Miten vanhempasi tapasivat toisensa?

Äiti oli tullut samaan työpaikkaan, missä isäni jo oli. Siellä tapasivat ensimmäisen kerran.

Tapasivat baarissa ysärin alkupuolella, isäni iski silmänsä äitiini. Ovat yhdessä edelleen.

Isäni tuli samaan pieneen kouluun opettajaksi, jossa äiti jo oli opena. Erittäin onnellinen avioliitto ja yhdessä 45 vuotta, kunnes kuolema heidät erotti. 

Pitkän matkan linja-autossa -70-luvun alkupuolella, isäni istui äitini viereen ja otti siitä itselleen loppuelämänsä vaimoksi.

Aika ihania tarinoita, jotka ovat alkaneet aika simppelisti ilman erikoisia säätöjä, niinkuin nykyään, ja ovat kuitenkin kutakuinkin onnistuneita. Nykyisin mikään ei oikein onnistu, ei luonnistu, eikä kestä, monenkymmenen vuoden avioliitot alkavat olla harvinaisuuksia. 

Iskä työpaikalla, isä oli nähnyt uuden kesätyön siivoomassa tai jotain ja oli todennut työkavereilleen, että vien tuon ulos.

Työkaverit oli nauranut iskplle mut ainakin oon tässä lopputuloksena. xD

Äitini tuli kursseille Helsinkiin ja asui kurssin ajan enonsa perheen luona. Isä asui melkein viereisessä omakotitalossa. Eno keksi kutsua Isäni kahville ja esitteli äitini. Siitä se pikku hiljaa eteni 1940-luvulla. Heidät vihittiin 1948 Tampereella.

Äitini laittamalla lehti-ilmoituksella 1970-luvun lopussa.

1950-luvun loppupuolella isäni leskeydyttyä (4 lasta joista vanhin oli 13-v ja nuorin vähän päälle 1-v.) kunta antoi kodin- ja lastenhoitoon avuksi nuoren vastavalmistuneen kodinhoitajan. Vuoden päästä juhlittiin juhannushäitä. Liitto kesti isäni kuolemaan asti, olivat naimisissa 37 vuotta ja saivat kaksi lasta: minut ja sisareni.

Pyörivät samalla kylällä pennusta asti ja jotenkin tiesivät toisensa jo siitä asti. Sitten myöhemmin jossain nuorisotapahtumissa ilmeisesti tullut enemmän kanssakäymistä. Kylän tytöt puhuivat että isä oli niin komea nyt kun oli palannut armeijasta. Äiti oli ollut ensin kateellinen jollekin toiselle tytölle, joka oli iskenyt silmänsä isään ja viettänyt aikaa tämän kanssa, mutta lopulta päätyivät yhteen ja ovat edelleen yli seitsenkymppisinä.

Miettikää miten pienestä on kiinni, että juuri sinä olet olemassa?

Minun rippijuhlissa..

tv. lehtolapsi

Vierailija kirjoitti:

Isä oli harjoittelijana äidin isän nyrkkipajalla, ja istuivat samassa kahvipöydässä.

Tuliko siitä isällesi työpaikka? Minun isälleni tehtiin 1950-luvulla tarjous, josta hän tosin kieltäytyi, koska oli jo valtion virkamies. Eräs konepajan omistaja tarjosi hänelle työpaikkaa konepajallaan ja mahdollisuutta jatkaa myöhemmin firman omistajana ehdolla, että kauppaan kuuluu myös tämän yrittäjän naimaikäinen tytär.

Tansseissa tapasivat ja isä siinä lattialla lirkutteli äitin korvaan ja kohta menivätkin jo nurkan taakse, vaikka mummo oli äitiä varoittanut että nurkan taakse ei saa mennä jos mies pyytää.

Äitini ja isäni olivat tavanneet ensi kertaa Viipurin aseman edessä olevassa kolmion muotoisessa puistikossa..vuonna 1936.Puistkossa on vain muutama puu ja yksi istuin penkki,tai siis oli vielä viisi vuotta sitten..

Mun isä ja äiti opiskelivat ammattikoulussa 50-luvulla samalla vuosikurssilla ja perustivat sen jälkeen perheen ja yhteisen yrityksen. Ei ollut välttämättä onnellisin mahdollinen liitto, mutta yrityksen takia ei kannattanut erota, joten sinnittelivät, sopeutuivat ja olivat yhdessä kunnes kuolema heidät erotti.

Olivat samassa työpaikassa 80-luvulla. Toinen oli vielä tahollaan suhteessa kun alkoivat tapailemaan eli onhan se varmaan ollut aikamoinen skandaali. Lähtivät molemmat siitä työpaikasta ja alkoivat olla yhdessä ja ovat edelleen 30 vuotta myöhemmin.

Luona  vanhan  veräjän, kuin  laulussa  konsanaan.

Eikös tämä ole yksi niistä legendaarisista turvakysymyksistä? Microsoft?

Isäni oli reissutöissä äitini kotipaikkakunnalla. Hän näki äitini ja koki salamarakastumisen. Siitä se vähitellen kehkeytyi.

Muistaakseni baarissa/ravintolassa. Äitini (suomenruotsalainen) ei osannut silloin suomea eikä isäni osannut ruotsia kun tapasivat. En muista puhuivatko englantia kun tapasivat. Saivat mut ja veljeni.