Kannattaisiko minun irtisanoutua..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanteesi tuntuu siltä, että olisit oikeasti sairasloman tarpeessa joka tapauksessa. Mitä olet mieltä ajatuksesta, että pyrit työterveydestä saamaan sairaslomaa, mutta käytät sen ajan aktiivisesti uusien työpaikkamahdollisuuksien kartoittamiseen, taloudelliseen suunnitteluun ja muuhun, mikä tukee irtisanoutumista? Näin et jäisi heti tyhjän päälle, kun ehdit hieman varautumaan. Lisäksi kun on ollut tietyn aikaa kokoaikaisella sairauslomalla, muttei ole vielä 100% työkykyinen, voi olla mahdollisuus myös osa-aikainen sairauslomaan, jossa työaika on 40-60%.

Työterveyden kautta on toki myös saatavilla tukea työkykyneuvotteluihin, joissa käydään läpi työnantajan kanssa miten työnkuvaasi muutettaisiin, että jaksat töissä. Oletko tietoinen näistä mahdollisuuksista ja onko sinulla luottamusta työnantajaasi, että muutokset olisivat mahdollisia?

Teetkö ylitöitä? Mitä tapahtuu jos pysyt normaalissa työajassa? Mitä tapahtuu, jos jätät tekemättä ne työt, mitä sinulle tungetaan muttet ehdi? Siis varmasti jonkintasoinen konflikti työnantajan kanssa, sen vähän perusteella mitä kerroit, mutta ihan konkreettisesti? Kannattaa käydä tämäkin skenaario mielessään läpi mitä voi tapahtua, mitä vastaat (aina kirjallisesti, että jää todisteet), ja onko sinulla voimia käydä läpi tällainen vaihtoehto ennen irtisanoutumista.

Kiitos. Olen ollut pari viikkoa sairauslomalla. Olen etsinyt työpaikkoja (ei vielä ollut), mutta ongelma on siinä, että olen aivan loppu, elimistö käy ylikerroksilla. Pitäisi siis saada palautuminen ensin käyntiin, jotta olisi voimavaroja muiden paikkoja etsimiseen. Vaikeusastetta lisää se, että uusi työpaikka voisi lisäksi vaatia muuttoa kauas, joten saisi olla melko varma paikasta.

Työnantaja ei suostu osa-aikaiseen sairauslomaan. Haluavat vain 100%:n työpanoksen tai sitten minun pitäisi tajuta ottaa loparit. Tämä sanottiin aiemmin selvästi. Olen keskustellut näistä asioista moneen kertaan työnantajan kanssa, eivät tule vastaan, eivät palkkaa lisää työvoimaa, vaikka tunnustavat työkuormani. Toteavat vaan, että työ on tällainen raskas ja se ei sovi kaikille. En yleensä tee ylitöitä enää, en ole tehnyt pariin vuoteen. Tulee valitusta, jos jotkut hommat myöhästyy.

Vaikka ajattelen, että teen sen minkä ehdin, niin silti kiireellisten töiden kasaantuminen kuormittaa. Työsuoritusten vaatimaa aikaakin ei pysty aina arviomaan, voi tulla yllätyksiä, joten joku yksi työ voi laittaa kalenterin uusiksi ja sitten siirtelepä siinä muita sovittuja töitä. Tietyt kriittiset työt on pakko tehdä tarpeeksi nopeasti. On kyllä vaikea rauhoittaa itseään työpäivän aikana, kun jatkuvasti vedetään hihasta ja systeemit tuuttaavat lisää kiireellistä työtä.

Ikävää, että tilanteesi on jo noin pahana. Mutta hyvä siis, että olet kuitenkin jo sairaslomalla. Olet aivan oikeassa, että palautuminen pitää saada tuollaisessa ylikuormituksessa ensin käyntiin, ennen kuin on voimavaroja suunnitella tulevaisuutta. Toivottavasti työterveytesi lääkärit ovat potilaan puolella niin, että tilanteessasi on vain mahdollista jatkaa sairaslomaa kunnes olosi on oikeasti kohentunut. Tässä keskustelussa voi auttaa ne tiedot, jotka olet antanut ja annat siitä, kuinka työnantajasi ei ole ollenkaan valmis tulemaan vastaan.

Tuollaisessa terveystilanteessa ja tuollaisen työnantajan kanssa en itse ollenkaan huolehtisi sairausloman vaikutuksista - eihän työnantajasikaan huolehdi sinun terveydestäsi. Vaan olisin ihan rauhassa niin pitkään sairauslomalla kuin sitä annetaan ja niin kauan kuin paranemiseni vaatii.

Toivottavasti sairauslomasi kontrollikäynti menee hyvin, ja saat lisää aikaa toipumiselle ja sitten tulevaisuuden tilanteelle. Jonkin ratkaisunhan tilanne tulee vaatimaan, koska tuollainen työnantaja ja työ ei ole oman terveyden pysyvän menettämisen arvoista. Mutta askel kerrallaan nyt eteenpäin, kunnes olosi kohentuu. Voimia sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanteesi tuntuu siltä, että olisit oikeasti sairasloman tarpeessa joka tapauksessa. Mitä olet mieltä ajatuksesta, että pyrit työterveydestä saamaan sairaslomaa, mutta käytät sen ajan aktiivisesti uusien työpaikkamahdollisuuksien kartoittamiseen, taloudelliseen suunnitteluun ja muuhun, mikä tukee irtisanoutumista? Näin et jäisi heti tyhjän päälle, kun ehdit hieman varautumaan. Lisäksi kun on ollut tietyn aikaa kokoaikaisella sairauslomalla, muttei ole vielä 100% työkykyinen, voi olla mahdollisuus myös osa-aikainen sairauslomaan, jossa työaika on 40-60%.

Työterveyden kautta on toki myös saatavilla tukea työkykyneuvotteluihin, joissa käydään läpi työnantajan kanssa miten työnkuvaasi muutettaisiin, että jaksat töissä. Oletko tietoinen näistä mahdollisuuksista ja onko sinulla luottamusta työnantajaasi, että muutokset olisivat mahdollisia?

Teetkö ylitöitä? Mitä tapahtuu jos pysyt normaalissa työajassa? Mitä tapahtuu, jos jätät tekemättä ne työt, mitä sinulle tungetaan muttet ehdi? Siis varmasti jonkintasoinen konflikti työnantajan kanssa, sen vähän perusteella mitä kerroit, mutta ihan konkreettisesti? Kannattaa käydä tämäkin skenaario mielessään läpi mitä voi tapahtua, mitä vastaat (aina kirjallisesti, että jää todisteet), ja onko sinulla voimia käydä läpi tällainen vaihtoehto ennen irtisanoutumista.

Kiitos. Olen ollut pari viikkoa sairauslomalla. Olen etsinyt työpaikkoja (ei vielä ollut), mutta ongelma on siinä, että olen aivan loppu, elimistö käy ylikerroksilla. Pitäisi siis saada palautuminen ensin käyntiin, jotta olisi voimavaroja muiden paikkoja etsimiseen. Vaikeusastetta lisää se, että uusi työpaikka voisi lisäksi vaatia muuttoa kauas, joten saisi olla melko varma paikasta.

Työnantaja ei suostu osa-aikaiseen sairauslomaan. Haluavat vain 100%:n työpanoksen tai sitten minun pitäisi tajuta ottaa loparit. Tämä sanottiin aiemmin selvästi. Olen keskustellut näistä asioista moneen kertaan työnantajan kanssa, eivät tule vastaan, eivät palkkaa lisää työvoimaa, vaikka tunnustavat työkuormani. Toteavat vaan, että työ on tällainen raskas ja se ei sovi kaikille. En yleensä tee ylitöitä enää, en ole tehnyt pariin vuoteen. Tulee valitusta, jos jotkut hommat myöhästyy.

Vaikka ajattelen, että teen sen minkä ehdin, niin silti kiireellisten töiden kasaantuminen kuormittaa. Työsuoritusten vaatimaa aikaakin ei pysty aina arviomaan, voi tulla yllätyksiä, joten joku yksi työ voi laittaa kalenterin uusiksi ja sitten siirtelepä siinä muita sovittuja töitä. Tietyt kriittiset työt on pakko tehdä tarpeeksi nopeasti. On kyllä vaikea rauhoittaa itseään työpäivän aikana, kun jatkuvasti vedetään hihasta ja systeemit tuuttaavat lisää kiireellistä työtä.

Ikävää, että tilanteesi on jo noin pahana. Mutta hyvä siis, että olet kuitenkin jo sairaslomalla. Olet aivan oikeassa, että palautuminen pitää saada tuollaisessa ylikuormituksessa ensin käyntiin, ennen kuin on voimavaroja suunnitella tulevaisuutta. Toivottavasti työterveytesi lääkärit ovat potilaan puolella niin, että tilanteessasi on vain mahdollista jatkaa sairaslomaa kunnes olosi on oikeasti kohentunut. Tässä keskustelussa voi auttaa ne tiedot, jotka olet antanut ja annat siitä, kuinka työnantajasi ei ole ollenkaan valmis tulemaan vastaan.

Tuollaisessa terveystilanteessa ja tuollaisen työnantajan kanssa en itse ollenkaan huolehtisi sairausloman vaikutuksista - eihän työnantajasikaan huolehdi sinun terveydestäsi. Vaan olisin ihan rauhassa niin pitkään sairauslomalla kuin sitä annetaan ja niin kauan kuin paranemiseni vaatii.

Toivottavasti sairauslomasi kontrollikäynti menee hyvin, ja saat lisää aikaa toipumiselle ja sitten tulevaisuuden tilanteelle. Jonkin ratkaisunhan tilanne tulee vaatimaan, koska tuollainen työnantaja ja työ ei ole oman terveyden pysyvän menettämisen arvoista. Mutta askel kerrallaan nyt eteenpäin, kunnes olosi kohentuu. Voimia sinulle.

Kiitos paljon tuestasi. Se tuntuu todella hyvältä. On ollut aika yksinäinen olo tässä tilanteessa (jo pitkään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanteesi tuntuu siltä, että olisit oikeasti sairasloman tarpeessa joka tapauksessa. Mitä olet mieltä ajatuksesta, että pyrit työterveydestä saamaan sairaslomaa, mutta käytät sen ajan aktiivisesti uusien työpaikkamahdollisuuksien kartoittamiseen, taloudelliseen suunnitteluun ja muuhun, mikä tukee irtisanoutumista? Näin et jäisi heti tyhjän päälle, kun ehdit hieman varautumaan. Lisäksi kun on ollut tietyn aikaa kokoaikaisella sairauslomalla, muttei ole vielä 100% työkykyinen, voi olla mahdollisuus myös osa-aikainen sairauslomaan, jossa työaika on 40-60%.

Työterveyden kautta on toki myös saatavilla tukea työkykyneuvotteluihin, joissa käydään läpi työnantajan kanssa miten työnkuvaasi muutettaisiin, että jaksat töissä. Oletko tietoinen näistä mahdollisuuksista ja onko sinulla luottamusta työnantajaasi, että muutokset olisivat mahdollisia?

Teetkö ylitöitä? Mitä tapahtuu jos pysyt normaalissa työajassa? Mitä tapahtuu, jos jätät tekemättä ne työt, mitä sinulle tungetaan muttet ehdi? Siis varmasti jonkintasoinen konflikti työnantajan kanssa, sen vähän perusteella mitä kerroit, mutta ihan konkreettisesti? Kannattaa käydä tämäkin skenaario mielessään läpi mitä voi tapahtua, mitä vastaat (aina kirjallisesti, että jää todisteet), ja onko sinulla voimia käydä läpi tällainen vaihtoehto ennen irtisanoutumista.

Kiitos. Olen ollut pari viikkoa sairauslomalla. Olen etsinyt työpaikkoja (ei vielä ollut), mutta ongelma on siinä, että olen aivan loppu, elimistö käy ylikerroksilla. Pitäisi siis saada palautuminen ensin käyntiin, jotta olisi voimavaroja muiden paikkoja etsimiseen. Vaikeusastetta lisää se, että uusi työpaikka voisi lisäksi vaatia muuttoa kauas, joten saisi olla melko varma paikasta.

Työnantaja ei suostu osa-aikaiseen sairauslomaan. Haluavat vain 100%:n työpanoksen tai sitten minun pitäisi tajuta ottaa loparit. Tämä sanottiin aiemmin selvästi. Olen keskustellut näistä asioista moneen kertaan työnantajan kanssa, eivät tule vastaan, eivät palkkaa lisää työvoimaa, vaikka tunnustavat työkuormani. Toteavat vaan, että työ on tällainen raskas ja se ei sovi kaikille. En yleensä tee ylitöitä enää, en ole tehnyt pariin vuoteen. Tulee valitusta, jos jotkut hommat myöhästyy.

Vaikka ajattelen, että teen sen minkä ehdin, niin silti kiireellisten töiden kasaantuminen kuormittaa. Työsuoritusten vaatimaa aikaakin ei pysty aina arviomaan, voi tulla yllätyksiä, joten joku yksi työ voi laittaa kalenterin uusiksi ja sitten siirtelepä siinä muita sovittuja töitä. Tietyt kriittiset työt on pakko tehdä tarpeeksi nopeasti. On kyllä vaikea rauhoittaa itseään työpäivän aikana, kun jatkuvasti vedetään hihasta ja systeemit tuuttaavat lisää kiireellistä työtä.

Ikävää, että tilanteesi on jo noin pahana. Mutta hyvä siis, että olet kuitenkin jo sairaslomalla. Olet aivan oikeassa, että palautuminen pitää saada tuollaisessa ylikuormituksessa ensin käyntiin, ennen kuin on voimavaroja suunnitella tulevaisuutta. Toivottavasti työterveytesi lääkärit ovat potilaan puolella niin, että tilanteessasi on vain mahdollista jatkaa sairaslomaa kunnes olosi on oikeasti kohentunut. Tässä keskustelussa voi auttaa ne tiedot, jotka olet antanut ja annat siitä, kuinka työnantajasi ei ole ollenkaan valmis tulemaan vastaan.

Tuollaisessa terveystilanteessa ja tuollaisen työnantajan kanssa en itse ollenkaan huolehtisi sairausloman vaikutuksista - eihän työnantajasikaan huolehdi sinun terveydestäsi. Vaan olisin ihan rauhassa niin pitkään sairauslomalla kuin sitä annetaan ja niin kauan kuin paranemiseni vaatii.

Toivottavasti sairauslomasi kontrollikäynti menee hyvin, ja saat lisää aikaa toipumiselle ja sitten tulevaisuuden tilanteelle. Jonkin ratkaisunhan tilanne tulee vaatimaan, koska tuollainen työnantaja ja työ ei ole oman terveyden pysyvän menettämisen arvoista. Mutta askel kerrallaan nyt eteenpäin, kunnes olosi kohentuu. Voimia sinulle.

Kiitos paljon tuestasi. Se tuntuu todella hyvältä. On ollut aika yksinäinen olo tässä tilanteessa (jo pitkään).

Hyvä jos auttaa vähäsen :) Tilanne on itsellekin tuttu sekä menneisyydestä että nykyisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanteesi tuntuu siltä, että olisit oikeasti sairasloman tarpeessa joka tapauksessa. Mitä olet mieltä ajatuksesta, että pyrit työterveydestä saamaan sairaslomaa, mutta käytät sen ajan aktiivisesti uusien työpaikkamahdollisuuksien kartoittamiseen, taloudelliseen suunnitteluun ja muuhun, mikä tukee irtisanoutumista? Näin et jäisi heti tyhjän päälle, kun ehdit hieman varautumaan. Lisäksi kun on ollut tietyn aikaa kokoaikaisella sairauslomalla, muttei ole vielä 100% työkykyinen, voi olla mahdollisuus myös osa-aikainen sairauslomaan, jossa työaika on 40-60%.

Työterveyden kautta on toki myös saatavilla tukea työkykyneuvotteluihin, joissa käydään läpi työnantajan kanssa miten työnkuvaasi muutettaisiin, että jaksat töissä. Oletko tietoinen näistä mahdollisuuksista ja onko sinulla luottamusta työnantajaasi, että muutokset olisivat mahdollisia?

Teetkö ylitöitä? Mitä tapahtuu jos pysyt normaalissa työajassa? Mitä tapahtuu, jos jätät tekemättä ne työt, mitä sinulle tungetaan muttet ehdi? Siis varmasti jonkintasoinen konflikti työnantajan kanssa, sen vähän perusteella mitä kerroit, mutta ihan konkreettisesti? Kannattaa käydä tämäkin skenaario mielessään läpi mitä voi tapahtua, mitä vastaat (aina kirjallisesti, että jää todisteet), ja onko sinulla voimia käydä läpi tällainen vaihtoehto ennen irtisanoutumista.

Kiitos. Olen ollut pari viikkoa sairauslomalla. Olen etsinyt työpaikkoja (ei vielä ollut), mutta ongelma on siinä, että olen aivan loppu, elimistö käy ylikerroksilla. Pitäisi siis saada palautuminen ensin käyntiin, jotta olisi voimavaroja muiden paikkoja etsimiseen. Vaikeusastetta lisää se, että uusi työpaikka voisi lisäksi vaatia muuttoa kauas, joten saisi olla melko varma paikasta.

Työnantaja ei suostu osa-aikaiseen sairauslomaan. Haluavat vain 100%:n työpanoksen tai sitten minun pitäisi tajuta ottaa loparit. Tämä sanottiin aiemmin selvästi. Olen keskustellut näistä asioista moneen kertaan työnantajan kanssa, eivät tule vastaan, eivät palkkaa lisää työvoimaa, vaikka tunnustavat työkuormani. Toteavat vaan, että työ on tällainen raskas ja se ei sovi kaikille. En yleensä tee ylitöitä enää, en ole tehnyt pariin vuoteen. Tulee valitusta, jos jotkut hommat myöhästyy.

Vaikka ajattelen, että teen sen minkä ehdin, niin silti kiireellisten töiden kasaantuminen kuormittaa. Työsuoritusten vaatimaa aikaakin ei pysty aina arviomaan, voi tulla yllätyksiä, joten joku yksi työ voi laittaa kalenterin uusiksi ja sitten siirtelepä siinä muita sovittuja töitä. Tietyt kriittiset työt on pakko tehdä tarpeeksi nopeasti. On kyllä vaikea rauhoittaa itseään työpäivän aikana, kun jatkuvasti vedetään hihasta ja systeemit tuuttaavat lisää kiireellistä työtä.

Ikävää, että tilanteesi on jo noin pahana. Mutta hyvä siis, että olet kuitenkin jo sairaslomalla. Olet aivan oikeassa, että palautuminen pitää saada tuollaisessa ylikuormituksessa ensin käyntiin, ennen kuin on voimavaroja suunnitella tulevaisuutta. Toivottavasti työterveytesi lääkärit ovat potilaan puolella niin, että tilanteessasi on vain mahdollista jatkaa sairaslomaa kunnes olosi on oikeasti kohentunut. Tässä keskustelussa voi auttaa ne tiedot, jotka olet antanut ja annat siitä, kuinka työnantajasi ei ole ollenkaan valmis tulemaan vastaan.

Tuollaisessa terveystilanteessa ja tuollaisen työnantajan kanssa en itse ollenkaan huolehtisi sairausloman vaikutuksista - eihän työnantajasikaan huolehdi sinun terveydestäsi. Vaan olisin ihan rauhassa niin pitkään sairauslomalla kuin sitä annetaan ja niin kauan kuin paranemiseni vaatii.

Toivottavasti sairauslomasi kontrollikäynti menee hyvin, ja saat lisää aikaa toipumiselle ja sitten tulevaisuuden tilanteelle. Jonkin ratkaisunhan tilanne tulee vaatimaan, koska tuollainen työnantaja ja työ ei ole oman terveyden pysyvän menettämisen arvoista. Mutta askel kerrallaan nyt eteenpäin, kunnes olosi kohentuu. Voimia sinulle.

Kiitos paljon tuestasi. Se tuntuu todella hyvältä. On ollut aika yksinäinen olo tässä tilanteessa (jo pitkään).

Hyvä jos auttaa vähäsen :) Tilanne on itsellekin tuttu sekä menneisyydestä että nykyisyydestä.

:) Ikävä kuulla, toivottavasti olosi paranee pian ja löydät sinulle toimivia ratkaisuja tilanteeseesi.

Vierailija kirjoitti:

Minä vaihdoin yksityisen sektorin insinöörihommista julkiseen virkaan valtiolle. Palkka on jopa parempi ja työmäärä pienempi. Tämä on jo aika luksusta. Kiirettä ja stressiä ei ole koskaan eikä ole sellaista vastuuta kuin yksityisellä. Riittää kun katsoo et lakia noudatetaan. 

Valtion SUOJATYÖPAIKKAAN, on todella väärin että palkkasi on parempi ja työmäärä vähäisempi. Oksettaa tuollaiset parasiitit, kaikki valtion työntekijät ovat loizia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanteesi tuntuu siltä, että olisit oikeasti sairasloman tarpeessa joka tapauksessa. Mitä olet mieltä ajatuksesta, että pyrit työterveydestä saamaan sairaslomaa, mutta käytät sen ajan aktiivisesti uusien työpaikkamahdollisuuksien kartoittamiseen, taloudelliseen suunnitteluun ja muuhun, mikä tukee irtisanoutumista? Näin et jäisi heti tyhjän päälle, kun ehdit hieman varautumaan. Lisäksi kun on ollut tietyn aikaa kokoaikaisella sairauslomalla, muttei ole vielä 100% työkykyinen, voi olla mahdollisuus myös osa-aikainen sairauslomaan, jossa työaika on 40-60%.

Työterveyden kautta on toki myös saatavilla tukea työkykyneuvotteluihin, joissa käydään läpi työnantajan kanssa miten työnkuvaasi muutettaisiin, että jaksat töissä. Oletko tietoinen näistä mahdollisuuksista ja onko sinulla luottamusta työnantajaasi, että muutokset olisivat mahdollisia?

Teetkö ylitöitä? Mitä tapahtuu jos pysyt normaalissa työajassa? Mitä tapahtuu, jos jätät tekemättä ne työt, mitä sinulle tungetaan muttet ehdi? Siis varmasti jonkintasoinen konflikti työnantajan kanssa, sen vähän perusteella mitä kerroit, mutta ihan konkreettisesti? Kannattaa käydä tämäkin skenaario mielessään läpi mitä voi tapahtua, mitä vastaat (aina kirjallisesti, että jää todisteet), ja onko sinulla voimia käydä läpi tällainen vaihtoehto ennen irtisanoutumista.

Kiitos. Olen ollut pari viikkoa sairauslomalla. Olen etsinyt työpaikkoja (ei vielä ollut), mutta ongelma on siinä, että olen aivan loppu, elimistö käy ylikerroksilla. Pitäisi siis saada palautuminen ensin käyntiin, jotta olisi voimavaroja muiden paikkoja etsimiseen. Vaikeusastetta lisää se, että uusi työpaikka voisi lisäksi vaatia muuttoa kauas, joten saisi olla melko varma paikasta.

Työnantaja ei suostu osa-aikaiseen sairauslomaan. Haluavat vain 100%:n työpanoksen tai sitten minun pitäisi tajuta ottaa loparit. Tämä sanottiin aiemmin selvästi. Olen keskustellut näistä asioista moneen kertaan työnantajan kanssa, eivät tule vastaan, eivät palkkaa lisää työvoimaa, vaikka tunnustavat työkuormani. Toteavat vaan, että työ on tällainen raskas ja se ei sovi kaikille. En yleensä tee ylitöitä enää, en ole tehnyt pariin vuoteen. Tulee valitusta, jos jotkut hommat myöhästyy.

Vaikka ajattelen, että teen sen minkä ehdin, niin silti kiireellisten töiden kasaantuminen kuormittaa. Työsuoritusten vaatimaa aikaakin ei pysty aina arviomaan, voi tulla yllätyksiä, joten joku yksi työ voi laittaa kalenterin uusiksi ja sitten siirtelepä siinä muita sovittuja töitä. Tietyt kriittiset työt on pakko tehdä tarpeeksi nopeasti. On kyllä vaikea rauhoittaa itseään työpäivän aikana, kun jatkuvasti vedetään hihasta ja systeemit tuuttaavat lisää kiireellistä työtä.

Ikävää, että tilanteesi on jo noin pahana. Mutta hyvä siis, että olet kuitenkin jo sairaslomalla. Olet aivan oikeassa, että palautuminen pitää saada tuollaisessa ylikuormituksessa ensin käyntiin, ennen kuin on voimavaroja suunnitella tulevaisuutta. Toivottavasti työterveytesi lääkärit ovat potilaan puolella niin, että tilanteessasi on vain mahdollista jatkaa sairaslomaa kunnes olosi on oikeasti kohentunut. Tässä keskustelussa voi auttaa ne tiedot, jotka olet antanut ja annat siitä, kuinka työnantajasi ei ole ollenkaan valmis tulemaan vastaan.

Tuollaisessa terveystilanteessa ja tuollaisen työnantajan kanssa en itse ollenkaan huolehtisi sairausloman vaikutuksista - eihän työnantajasikaan huolehdi sinun terveydestäsi. Vaan olisin ihan rauhassa niin pitkään sairauslomalla kuin sitä annetaan ja niin kauan kuin paranemiseni vaatii.

Toivottavasti sairauslomasi kontrollikäynti menee hyvin, ja saat lisää aikaa toipumiselle ja sitten tulevaisuuden tilanteelle. Jonkin ratkaisunhan tilanne tulee vaatimaan, koska tuollainen työnantaja ja työ ei ole oman terveyden pysyvän menettämisen arvoista. Mutta askel kerrallaan nyt eteenpäin, kunnes olosi kohentuu. Voimia sinulle.

Kiitos paljon tuestasi. Se tuntuu todella hyvältä. On ollut aika yksinäinen olo tässä tilanteessa (jo pitkään).

Hyvä jos auttaa vähäsen :) Tilanne on itsellekin tuttu sekä menneisyydestä että nykyisyydestä.

:) Ikävä kuulla, toivottavasti olosi paranee pian ja löydät sinulle toimivia ratkaisuja tilanteeseesi.

Kiitos :) Tällaisiin keskusteluihin osallistuminen auttaa myös itseä. Kahdella tapaa: on helpompi olla myötätuntoisempi toisille kuin itselle. Joten tässä samalla huomaa myös, ettei itseäkään tulisi omasta tilanteesta syyttää, vaan myötätuntoisesti taputella olalle. Ja toisella tapaa niin kuten huonoja parisuhteita koskevissa keskusteluissa usein puhutaan, "mitä neuvoisit jos ystäväsi kertoisi sinulle tämän saman". Pohtiessa toisten "huonoja työsuhteita" tulee samalla mietittyä omaansa ja miten tilanteet ja ratkaisut vertautuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanteesi tuntuu siltä, että olisit oikeasti sairasloman tarpeessa joka tapauksessa. Mitä olet mieltä ajatuksesta, että pyrit työterveydestä saamaan sairaslomaa, mutta käytät sen ajan aktiivisesti uusien työpaikkamahdollisuuksien kartoittamiseen, taloudelliseen suunnitteluun ja muuhun, mikä tukee irtisanoutumista? Näin et jäisi heti tyhjän päälle, kun ehdit hieman varautumaan. Lisäksi kun on ollut tietyn aikaa kokoaikaisella sairauslomalla, muttei ole vielä 100% työkykyinen, voi olla mahdollisuus myös osa-aikainen sairauslomaan, jossa työaika on 40-60%.

Työterveyden kautta on toki myös saatavilla tukea työkykyneuvotteluihin, joissa käydään läpi työnantajan kanssa miten työnkuvaasi muutettaisiin, että jaksat töissä. Oletko tietoinen näistä mahdollisuuksista ja onko sinulla luottamusta työnantajaasi, että muutokset olisivat mahdollisia?

Teetkö ylitöitä? Mitä tapahtuu jos pysyt normaalissa työajassa? Mitä tapahtuu, jos jätät tekemättä ne työt, mitä sinulle tungetaan muttet ehdi? Siis varmasti jonkintasoinen konflikti työnantajan kanssa, sen vähän perusteella mitä kerroit, mutta ihan konkreettisesti? Kannattaa käydä tämäkin skenaario mielessään läpi mitä voi tapahtua, mitä vastaat (aina kirjallisesti, että jää todisteet), ja onko sinulla voimia käydä läpi tällainen vaihtoehto ennen irtisanoutumista.

Kiitos. Olen ollut pari viikkoa sairauslomalla. Olen etsinyt työpaikkoja (ei vielä ollut), mutta ongelma on siinä, että olen aivan loppu, elimistö käy ylikerroksilla. Pitäisi siis saada palautuminen ensin käyntiin, jotta olisi voimavaroja muiden paikkoja etsimiseen. Vaikeusastetta lisää se, että uusi työpaikka voisi lisäksi vaatia muuttoa kauas, joten saisi olla melko varma paikasta.

Työnantaja ei suostu osa-aikaiseen sairauslomaan. Haluavat vain 100%:n työpanoksen tai sitten minun pitäisi tajuta ottaa loparit. Tämä sanottiin aiemmin selvästi. Olen keskustellut näistä asioista moneen kertaan työnantajan kanssa, eivät tule vastaan, eivät palkkaa lisää työvoimaa, vaikka tunnustavat työkuormani. Toteavat vaan, että työ on tällainen raskas ja se ei sovi kaikille. En yleensä tee ylitöitä enää, en ole tehnyt pariin vuoteen. Tulee valitusta, jos jotkut hommat myöhästyy.

Vaikka ajattelen, että teen sen minkä ehdin, niin silti kiireellisten töiden kasaantuminen kuormittaa. Työsuoritusten vaatimaa aikaakin ei pysty aina arviomaan, voi tulla yllätyksiä, joten joku yksi työ voi laittaa kalenterin uusiksi ja sitten siirtelepä siinä muita sovittuja töitä. Tietyt kriittiset työt on pakko tehdä tarpeeksi nopeasti. On kyllä vaikea rauhoittaa itseään työpäivän aikana, kun jatkuvasti vedetään hihasta ja systeemit tuuttaavat lisää kiireellistä työtä.

Ikävää, että tilanteesi on jo noin pahana. Mutta hyvä siis, että olet kuitenkin jo sairaslomalla. Olet aivan oikeassa, että palautuminen pitää saada tuollaisessa ylikuormituksessa ensin käyntiin, ennen kuin on voimavaroja suunnitella tulevaisuutta. Toivottavasti työterveytesi lääkärit ovat potilaan puolella niin, että tilanteessasi on vain mahdollista jatkaa sairaslomaa kunnes olosi on oikeasti kohentunut. Tässä keskustelussa voi auttaa ne tiedot, jotka olet antanut ja annat siitä, kuinka työnantajasi ei ole ollenkaan valmis tulemaan vastaan.

Tuollaisessa terveystilanteessa ja tuollaisen työnantajan kanssa en itse ollenkaan huolehtisi sairausloman vaikutuksista - eihän työnantajasikaan huolehdi sinun terveydestäsi. Vaan olisin ihan rauhassa niin pitkään sairauslomalla kuin sitä annetaan ja niin kauan kuin paranemiseni vaatii.

Toivottavasti sairauslomasi kontrollikäynti menee hyvin, ja saat lisää aikaa toipumiselle ja sitten tulevaisuuden tilanteelle. Jonkin ratkaisunhan tilanne tulee vaatimaan, koska tuollainen työnantaja ja työ ei ole oman terveyden pysyvän menettämisen arvoista. Mutta askel kerrallaan nyt eteenpäin, kunnes olosi kohentuu. Voimia sinulle.

Kiitos paljon tuestasi. Se tuntuu todella hyvältä. On ollut aika yksinäinen olo tässä tilanteessa (jo pitkään).

Hyvä jos auttaa vähäsen :) Tilanne on itsellekin tuttu sekä menneisyydestä että nykyisyydestä.

:) Ikävä kuulla, toivottavasti olosi paranee pian ja löydät sinulle toimivia ratkaisuja tilanteeseesi.

Kiitos :) Tällaisiin keskusteluihin osallistuminen auttaa myös itseä. Kahdella tapaa: on helpompi olla myötätuntoisempi toisille kuin itselle. Joten tässä samalla huomaa myös, ettei itseäkään tulisi omasta tilanteesta syyttää, vaan myötätuntoisesti taputella olalle. Ja toisella tapaa niin kuten huonoja parisuhteita koskevissa keskusteluissa usein puhutaan, "mitä neuvoisit jos ystäväsi kertoisi sinulle tämän saman". Pohtiessa toisten "huonoja työsuhteita" tulee samalla mietittyä omaansa ja miten tilanteet ja ratkaisut vertautuvat.

Tuo on kyllä aivan totta. Itse harrastan ihan samaa. Aina avautuu uusia näkökulmia omaankin elämään, kun pyörittelee jonkun toisen ihmisen tilannetta mielessään.