Lue keskustelun säännöt.
Isä pyytää rahaa aina kun käyn heillä ja se ahdistaa
05.04.2021 |
Taustaa: olen perheellinen nainen, lähestyn kolmeakymppiä. Isä eläkkeellä. Aina kun käyn porukoilla, isä vihjaa, että tarvitsisi rahaa. Ensimmäisen kerran kesällä vihjasi, oli sellaista ”ette kysy isän perään, tarvitsenko mitään, yms” sanoin tarvitsetko jotain? Rahaa? Hän sanoi kyllä ja otti sellaiset 100-150€. Toisella kerralla vihjaili, annoin. Nyt pääsiäisenä kun menin, hän kysyi jo suoraan ”et antanut mulle tällä kertaa rahaa?”.
Minua ei haittaa antaa rahaa, päinvastoin, minua ilahduttaa auttaa vanhempia, sisaruksia jne. Minua haittaa jostain syystä se ”pummiminen”. Kielsi kertomasta äidille, en ole kertonut, koska en halua heidän välilleen ongelmia.
Painostavat jatkuvasti ja kyselevät, miksemme ole jo ostaneet omaa kotia, kun ”serkuillakin on”. Eivät vaan ymmärrä/halua ymmärtää, että meillä menee taloudellisesti todella huonosti tällä hetkellä, sillä olemme yrittäjäpariskunta ja korona on kurittanut meitä kovalla kädellä.
Meillä on aina hauskaa heillä käydessä, mutta kun tuo rahan pyytäminen tulee esille, huomaan että se vaikuttaa mielialaani todella negatiivisesti ja ns. ”pilaa viikkoni”, olen jatkuvasti huonolla tuulella.
Mistä johtuu tämä mun reaktio isän rahan pyytämiselle? Kuten sanoin, n. 100-150€ on taskurahaa enkä tiedä, onko se isälle joku symbolinen juttu, äidille olen samoja summia siirtänyt tililleen ihan symbolisista syistä muutaman kerran ja hän aina soittaa ja tekee selväksi, että on kiitollinen, muttei tarvise rahaa.
Olen jotenkin vain harmistunut omaan reaktioon ja haluan purkaa sen johonkin. Miehelle en ole kertonut tästä. Veljelle joskus sanoin, koska hän myös on kertonut, että antaa isälle rahaa aina kun käy heillä.
Kommentit (49)
Kuulostaa ihan sairaalta. Kuka aikuinen ihminen kinuaa rahaa lapseltaan? Ja millaiset välit teillä todellisuudessa on jos ei asiasta voi puhua avoimesti? Yäk koko touhulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä ihmeen symboliikasta aloittaja oikein jauhaa? Jos mun isä käyttäytyisi samoin, niin alkaisin epäillä jotain heittoja päässä. Eikö isä saa taskurahaa omasta eläkkeestään, jota äiti nähtävästi haukan lailla vahtii? Erikoinen perhedynamiikka, jos ei voi itse suoraan kysyä, että mitäs tää nyt yhtäkkiä on.
Tuollainen vihjailu olisi kyllä raivostuttavaa ja vielä päälle jonkinasteinen syyllistäminen, kun ei anna rahaa oma-aloitteisesti. Miksi ei voi vain pyytää ja perustella mihin rahaa tarvitsee? Myös tuo salailu tuntuu oudolta. Jos mitään riippuvuuksia ei ole, niin sitten vanhempiesi parisuhteessa on jotain pahasti pielessä, jos toinen hallitsee täysin raha-asioita ja toinen joutuu salaa kerjäämän lapsiltaan.
No laita isälle kuussa joku sovittu summa (jos on varaa) ja sovitte ettei kysele enempää kyläillessä, mikäli hän muistaa sen. Ei voi koskaan tietää kuinka pahassa pulassa joku on, vai riittääkö. Voi olla muitakin lisätarpeita. Auttaako äitisi myös isääsi, vai pitää rahat itsellään, entä sisaruksesi jos on.
Pappa gamblaa, taitaa notkua R-kioskilla TOTO-porukoissa ja iskeä rahat hevosiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän sinä symbolisesti anna isällesi rahaa vaan ihan oikeasti, en ymmärrä mitä symboliikalla on tässä tekemistä, kun ukko on pummi.
Keskustelet nyt avoimesti vanhempiesi kanssa, mitä sitten jos äiti suuttuu. Onhan hänellä oikeus suuttuakin, kun miehensä käyttää lapsiaan taloudellisesti hyväksi.
Varmista, ettå vanhempasi saavat ainakin takuueläkkeet, jos työeläkkeet ovat pienet. Jos heillä on yhteinen tili ja äiti hallinnoi kummankin rahavaroja niin heidän pitää keskenään sopia kuinka paljon isäsi saa käyttörahaa kuukaudessa. Ei se ole sinun asiasi rahoittaa isäsi huvituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin siis teillä ei oo varaa ostaa omaa kotia, mutta 100 - 150 euroa on taskurahaa? Mä olen keskituloinen ja mulle ei kyllä satanen kuussa oo mikään taskuraha.
Isä salailee äidiltä todennäköisesti sen takia, koska muuten äiti huutaisi hänelle naama punaisena (äiti häpeäisi silmät päästään jos tietäisi). Kumpikin on täysraitis eli siitä ei ole ongelmaa, ja ovat yhdessä lähestulkoon koko ajan (varsinkin nyt korona-aikana).
Luulen, että joko isä haluaa ”omaa rahaa” äidiltä (yhteiset rahat, ovat juuri pääsiäiseksi sisustaneet kotiaan eli tiedän ettei ole ainakaan mitään isoja taloushuolia, äiti on tosi tarkka ja fiksu rahankäytöstä), tai sitten hän nauttii siitä, että lapset symbolisesti antavat hänelle rahaa (kuin se olisi merkki siitä, kuinka paljon hänestä välitämme).
Kuten sanoin, minua ei ahdista rahan antaminen, vaan jostain syystä se, että hän pyytää. Jotenkin en osaa edes enää katsoa häntä ilman, että tulkitsen hänen kaikki ilmeet ja puheet jotenkin rahan pyytämisenä. Olen luonteeltani sellainen, etten laskeskele rahaa ja säästä itseäni varten, vaan ostelen kalliitakin lahjoja, mutta en yhtään tykkää puhua raha-asioista kenenkään kanssa. Jotenkin ehkä olen vain tottunut siihen, että vanhemmat ovat ne, jotka maksaa lapselle eikä toisinpäin. Tosin pidän sitä yhtä outona, jos eläkeikäiset vanhemmat maksavat aikuisten (jopa yli 30v) lasten laskuja tai kuluja tms.
Ap