Yrittäjä! Tahdotko oikeasti asiakkaan parasta vai oletko vain rahojen perään?
Kiinnostaisi tietää mitä pienyrittäjät oikeasti ajattelevat asiakkaista. Esim. ravintoloitsija, onko tavoite saavutettu kun maksu kilahti kassaan vai haluatko että asiakas viihtyy oikeasti (muusta syystä kuin toivosta että asiakas tulisi uudelleen)?
Tai vaikkapa kauneushoitolassa, haluaako yrittäjä oikeasti tehdä asiakkaasta kauniin?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Useimmat yrittäjät ovat tavallisessa elämässä aika röyhkeitä.
Harvoin tapaa mukavaa, leppoisaa ja empaattista yrittäjää.
Sen minkä pyrkyryydessä voittaa, sen ihmisyydessä häviää.
Tehdään sen verran hyvin että asiakkaalle kelpaa, muttei yhtään paremmin. Välillä toki kannattaa tehdä tahallaan vähän huonostikin, jos sillä tavalla saa laskutettavia lisätöitä eikä asiakas tajua sitä.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat yrittäjät ovat tavallisessa elämässä aika röyhkeitä.
Harvoin tapaa mukavaa, leppoisaa ja empaattista yrittäjää.
useimmat työntekijät ovat tavallisessa elämässä aika laiskoja.
Harvoin tapaa mukavaa, ahkeraa ja iloista työntekijää..
Eiks ollukkin kiva yleistys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtäkään yrittäjää joka ei ajattelisi asiakkaan parasta.
Yritys ei menesty jos näin ei tee.Tottakai ajatellaan asiakkaan parasta, koska se on ainut tapa saada rahaa jatkossakin. Asiakkaasta pidetään huoli, jotta hän tulisi jatkossakin ja toisi lisää rahaa ja ehkä toisi lisää asiakkaitakin, jotka taas tuovat lisää rahaa.
Aina ei mene noin, riippuu yrityksestä.
Yllättävän moni pienikin yrittäjä sanoo että kaikkia asiakkaita ei kannata palvella ja samaan aikaan valittelee asiakasmäärien vähyyttä. Eräskin nyt somettelee ja kehottelee kannattamaan pientä paikallista. Ensin on asenteellaan karkottanut ne pienet ärsyttävät köyhät asiakkaat ja nyt kutsuu ostoksille aina kun näkee. No en mene, niin jäi paha maku suuhun kun kuuntelin vuosikausia tuota jaskaa. Operaattorit on myös samanlaisia asenteeltaan eli "ei nyt huvita palvella, ihan sama vaikka vaihdatkin kilpailijalle" ja pilkkanaurua päälle kun puhelin ei toimi tai netti ei toimi tai mikään muukaan ei toimi. Menee VIELÄ niin hyvin että ei tarvitse kaikkia palvella edes kohtalaisesti. Jonain päivänä kaikki voi muuttua, kuten mennyt vuosi on näyttänyt. Monen ylpeys on mennyttä.
Seuraillut joskus näiden yrittäjien päivityksiä esimerkiksi facessa. Ihan suoraan toivotaan, ettei ”messuilla hukata aikaa” - voi mennä rahakas diili ohi. Kyllä jää tällaisen ajatusmaailman omaavan hyväkkään palvelut tutkimatta. Kummaa tuo narsismi näissä.
Moni nuori yrittäjä etenkin on äärimmäisen itsevarma ja ....hm ehkä sana nälkäinen kuvaa asennetta hyvin. Eli haluavat heti nopeita ja rahakkaita kauppoja, ei haluta käyttää aikaa asiakkaaseen joka vielä harkitsee tai tutustuu tuotteeseen/palveluun. Myyntitykkinä puhutaan asiakas pyörryksiin ja uskotaan ihan satavarmasti siihen omaan tekemiseen. Jos joku ei heti tee kauppoja, mielenkiinto lopahtaa samantien eikä haluta nähdä vaivaa asiakkaan eteen, katse alkaa etsiä jo uutta maksavaa asiakasta. Eli eivät osaa puhua kauppatapahtumaa loppuun saakka, jolloin asiakkaalle jää tunne että tämä oli tässä, turha uudelleen vaivautua. Hyvä myyjä antaa asiakkaalle tilaa ja aikaa, sanoo että voit palata asiaan myöhemmin, tarjous pitää, tätä tuotetta on saatavilla aina jne. Ja se asiakas joka tänään epäröi ostaa 10€ tuotetta voi huomenna olla se asiakas joka ostaisi 1000€:lla jos olisi silloin köyhempänä palveltu kunnolla. Itselleni kävi jotakuinkin näin kun olin pienituloinen kaupanmyyjä ja halusin ostaa elämäni ensimmäisen tietokoneen. Yrittäjä (tuttu) ei suostunut osamaksuun (2-3 erää), joka silloin oli hyvin tavallista eikä tehnyt edes minkäänlaista tarjousta vaikka parikin kertaa pyysin, tiuski vain. Olen erittäin säntillinen maksaja, en koskaan jätä laskuja maksamatta enkä siirtele eräpäiviä. No, sain vain pilkkanaurua ja halveksuntaa. Vuotta myöhemmin sain yli 1000€ veronpalautusta ja kerroin tästä kyseiselle yrittäjälle. Halusi nyt myydä minulle tietokoneen. Kerroin että olin ostanut jo muualta, koko raha meni tietokoneeseen ja tulostimeen :D
Vierailija kirjoitti:
Rahaa tietysti. En voi uskoa, että jonkun aikuisen (?) täytyy tällaista edes kysyä.
Käytkö sinä töissä sen takia, että haluat pomollesi ja asiakkaillesi mahdollisimman kivan päivän, vai sen takia, että saat rahaa? Ja ennen kuin vastaat jotain hyvesignalointia, niin mieti tarkkaan:
1) Tekisinkö tätä samaa hommaa, jos saisin sillä tuotettua kaikille todella hyvän mielen, mutta en saisi lainkaan rahaa?
2) Tekisinkö tätä samaa hommaa, jos siitä ei tulisi kenellekään hyvä mieli, mutta saisin siitä rahaa?
Työtä tehdään rahan takia.
Sano tuo Hurstille.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtäkään yrittäjää joka ei ajattelisi asiakkaan parasta.
Yritys ei menesty jos näin ei tee.
Kyse olikin siitä että haluaako yrittäjä asiakkaan parasta ajaakseen omaa etuaan (että asiakas tulisi takaisin) vai voiko jossain olla joku pyyteetön ihminen joka haluaa tehdä toiselle aidosti hyvää ja elanto tulee siinä sivussa jos on tullakseen
Ärsyttää palstalla oleva suuri vastakkainasettelu: yrittäjä >< kuluttaja. Eiköhän se tilanne ole se, että kuluttaja ostaa tuotetta, jos tarvitsee sitä eikä se yrittäjä kenellekään pakolla myy. Vapaaehtoisesti minunkin toimistooni tullaan ja hyväksytään, että lasku seuraa. Jos yrittäjä surkea, ei sinne asiakkaita tule. Ei edes, vaikka valtion varoista osa laskuista.
Fatalji, yrittäjä vuodesta 2006
Onneksi tähän ketjuun tuli edes joitakin vastauksia jotka antavat uskoa ihmisyyteen. Esimerkiksi kampaaja ketjun alkupäässä <3
Valitettavasti useimpien mielestä asiakas on vain rasite, mutta raha kyllä kelpaa. Ja rahan saamisen jälkeen asiakkaan olisi parempi poistua pikimmiten.
En ole itse yrittäjä mutta haluan silti tehdä työni niin hyvin kuin mahdollista. Ihan yhteisen hyvän vuoksi. Toki teen työtäni myös rahan takia mutta saisin saman pingottamattakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Rahaa tietysti. En voi uskoa, että jonkun aikuisen (?) täytyy tällaista edes kysyä.
Käytkö sinä töissä sen takia, että haluat pomollesi ja asiakkaillesi mahdollisimman kivan päivän, vai sen takia, että saat rahaa? Ja ennen kuin vastaat jotain hyvesignalointia, niin mieti tarkkaan:
1) Tekisinkö tätä samaa hommaa, jos saisin sillä tuotettua kaikille todella hyvän mielen, mutta en saisi lainkaan rahaa?
2) Tekisinkö tätä samaa hommaa, jos siitä ei tulisi kenellekään hyvä mieli, mutta saisin siitä rahaa?
Työtä tehdään rahan takia.
1) En tekisi
2) En tekisi
Molemmille pitää olla hyötyä työstäni, itselleni ja asiakkaalle. Mahdotonta muuten motivoitua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtäkään yrittäjää joka ei ajattelisi asiakkaan parasta.
Yritys ei menesty jos näin ei tee.Kyse olikin siitä että haluaako yrittäjä asiakkaan parasta ajaakseen omaa etuaan (että asiakas tulisi takaisin) vai voiko jossain olla joku pyyteetön ihminen joka haluaa tehdä toiselle aidosti hyvää ja elanto tulee siinä sivussa jos on tullakseen
Aikamoisen myrkyllinen ihmiskäsitys pitää olla, jos ajattelee, että ihmiset yleensä eivät halua toisilleen hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtäkään yrittäjää joka ei ajattelisi asiakkaan parasta.
Yritys ei menesty jos näin ei tee.Kyse olikin siitä että haluaako yrittäjä asiakkaan parasta ajaakseen omaa etuaan (että asiakas tulisi takaisin) vai voiko jossain olla joku pyyteetön ihminen joka haluaa tehdä toiselle aidosti hyvää ja elanto tulee siinä sivussa jos on tullakseen
Aikamoisen myrkyllinen ihmiskäsitys pitää olla, jos ajattelee, että ihmiset yleensä eivät halua toisilleen hyvää.
No onhan näitä tapauksia ollut. Esim että ”asiakkaat tuovat vain hiekkaa lattioille”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen teknistä konsultointia sivutoimisesti. Kyllä haluan asiakkaan parasta ehdottomasti. Pitkällä tähtäimellä se on myös minun etuni kun asiakas haluaa jatkaa yhteistyötä. Toisekseen näin isänmaallisena ihmisenä haluan että nämä konsultointini tuo työtä Suomeen.
😂😂😂😂😂😂😂
Kirjoitatko myös historiikkia itsestäsi?
Olet varmastikin useasti tilanteessa kun naurat omille jutuillesi ja muut ovat hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavoittelen asiakkaan parasta sillä hinnalla, jonka hän haluaa maksaa. Siksi 1000 e maksava asiakas saa aivan toisenlaisen asiakaskokemuksen kuin 99,9 e maksava, vaikka he molemmat ovat ostaneet samanlaisen tuotteen. Jos toiselle kelpaa halvoista raaka-aineista hutiloiden ommeltu asu ja toinen haluaa jopa vuosikymmeniä kestävän laadukkaan asun, niin kumpikin saa haluamansa, toinen vain maksaa enemmän.
Eli jaat ihmisiä hierarkioihin. Sinun kannattaisi muuttaa Intiaan, saisit alistaa oikein tosissasi - taipumuksia näkyy löytyvän.
Mikäköhän on muuten yrittäjien prosentti persoonallisuushäiriöisissä?
Onko se hierarkiaa, että asiakas saa päättää hinnan ja teen sen mukaan? Minusta se on asiakkaan palvelemista. Voisinhan myydä molemmille samanlaisen tuotteen hintaan 550 e, jolloin ensimmäinen asiakas ei saisi haluamaansa laatua eikä toisella olisi varaa ostaa. Toki voisin laskuttaa ensimmäiseltä 1900 e ja maksattaa hänellä myös toisen asiakkaan tilaukseen käytettävät materiaalit, mutta minusta se ei ole reilua, että asiakas saa 100 eurolla saman palvelun ja tuotteen, vaikka ei maksaisi sen tuotantokustannuksia ja materiaaleja.
Jos nyt jätetään materiaalikustannukset pois laskuista, koska se ei ole tuloa sinulle niin miten pystyt ompelemaan hutiloiden sen halvemman? Jätät päättelyt tekemättä? Huonoa tikkausta? Vai malli, jota ei mittatilausistuteta sopivaksi ja ilman muotolaskoksia ja muita hidastavia elementtejä? Jos viimeisin niin ok, jos jotain muuta niin ei ok , ellei asiakas tiedä ostavansa sekundaa.
Suurin hintaero syntyy niistä materiaaleista. Toiselle villakangasta, toiselle halpaa sekoitetta. Toiselle sähköistymätön vuorikangas, toiselle ohut, halpa, sähköistyvä. Toiselle erikoisnapit ja niihin sopiva vyönsolki, toiselle solmittava vyö. Seuraava ero syntyy yksityiskohdista. Halvassa tuotteessa on simppelit leikkaukset, vähemmän yksityiskohtia ja - aivan totta - ei niin hyvää istuvuutta, koska malli pitää valita niin, että työvaiheita on vähän. Sovituksiakin on vain yksi jos sitäkään. Lopputulos on siisti, mutta tusinatavaraa eikä käytössä yhtä miellyttävä ja pitkäikäinen kuin kalliimpi. Halvan ostaessaan asiakas tietää saavansa halpaa, mutta se on hänen oma valintansa. En suostu sovituksessa edes keskustelemaan taskuista ilman, että kerron niiden hinnan ja muistutan, että niistä ei ole tähän hintaan sovittu, niitä ei siis tule.
Useimmat yrittäjät ovat tavallisessa elämässä aika röyhkeitä.
Harvoin tapaa mukavaa, leppoisaa ja empaattista yrittäjää.