Jos sinulla on/olisi lapsi, minkä alan ammattilaiseksi hänet toivoisit?
Tik tokissa on tällainen trendi, että ihmiset ilmoittavat mitä heidän vanhempansa heistä toivoivat tulevan, ja mikä heistä lopulta tuli. Lähes aina vanhemmat ovat toivoneet lapsestaan lääkäriä tai lakimiestä.
Minulla on yksi poika ja toinen tulossa. En todellakaan toivoisi heistä lääkäriä enkä lakimiestä. Olen itse ns.arvostetussa työssä ja minulla oli ennen esikoisen syntymää kova stressitila ja olin lähellä burn out:ia. Haaveena olisi opiskella vanheimpainvapaan aikana uusi ammatti (jokin ammattikoulu tai opistopohjainen helppo työ). Lapsilleni toivon kaikkea hyvää ja he saavat alansa itse valita, mutta tottakai toivon että he valitsisivat alan jossa ei tarvitse stressata tai olla kovan paineen alla. Joku esim puuseppä tai kalusteartesaani olisi mahtava ammatti!
Kommentit (19)
Toivon, että tekevät jotain järkevää, yhteiskuntajärjestystä ylläpitävää työtä. Jotain sellaista, mitä robotit eivät pysty korvaamaan ja jolle löytyy aina tarvetta. Mieluiten myös jotain, jossa on mahdollista erikoistumalla tehdä itsestä vaikeammin korvattavan.
Kun noiden määritelmien alle mahtuu, ihan sama mitä hommaavat, olivat sitten lääkäreitä tai lukkoseppiä.
En todellakaan toivoisi lapsestani lääkäriä tai lakimiestä. Mun näkökulmasta ne on ”pskduuneja” vaikka edut ovat hyvät. Tokihan jos itse haluavat, niin mikäs siinä. Mutta elämässä on paljon kiinnostavampia ja mukavampia töitä.
Mitä sitten toivoisin... olisihan se mahtavaa jos pystyisivät elättämään itsensä jotenkin luontoon tai luovuuteen liittyvällä alalla. Kokemuksesta voin todeta, että on kiinnostavaa ja ennen kaikkea kivaa. Vaikka kuukausipalkka ei olekaan viisinumeroinen, mutta elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin raha. Keskituloisena pärjää.
Ei ole toivomuksia. En itsekään ikinä kuullut vanhemmiltani mitään vastaavaa. Jotenkin outoa että lapsista halutaan väkisin tietynlaisia.
Ala, kuin ala, kunhan on itse tyytyväinen. Ei ole minun valinta.
Toivoisin että lapseni päätyisivät ammattiin, jossa nauttisivat tekemisestä ja olisivat mukana tekemässä maailmasta parempaa paikkaa.
Jos minä saisin valita, lapsista tulisi astronomeja, taiteilijoita, tutkijoita ja tutkimusmatkailijoita.
Ainoastaan toimettomuuden tuomitsen täysin, ja julkkiksena kekkaloimisen.
Mun ensisijainen toive on, että lapset pääsisivät opiskelemaan siihen ammattiin tai sille alalle, josta he ovat eniten kiinnostuneita.
Jos se ei onnistu, toivon, että he kuitenkin löytävät sille ykköskohteelle jonkin vaihtoehdon ja ovat siihen tyytyväisiä.
Alalla/ammatilla ei sinänsä ole itselleni väliä. Tai no, sitä kyllä itsekkäästi toivoisin, että eivät päätyisi kovin vaaralliseen hommaan.
Olisi aika tuskallista, jos oma lapsi olisi esimerkiksi joku akrobaatti tai nuorallakävelijä, joka työkseen vaappuisi jollain pilvenpiirtäjien väliin pingotetulla köydellä.
Lääkäri on hyvä ammatti, koska siinä pystyy auttamaan muita. Tärkeä ammatti, jota voi tehdä missä maassa vain. Lääkäreitä tarvitaan aina. Tietysti toivon lapsistani lääkäreitä.
Jokainen rakentaa oman elämänsä, tällä ajatuksella menen myös lapsieni kanssa. Toivottavasti tekevät sitä, mihin rahkeet riittävät ja kokevat tekevänsä hyödyllistä ja merkittävää työtä.
Itse on käsityöläinen ja olen sitä mieltä, että toisinkin voisi valita. Työ on yksinäistä ja palkka on huono.
Poikani on murrosikäinen, toivon että hänestä tulee plastiikkakirurgi koska oma naamani alkaa pikkuhiljaa roikkua ja kaipaisi kohennusta.
Virkamies, tai nykyisin virkahenkilö, ei ainakaan yrittäjä .
Toivoisin, että lentäjä tai muuta ilmailualaan liittyvää. Ilmailuala on lähellä.
Toivoin tilintarkastajaa ja näyttelijää, sain lääkärin ja lakimiehen.
Ei ollut mitään muita toivomuksia kuin että löytää oman alansa. Kävi ensin ammattikoulun, teki sen jälkeen eri alan hanttihommia ja lopulta kolmekymppisenä valmistui AMK:sta. Nyt kokee olevansa omalla alallaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että lentäjä tai muuta ilmailualaan liittyvää. Ilmailuala on lähellä.
Tämähän monesti todella tuntuu "periytyvän" 😃
Eri
Vierailija kirjoitti:
Poikani on murrosikäinen, toivon että hänestä tulee plastiikkakirurgi koska oma naamani alkaa pikkuhiljaa roikkua ja kaipaisi kohennusta.
Kyseisiä palveluja saa ihan rahalla ostaa.
Geriatri olisi hyvä. Apu lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani on murrosikäinen, toivon että hänestä tulee plastiikkakirurgi koska oma naamani alkaa pikkuhiljaa roikkua ja kaipaisi kohennusta.
Kyseisiä palveluja saa ihan rahalla ostaa.
Tiedän tämän ikävä kyllä hyvin. Kasvojenkohotus Suomessa maksaa lähemmäs 10000eur, oletan tietysti että poikani leikkaisi äitikultansa ilmaiseksi.
Lääkäri tottakai, niin voi sitten kirjoitella mulle reseptejä ja hoitaa kun olen vanha. Lisäksi lääkärin vanhemmat saa varmasti parempaa hoitoa vanhuksena ihan missä tahansa. Ei jätetä kaltoinkohdelluiksi, niin kuin useimmat vanhukset. Ei tarvi kun mainita että oma lapsi on lääkäri ja ehkä nimi vielä perään, niin kukaan ei epäile.
3 lasta, vanhin 28 ja nuorin 24. Ikinä en toivonut mitä heistä pitäisi tulla ja sanoin aina että kunhan ovat itse tyytyväisiä ja elättävät itsensä niin ihan sama miksikä opiskelevat. Kaikki on ihan tyytyväisiä ja elättävät itsensä joten nappiin meni. Vanhin opiskeli ammatin josta ei sitten pitänytkään, opiskelee nyt työn ohella uutta ammattia