Yksin synnyttäminen

Tai onko kenelläkään kokemusta yksin synnyttämisestä? Ap.

Sektio?

Olisiko sulla joku läheiben kaveri joka voisi tulla avuksi sunnytykseen vaikkei esikoista voisi hoitaaksan? Tai sitten palkattu doula?

Vierailija kirjoitti:

Sektio?

Tämä juolahti itsellänikin mieleen, mutta epäilen, etten sitä niin helposti kuitenkaan saa ruinattua. Meillä myös riski ennenaikaiselle synnytykselle, joten pelkään pahoin, etten ehdi koko sype-polilla käymään. Voiko sektiota vaatia vielä synnyttämään tullessa? Ap.

Ota yhteys sosiaalitoimeen. Pakkohan tuohon joku ratkaisu on olla.

Oletko soittanut polille ja kertonut teidän tilanteen? Voit pyytää, jos he pystyisivät kiirehtimään aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko sulla joku läheiben kaveri joka voisi tulla avuksi sunnytykseen vaikkei esikoista voisi hoitaaksan? Tai sitten palkattu doula?

Valitettavasti ei ole montaa niin läheistä kaveria, ja heillä vauvoja tällä hetkellä, joten se ei onnistu. Doulaa olen myös miettinyt, mutta melkein tuntuu, että vieras ihminen synnytyksessä aiheuttaisi jopa enemmän pelkoa :/ Ap.

Näin äkkiseltään tuli mieleen, että saisko vuoropäivähoidosta apua tällaisessa tilanteessa😗 Se on vaikea kenellekkään kaverille antaa lasta hoitoon, koska ei välttämättä luota niin perusteellisesti toisen kykyyn hoitaa pientä lasta, jos tällä itsellään on tai EI OLE lapsia.

En koskaan päässyt purkamaan synnytyspelkoa vaan lapsi syntyi puolitoista viikkoa ennen pelkopoliaikaa

Synnyttämään yksin? En ymmärrä, mitä tarkoitat.

Synnytys on naiselle passiivinen teko. Naisen täytyy vain sinnitellä, ja antaa syntymän tapahtua: olla estämättä sitä.

Tarvittaessa vauva saadaan ulos ihan viidessäkin minuutissa.

Kehoittaisin varovaisuuteen synteettisen oksitosiinin kanssa, jos sitä ylipäänsä käyttää. Jos annostus ei osu kohdalle, tai ei aloiteta riittävän varovasti, voi joutua sektioon sen takia. Riski on siinä, että vauva kärsii hapenpuutteesta ja äiti runsaammasta verenvuodosta, kun synnytys häiriintyy oksitosiinin väärästä määrästä.

Vältä myös käynnistettyä synnytystä, se saattaa olla vaikea, koska ei perustu siihen että vauva olisi oikeasti valmis syntymään (voi olla, ettei ole edes kääntynyt itse, kun ei ole luonnollista vielä syntyä!) Muista, että normaalin raskauden kesto on jopa 42 vko.

Soita terkkarille ja pyydä aikaa psykologille tai mikä onkaan, jotta sinun ja sikiön ei tarvitse elää stressissä. Etene varovasti - raskausaika ei ole paras mahdollinen selvitellä traumoja, koska sikiö joutuu olemaan siinä mukana tavallaan. Etenet sen mukaan, mikä tuntuu sopivalta.

Luulin että tarkoitat yksin synnytyämisellä kotona synnyttämistä. Mikä olisi vaarallista, mahdollisia komplikaatioita ajatellen.

Sinuna en ottaisi ketään seuraksi synnytykseen. Jännität muutenkin synnytystä, ja joku siinä vielä hölöttämässä tai vaatimassa keskittymistäsi, saattaisi hidastaa synnytystä.

Minä olen synnyttänyt kaksi kertaa suunnitellusti yksin ja kokemukset olivat hyviä. Toinen synnytys yleensä on nopeampi ja varsinkin kun edellisestä synnytyksestä on noin vähän aikaa.

Kannattaa varmasti heti huomenna soittaa pelkopolille ja kysellä aikaa. En luottaisi siihen että kaupunki tai sosiaalitoimi auttaa, todennäköisesti sanovat vain että isä jää hoitamaan. Mutta kannattaa sitäkin kysellä.

Doula?

Minä synnytin yksin nuorimmaiseni, isä hoiti vanhempia lapsia kotona. Minulla tosin ei synnytyspelkoa, eikä häirinnyt asia yhtään. Joku yliempaattinen lääkäriopiskelija olisi halunnut pidellä kädestä, melkein teki mieli toivottaa hyvää matkaa helv....ttiin se, mulle riitti että kätilö antoi lääkkeet ja otti vauvasta kopin, en halunnut ketään tuntematonta siihen vielä taputtelemaan. Kaiken kaikkiaan synnytys oli kokemuksena todella hyvä ja mukavan rauhallinen, kun ei ollut paljoa ihmisiä pyörimässä siinä. Paljon intiimimpi kuin kaksosten synnytys, jolloin paikalla oli väkeä kuin pidoissa. Mulle sopi.

Synnytät kotona niin mies pidellä.kädestä.kiinni? Kas kun vieraita ne koko sairaalahenkilökuntakin on

Synnyttäjän täytyy keskittyä kivun hallintaan, ei sen enempää itseensä. Eli ei siihen, että pysyy psyykkisesti kasassa - juuri se hidastaa tai jopa estää synnytystä, kun äiti miettii liikaa itseään. Ymmärrän, ettei sille mahda mitään, ja vauvaakaan ei voi ajatella kun ei hän tunnu vielä konkreettiselta ihmiseltä. Pointtini on, että on ehkä väärä suunta miettiä niin paljon omaa psyykettä, kun pitäisi vain ajatella synnyttäminen asiana, joka itselle tapahtuu. Sinä äitinä et voi sitä varsinaisesti muuta kuin estää. Kohtu tekee työn, et sinä.

Voi kamalama, kyllä se kakara sieltä syntyy yksin tai kaksin. Onhan siinä kätilö ja leguri ja hoitsut paikalla. Mitä te uusavuttomat taas nillitätte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko sulla joku läheiben kaveri joka voisi tulla avuksi sunnytykseen vaikkei esikoista voisi hoitaaksan? Tai sitten palkattu doula?

Valitettavasti ei ole montaa niin läheistä kaveria, ja heillä vauvoja tällä hetkellä, joten se ei onnistu. Doulaa olen myös miettinyt, mutta melkein tuntuu, että vieras ihminen synnytyksessä aiheuttaisi jopa enemmän pelkoa :/ Ap.

Pystyisikö joku näistä vauvaa kotona hoitavista lupautua ottamaan esikoisen hoitoon synnytyksen ajaksi? Veikkaan, että aika moni ymmärtää tilanteesi ja haluaisi auttaa, mutta se avun pyytäminen on usein meidän pärjäämiskulttuurissa vähän vaikeaa. Ja kannattaa soittaa sinne pelkopolille ja kysellä, ehditkö vielä käymään ennen synnytystä. Valitettavasti asiat eivät tahdo nykyään edetä terveydenhoidossa, jos ei itse ole vaativa.

Ensisijaisesti ajatellaan vauvan hyvinvointia ja henkeä, ei äidin psyykkisiä ongelmia. Ts. äidin ongelmat eivät saa ajaa vauvan edun edelle: vaarallisia ja kalliita toimenpiteitä ei tehdä pelkästään äidin mieliksi.

Koska äidin psyyke voi olla riski sikiön hengelle, ja koska tottakai pyritään ottamaan äiti huomioon mahdollisimman hyvin, synnytys saatetaan välttää tekemällä sektio matalalla kynnyksellä.

Doulan kanssa on tarkoitus jutella ja tutustua etukäteen, ei niin, että tapaat hänet vasta synnytyksessä.