukaan se on vähemmän nimesi, koska et voi antaa sitä uudelle puolisollesi jos avioidut. Tyttönimesi voit.

Mitä helv. ?? Joku viistoistakesänenkö täällä näitä vastauksia kirjottelee.. vähemmän oma nimi.. ei hyvää päivää taas!

Oma nimi on oma nimi, ei ole mitään vähemmän ja enemmän nimiä😂😂😂

No lain mukaan on vaikka väittäisit mitä. Omanimi ja avionimi ovat eri asia nimilaissa.

En ole väittänyt yhtään mitään nimilaista.

Sanoin että oma nimi on jokaisen oma nimi. Siitähän tässä oli kyse. Oma nimi on se millä nimellä olet väestörekisterissä ja mikä tulee hautakiveesi jos sellaisen haluat.

Usko jo lainmukaan ei ole. On oma nimi, johon sinulla on oikeudet antaa se vaikka uuden puolisosi nimeksi ja avionimi, minkä olet ottanut avioliiton yhteydessä puolisoltasi. Siihen sinulla ei ole täysiä oikeuksia. Käy lukemassa nimilaki. Siellä nämä on eritelty, en mitä tätä itse keksi, hyvänen aika.

Jeesus että voi ihminen olla daiju.

Ihan lain mukaan oma nimi on se mikä on väestörekisteriin ilmoitettu!

Yritätkö vielä väittää muuta?

Olen eri, mutta ymmärrätkö, lain mukaan nimet jaotellaan

Omanimi eli viimeisin nimi, mikä henkilöllä on ollut naimattomana. Voit antaa nimen uudelle puolisollesi.

Avionimi, nimi jonka olet ottanut puolisoltasi avioitumiseen yhteydessä. Et voi antaa uudelle puolisollesi, koska se ei ole sinun oma nimi.

Ja milläköhän perusteella se, etten voi antaa nimeä eteenpäin seuraavalle puolisolle tarkoittaa sitä, ettei se minun oma nimeni ole minun? Nimen eteenpäinantoa nyt on vaan nähty hyväksi säädellä sen mukaan, mitä kautta se nimi alunperin on saatu. Ei se tarkoita ettei se olisi oma. En minä tyttönimeänikään voi kenelle tahansa vastaantulijalle vapaasti antaa, eli ei sekään ole siinä mielessä minun omaisuuttani jolle voin vapaasti tehdä mitä haluan.

Jaa kyllä uusi mies saa ottaa vaimon nimen, samaten kuin uusi vaimo saa ottaa miehen nimen.

Että sikäli sen voi antaa kelle tykkää.

En vaihda nimeäni kun menen naimisiin. Mies voi kyllä ottaa minun nimeni. Hän saa käyttää sitä vielä eron jälkeenkin. Mies saa vaikka laittaa testamenttiinsa sellaisen pyynnön, että kuoleman jälkeen hänet haudataan vaimon suvun käyttämään sukuhautaan. Miehen hautakiveen kaiverretaan vaimon sukunimi ja miehen omaa sukunimeä (syntymässä saatu nimi) ei mainita ollenkaan.   :D

Vierailija kirjoitti:

Olin omalla nimelläni onneksi kun erosin. Jos minulla olisi ollut mieheni nimi olisin vaihtanut sen nanosekunnissa. Ei herran jestas, että pitäisin ihmisen nimen josta olen halunnut totaalisesti eroon.

Moni ero tapahtuu ihan yhteisymmärryksessä, kun suhde ei ole enää pitkään aikaan toiminut. Jos eroon ei ole liittynyt mitään draamaa, ei se nimen vaihtaminenkaan ole ensimmäisenä mielessä.

En ottanut miehen nimeä, eikä kukaan ole kysynyt ikinä mitään. Edes ulkomaille mennessä kun oli eri nimi passissa kuin lapsella, ei kukaan kyseenalaistanut, että oletko nyt varmasti tämän äiti, koska eri nimi. On maailmassa ihan tavallista, ettei ihmiset vaihtele nimiään. Suomessakin oli ennen.

En ottanut miehen sukunimeä, koska hän oli jo kerran eronnut, ja hänellä oli jo yksi rouva Möttönen. Ei kiinnostanut olla Rouva Möttönen numero kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että oikeastiko olette sitä mieltä, että on ok tehdä lapsia uuden miehen kanssa vanhan miehen nimelle? Miten tämä ex mies asiaan suhtautuu?

Tiedän tapauksen jossa eronnut rouva piti eksänsä nimen. Tapasi uuden miehen, asuivat alkuun avoparina. Mies sekä koko tuttavapiiri hämmästeli kun rouva ei vaihda tyttönimeään takaisin. Rahasta tai eksän nimellä tehdystä urasta ei ollut kyse edes. Ihan perusduunari. Eikä eksän sukunimi ollut edes mikään Gyllenböögel, eli tuollasella turhamaisuudellakaan asiaa ei voinut selittää. Ihan tavallusia virtasia oli kaikki.

Shokki tuli siinä vaiheessa kun menivät avioon uuden miehen kanssa. Rouva piti edelleen eksänsä sukunimen.

Toinen avioliitto kaatui pian, rouvan itsekkyys oli muissakin asioissa huipussaan.

Tämä varoituksena miehille.

Jatkan siihen asti kunnes nuorin lapsi täyttää 18v ja sitten molemmat vaihdamme nimen. Isä ei suostu lapsen nimen vaihtoon aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä miksi vaihdoin siihen alunperinkin: se on paljon nätimpi kuin tyttönimeni. Tietenkään en olisi muuten edes vaihtanut. Vaihtaako joku muka rumempaan?

Vaihtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Entinen mies on niin rakas, että mammat tekee uudetkin lapset entisen miehen nimelle😂😂😂😩

Ja uusi mies niin tossu että tähän suostuu.

Kun erosin, otin tyttönimeni takaisin vaikka kannoinkin eksäni sinällään kivaa sukunimeä koko aikuisikäni. Uraa tein sillä nimellä mutta ei se loppuelämän menestys siitä ole kiinni, vaihtaako joku Turakainen nimensä Saastamoiseksi. Hyvänen aika sentään mitä juttuja. Lisäksi suurin osa meistä lienee tavallisia lähihoitajia ja sihteereitä, se on ihan turha tuolla yrittää perustella.

Menin yli viiskymppisenä naimisiin uudelleen, otin uuden miehen nimen itselleni. Ei haittaa vaikka omat lapset ovat eri nimellä kuin minä, äitinsä.

Miehen asemaan jos kuvittaudun, tuntisin itseni vähän ö-luokan korvikkeeksi jos vaimo ei ottaisi nimeään, vaikka ekassa liitossa ottanut.

Vierailija kirjoitti:

Se on työlästä vaihtaa kaikki kortit. Kolmella lapsellani on sama sukunimi. Ja exänikään ei mene enää toista kertaa naimisiin.

Mistäs tiiät ettei mene... ? Sopiva daami kun tulee, niin se om menoa. Mikäli ei sitten ole jo luovuttanut naisten suhteen. Mä en ainakaan suostuisi jatkamaan yhdessäoloa jos mies laukoo ettei suostu menemään kanssani avioon kun on jo kerran ollut.

Seitsemän vuoden sisään olen itse uusinut itse kahteen kertaan kortit aviorallien aikana, onhan se projektinsa mutta ei mahdoton. On sitä suurempaakin askaretta ja murhetta keskivertoihmisellä.

Uusi ajokortti on voimassa vähemmän aikaa

Miten jotain jaksaa ihan oikeasti kiinnostaa muiden sukunimet? Älä mene naimisiin henkilön kanssa joka haluaa ottaa sinun sukunimesi, sillä tämäkin ongelma on ratkaistu. Muiden sukunimet ei sinulle kuulu pätkän vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Os. Eli omaa sukua.

Ei.

Os. tarkoittaa osoitetta.

Omaa sukua -ilmauksen lyhenne on O.s.

En ole eroamassa, mutta jos eroaisin niin en missään tapauksessa vaihtaisi sukunimeä takaisin tyttönimeksi. Puoliso on koko ajan tiennyt tämän kantani joten ei pitäisi olla valittamista. En keksi ainuttakaan syytä vaihdon puolesta (paitsi jonkun random av-palastalaisten paheksunta) ja riittämiin syitä sitä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä miksi vaihdoin siihen alunperinkin: se on paljon nätimpi kuin tyttönimeni. Tietenkään en olisi muuten edes vaihtanut. Vaihtaako joku muka rumempaan?

Tämä minua jostain syystä ärsyttää. Siihen rumempaa on vaihdettava. Miehen nimi ei ole enää sinun nimi. Deal with it.

Totta, kun avioero tulee niin naisen kuuluu vaihtaa nimensa takaisin tyttönimeksi. Kun erotaan niin erotaan sitten kunnolla.

Ja määrittele"rumempi" 

Vierailija kirjoitti:

En ole eroamassa, mutta jos eroaisin niin en missään tapauksessa vaihtaisi sukunimeä takaisin tyttönimeksi. Puoliso on koko ajan tiennyt tämän kantani joten ei pitäisi olla valittamista. En keksi ainuttakaan syytä vaihdon puolesta (paitsi jonkun random av-palastalaisten paheksunta) ja riittämiin syitä sitä vastaan.

Tottakai sinun pitää vaihtaa nimesi takaisin tyttönimeksi. Ei pitäisi naiselle tulla mieleenkään pitää entisen miehensä sukunimeä vaan nimi heti vaihtoon kun ero astuu voimaan.

Ärsyttää suunnattomasti nuo entisen miehensä sukunimeä käyttävät naiset. Siitä tulee mielikuva, että ei olla erottu ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen mies on niin rakas, että mammat tekee uudetkin lapset entisen miehen nimelle😂😂😂😩

Ja uusi mies niin tossu että tähän suostuu.

Kun erosin, otin tyttönimeni takaisin vaikka kannoinkin eksäni sinällään kivaa sukunimeä koko aikuisikäni. Uraa tein sillä nimellä mutta ei se loppuelämän menestys siitä ole kiinni, vaihtaako joku Turakainen nimensä Saastamoiseksi. Hyvänen aika sentään mitä juttuja. Lisäksi suurin osa meistä lienee tavallisia lähihoitajia ja sihteereitä, se on ihan turha tuolla yrittää perustella.

Menin yli viiskymppisenä naimisiin uudelleen, otin uuden miehen nimen itselleni. Ei haittaa vaikka omat lapset ovat eri nimellä kuin minä, äitinsä.

Miehen asemaan jos kuvittaudun, tuntisin itseni vähän ö-luokan korvikkeeksi jos vaimo ei ottaisi nimeään, vaikka ekassa liitossa ottanut.

Hyvä. Oikein toimit, naisen kuuluu heti ottaa tyttönimensä takaisin jos ero tulee ja ottaa sen miehen sukunimi kenen kanssa on naimisissa.

Jos nainen pitää entisen miehen sukunimeä niin siitä saa kuvan, että ei olla erottu ollenkaan.

Työkaveri oli ollut naimisissa vierasmaalaisen kanssa ja pitänyt tämän nimen eron jälkeen, tämä kaikki oli jo tapahtunut aiemmin. Tuli meille töihin, tutustui kotimaiseen työkaveriin ja heistä tuli lopulta aviopari. Nainen piti kuitenkin edelleen tämän vierasmaalaisen nimen. Lapsia ei ensimmäisessä liitossa ollut ollut joten senkään takia ei olisi tarvinnut pitää samaa nimeä perheesä. Tätä ihmettelin mielessäni aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä miksi vaihdoin siihen alunperinkin: se on paljon nätimpi kuin tyttönimeni. Tietenkään en olisi muuten edes vaihtanut. Vaihtaako joku muka rumempaan?

Sama täällä. Lisäksi menin naimisiin 24-vuotiaana ja ehdin tekemään gradun ja sen jälkeisen uran miehen nimellä. En halunnut enää vaihtaa, kun minut tunnettiin sillä nimellä. Lapsia meille ei tullut.

Tähän varmaan vaikuttaa ex-miehen "ällöttävyys". Jos ero on kamala, nimeä ei varmaan niin haluta pitää. Hyvän eron jälkeen taas ei oikeastaan ole mitään ongelmaa pitää sitä.

Jos vielä joskus menisin naimisiin, niin ehkä vaihtaisin, mutta en välttämättä uuden miehen nimeen, vaan ehkä tyttönimeeni.

Uutena miehenäsi kyllä vaatisin että ottaisit nimeni kun olit eka kierroksella ottanut. Tasapuolisuus, leidi hyvä. Ethän halua antaa huonoa kuvaa, se olisi v..uilua ottaa tyytönimi eikä mun nimeä. Enkä ole mikään möttönen.

Naisena ymmärrän logiikan kyllä.

Sitäpaitsi kun täällä yhtenä argumenttina eksän nimen pitoon mainitaan se että se eksän von Tötterström oli hienompi nimi, niin siksi se jää roikkumaan avioeron jälkeenkin. Ok siihen asti, kunnes tulee uusi ylkä. Jos uuden ylkän nimi on tavallinen Lehtola, miettikääpä nyt hyvät naiset, miltä se tuntuu herra Lehtolasta kun daami sanoo että haluaa pitää eksänsä HIENOMMAN nimen??'