Lue keskustelun säännöt.
Helsingin lukiot, joihin pääsee alle 8 keskiarvolla, onko ala-arvoisia?
05.04.2021 |
Onko Helsingin huonoissa lukioissa opetus surkeaa ja oppilaat huonokäytöksisiä häiriköitä? Onko suuri keskeytysprosentti?
Oma lapsi vasta 11v, pärjää hyvin koulussa, mutta pelkona että yläkoulu jostain syystä menisi huonosti, eikä pääsisi hyvään ja tasokkaaseen lukioon. Lapsi itse ei näe muuta vaihtoehtoa itselleen kuin lukion.
Onko kokemuksia tai tietoa noista huonoimmista alle 8 ka:n lukioista?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opetuksesta. Itse kävin pienen paikkakunnan lukion jossa opetuksen taso oli erittäin hyvää. Myös Yo-arvosanat olivat valtakunnallisesti mitattunakin koulumme osalta hyviä. Korkean keskiarvorajan lukioiden menestys esim Yo-arvosanojen kohdalla ei johdu siitä että niissä olisi opetus välttämättä jotenkin parempaa. Niihin vaan menee ne ennestään jo koulussa menestyvät, joten menestyvät sitten lukiossakin paremmin kuin vaikka 7 keskiarvolla lukioon menneet. Vaikka poikkeuksia on toki paljon. Esimerkiksi Itse menin lukioon 7 keskiarvolla ja valmistuin E papereilla. Tiedän taas muutamia luokaltani jotka menivät yli 9 keskiarvolla ja valmistuivat C papereilla.
On eri asia käydä pienen paikkakunnan lukio kuin helsinkiläinen rupulukio.
Pienellä paikkakunnalla siellä on kuitenkin myös hyviä oppilaita (ja opettajia), rupulukioissa ei ole.
Alle 8 ka:n lukioissa voi olla paljon niitä, jotka eivät vaan vielä ole tehneet paljon arvosanojensa eteen. Panostamalla enemmän, heistä saattaa tulla vaikka 9:n oppilaita tai heillä voi olla erityistä kiinnostusta vain osaan aineista.
Tuolla voi olla myös enemmän hyviä tyyppejä, jotka myös elävät nuoruutta, eivätkä vain pingota koulussa.
Jos yläkoulusta lähtee alle kasin keskiarvolla, tiedoissa on jo aukkoja.
Ketään kiinnosta hyvät tyypit jotka on tyhmiä.
No ei nyt ole tyhmyydestä kyse siinä. Itse tunnen monia alle 8 ka omanneita jotka kuitenkin kirjoittivat hyvin. Ja sitten taas myös niitä jotka hyvästä yläasteen keskiarvosta huolimatta kirjoittivat huonosti. Eli siis muuttuivatko nuo lukion aikana sitten yhtäkkiä tyhmiksi? Tuntuu että monet yli 9 keskiarvon omaavat lähtevät lukioon vähän takki auki. Ollaan vähän liian varmoja omista taidoista. Tämä johti ainakin omana kouluaikana siihen että nämä oppilaat eivät lukeneet esimerkiksi kirjoituksiin tai muihin kokeisiin kauheasti, koska olivat vähän liian vakuuttuneita osaamisestaan. Eivät oikein tajunneet että niihin kokeisiin pitää silti lukea vaikka kurssit menisivätkin muuten hyvin. Ja monet heistä kirjoittivat alle oman tason. Ei huonosti, mutta alle oman tason siihen nähden että kurssiarvosanat saattoivat olla 9-10. Suurin osa juurikin C-M paperit lopulta. Lisäksi tuntuu että näiden yläasteen 10 oppilaiden oli vähän vaikea hyväksyä lukiossakaan sitä että eivät kaikessa ole hyviä. Esimerkiksi pitkässä matikassa pysyttiin vaikka se ei lainkaan olisi onnistunut. Mutta ihan vaan koska piti jollain tavalla pitää sitä statusta yllä että on hyvä. Ja sitten siitä pitkästä matikastakin kirjoitettiin B-C.
Kappalejako.
Tommosia möhkäleitä kukaan jaksa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opetuksesta. Itse kävin pienen paikkakunnan lukion jossa opetuksen taso oli erittäin hyvää. Myös Yo-arvosanat olivat valtakunnallisesti mitattunakin koulumme osalta hyviä. Korkean keskiarvorajan lukioiden menestys esim Yo-arvosanojen kohdalla ei johdu siitä että niissä olisi opetus välttämättä jotenkin parempaa. Niihin vaan menee ne ennestään jo koulussa menestyvät, joten menestyvät sitten lukiossakin paremmin kuin vaikka 7 keskiarvolla lukioon menneet. Vaikka poikkeuksia on toki paljon. Esimerkiksi Itse menin lukioon 7 keskiarvolla ja valmistuin E papereilla. Tiedän taas muutamia luokaltani jotka menivät yli 9 keskiarvolla ja valmistuivat C papereilla.
Ja tähän vielä lisään että tykkäsin pienestä lukiosta senkin takia, että koskaan ei tarvinnut miettiä saako tukiopetusta tai apua vaikka opolta, kun oppilaita oli niin vähän. Kaikille oli aikaa ja opettajat tunsivat henkilökohtaisesti jokaisen oppilaan.
Miksi vastailet kun et edes tajua mitä kysytään.
Pointti oli että ei se korkea keskiarvoraja kerro siitä että opetuksen taso olisi siellä parempi kuin muissa. Että ei ne Helsingin "huonot lukiot" välttämättä niin huonoja ole. Jos opiskelija keskeyttää se ei todennäköisesti ole opettajien vika vaan oppilaan itsensä.
Pointti on edelleen se että Helsingin huonossa lukiossa on huonommat oppilaat ja huonommat opettajat. Huonompi opetus ja huonompi vastuu oppilaista.
Pikkupaikkakunnan lukio on täysin erilainen kuin Helsingin koulutodellisuus.
Ja Helsingin rupulukiot ei myöskään ole pieniä. Vaan esim kielilukio on just kasvamassa 900 oppilaan opinahjoksi.
Miksi nyt vedit herneen nenään tästä xd? Aloittajan kysymys oli että ovatko nämä lukiot ala-arvoisia ja onko opetus huonoa. En väittänyt että opetus olisi automaattisesti hyvää, mutta toin oman kokemuksen kautta esille millaista VOI olla opiskelu alle 8 keskiarvorajan lukiossa. Mutta tietenkin noissa pääkaupunkiseudun lukioissa homma voi olla eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opetuksesta. Itse kävin pienen paikkakunnan lukion jossa opetuksen taso oli erittäin hyvää. Myös Yo-arvosanat olivat valtakunnallisesti mitattunakin koulumme osalta hyviä. Korkean keskiarvorajan lukioiden menestys esim Yo-arvosanojen kohdalla ei johdu siitä että niissä olisi opetus välttämättä jotenkin parempaa. Niihin vaan menee ne ennestään jo koulussa menestyvät, joten menestyvät sitten lukiossakin paremmin kuin vaikka 7 keskiarvolla lukioon menneet. Vaikka poikkeuksia on toki paljon. Esimerkiksi Itse menin lukioon 7 keskiarvolla ja valmistuin E papereilla. Tiedän taas muutamia luokaltani jotka menivät yli 9 keskiarvolla ja valmistuivat C papereilla.
Ja tähän vielä lisään että tykkäsin pienestä lukiosta senkin takia, että koskaan ei tarvinnut miettiä saako tukiopetusta tai apua vaikka opolta, kun oppilaita oli niin vähän. Kaikille oli aikaa ja opettajat tunsivat henkilökohtaisesti jokaisen oppilaan.
Miksi vastailet kun et edes tajua mitä kysytään.
Pointti oli että ei se korkea keskiarvoraja kerro siitä että opetuksen taso olisi siellä parempi kuin muissa. Että ei ne Helsingin "huonot lukiot" välttämättä niin huonoja ole. Jos opiskelija keskeyttää se ei todennäköisesti ole opettajien vika vaan oppilaan itsensä.
Pointti on edelleen se että Helsingin huonossa lukiossa on huonommat oppilaat ja huonommat opettajat. Huonompi opetus ja huonompi vastuu oppilaista.
Pikkupaikkakunnan lukio on täysin erilainen kuin Helsingin koulutodellisuus.
Ja Helsingin rupulukiot ei myöskään ole pieniä. Vaan esim kielilukio on just kasvamassa 900 oppilaan opinahjoksi.
Miksi nyt vedit herneen nenään tästä xd? Aloittajan kysymys oli että ovatko nämä lukiot ala-arvoisia ja onko opetus huonoa. En väittänyt että opetus olisi automaattisesti hyvää, mutta toin oman kokemuksen kautta esille millaista VOI olla opiskelu alle 8 keskiarvorajan lukiossa. Mutta tietenkin noissa pääkaupunkiseudun lukioissa homma voi olla eri.
Miksi sinä vastaat täysin toopena ja ihan eri asiasta?
Se sun pieni maalaislukiosi ei liity aiheeseen millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opetuksesta. Itse kävin pienen paikkakunnan lukion jossa opetuksen taso oli erittäin hyvää. Myös Yo-arvosanat olivat valtakunnallisesti mitattunakin koulumme osalta hyviä. Korkean keskiarvorajan lukioiden menestys esim Yo-arvosanojen kohdalla ei johdu siitä että niissä olisi opetus välttämättä jotenkin parempaa. Niihin vaan menee ne ennestään jo koulussa menestyvät, joten menestyvät sitten lukiossakin paremmin kuin vaikka 7 keskiarvolla lukioon menneet. Vaikka poikkeuksia on toki paljon. Esimerkiksi Itse menin lukioon 7 keskiarvolla ja valmistuin E papereilla. Tiedän taas muutamia luokaltani jotka menivät yli 9 keskiarvolla ja valmistuivat C papereilla.
On eri asia käydä pienen paikkakunnan lukio kuin helsinkiläinen rupulukio.
Pienellä paikkakunnalla siellä on kuitenkin myös hyviä oppilaita (ja opettajia), rupulukioissa ei ole.
Alle 8 ka:n lukioissa voi olla paljon niitä, jotka eivät vaan vielä ole tehneet paljon arvosanojensa eteen. Panostamalla enemmän, heistä saattaa tulla vaikka 9:n oppilaita tai heillä voi olla erityistä kiinnostusta vain osaan aineista.
Tuolla voi olla myös enemmän hyviä tyyppejä, jotka myös elävät nuoruutta, eivätkä vain pingota koulussa.
Jos yläkoulusta lähtee alle kasin keskiarvolla, tiedoissa on jo aukkoja.
Ketään kiinnosta hyvät tyypit jotka on tyhmiä.
No ei nyt ole tyhmyydestä kyse siinä. Itse tunnen monia alle 8 ka omanneita jotka kuitenkin kirjoittivat hyvin. Ja sitten taas myös niitä jotka hyvästä yläasteen keskiarvosta huolimatta kirjoittivat huonosti. Eli siis muuttuivatko nuo lukion aikana sitten yhtäkkiä tyhmiksi? Tuntuu että monet yli 9 keskiarvon omaavat lähtevät lukioon vähän takki auki. Ollaan vähän liian varmoja omista taidoista. Tämä johti ainakin omana kouluaikana siihen että nämä oppilaat eivät lukeneet esimerkiksi kirjoituksiin tai muihin kokeisiin kauheasti, koska olivat vähän liian vakuuttuneita osaamisestaan. Eivät oikein tajunneet että niihin kokeisiin pitää silti lukea vaikka kurssit menisivätkin muuten hyvin. Ja monet heistä kirjoittivat alle oman tason. Ei huonosti, mutta alle oman tason siihen nähden että kurssiarvosanat saattoivat olla 9-10. Suurin osa juurikin C-M paperit lopulta. Lisäksi tuntuu että näiden yläasteen 10 oppilaiden oli vähän vaikea hyväksyä lukiossakaan sitä että eivät kaikessa ole hyviä. Esimerkiksi pitkässä matikassa pysyttiin vaikka se ei lainkaan olisi onnistunut. Mutta ihan vaan koska piti jollain tavalla pitää sitä statusta yllä että on hyvä. Ja sitten siitä pitkästä matikastakin kirjoitettiin B-C.
En jaksanut lukea kunnolla, mutta itse asiassa jatko-opintojen kannalta pitkässä matikassa kannattaa pysyä. Ainakin vielä jonkin aikaa sitten pitkä matikka pisteytettiiin paljon paremmin kuin lyhyt matikka, jolloin pitkän matikan B vastasi lyhyen matikan M:ää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opetuksesta. Itse kävin pienen paikkakunnan lukion jossa opetuksen taso oli erittäin hyvää. Myös Yo-arvosanat olivat valtakunnallisesti mitattunakin koulumme osalta hyviä. Korkean keskiarvorajan lukioiden menestys esim Yo-arvosanojen kohdalla ei johdu siitä että niissä olisi opetus välttämättä jotenkin parempaa. Niihin vaan menee ne ennestään jo koulussa menestyvät, joten menestyvät sitten lukiossakin paremmin kuin vaikka 7 keskiarvolla lukioon menneet. Vaikka poikkeuksia on toki paljon. Esimerkiksi Itse menin lukioon 7 keskiarvolla ja valmistuin E papereilla. Tiedän taas muutamia luokaltani jotka menivät yli 9 keskiarvolla ja valmistuivat C papereilla.
On eri asia käydä pienen paikkakunnan lukio kuin helsinkiläinen rupulukio.
Pienellä paikkakunnalla siellä on kuitenkin myös hyviä oppilaita (ja opettajia), rupulukioissa ei ole.
Alle 8 ka:n lukioissa voi olla paljon niitä, jotka eivät vaan vielä ole tehneet paljon arvosanojensa eteen. Panostamalla enemmän, heistä saattaa tulla vaikka 9:n oppilaita tai heillä voi olla erityistä kiinnostusta vain osaan aineista.
Tuolla voi olla myös enemmän hyviä tyyppejä, jotka myös elävät nuoruutta, eivätkä vain pingota koulussa.
Jos yläkoulusta lähtee alle kasin keskiarvolla, tiedoissa on jo aukkoja.
Ketään kiinnosta hyvät tyypit jotka on tyhmiä.
No ei nyt ole tyhmyydestä kyse siinä. Itse tunnen monia alle 8 ka omanneita jotka kuitenkin kirjoittivat hyvin. Ja sitten taas myös niitä jotka hyvästä yläasteen keskiarvosta huolimatta kirjoittivat huonosti. Eli siis muuttuivatko nuo lukion aikana sitten yhtäkkiä tyhmiksi? Tuntuu että monet yli 9 keskiarvon omaavat lähtevät lukioon vähän takki auki. Ollaan vähän liian varmoja omista taidoista. Tämä johti ainakin omana kouluaikana siihen että nämä oppilaat eivät lukeneet esimerkiksi kirjoituksiin tai muihin kokeisiin kauheasti, koska olivat vähän liian vakuuttuneita osaamisestaan. Eivät oikein tajunneet että niihin kokeisiin pitää silti lukea vaikka kurssit menisivätkin muuten hyvin. Ja monet heistä kirjoittivat alle oman tason. Ei huonosti, mutta alle oman tason siihen nähden että kurssiarvosanat saattoivat olla 9-10. Suurin osa juurikin C-M paperit lopulta. Lisäksi tuntuu että näiden yläasteen 10 oppilaiden oli vähän vaikea hyväksyä lukiossakaan sitä että eivät kaikessa ole hyviä. Esimerkiksi pitkässä matikassa pysyttiin vaikka se ei lainkaan olisi onnistunut. Mutta ihan vaan koska piti jollain tavalla pitää sitä statusta yllä että on hyvä. Ja sitten siitä pitkästä matikastakin kirjoitettiin B-C.
Kappalejako.
Tommosia möhkäleitä kukaan jaksa lukea.
En jaksa keskustelupalstoilla kiinnittää erityisemmin huomiota oikeinkirjoitukseen. Mutta olen pahoillani. Ei tarvitse lukea jos ei jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Esim. kielilukio kuuluu tuohon sarjaan. Silti sinne tullaan Porvoosta päin opiskelemaan, kun on niin hienoa opiskella Helsingissä, ja Porvoosta tulee suora bussi Itikseen.
Se on oikeasti surkea lukio. Taso laskenut kuin kissan häntä.
Ressussa taitaa olla suurempi prosentti vieraskielisiä oppilaita kuin itiksen koulussa. Tiedoksi vaan. Tiedot löytyy googlettamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opetuksesta. Itse kävin pienen paikkakunnan lukion jossa opetuksen taso oli erittäin hyvää. Myös Yo-arvosanat olivat valtakunnallisesti mitattunakin koulumme osalta hyviä. Korkean keskiarvorajan lukioiden menestys esim Yo-arvosanojen kohdalla ei johdu siitä että niissä olisi opetus välttämättä jotenkin parempaa. Niihin vaan menee ne ennestään jo koulussa menestyvät, joten menestyvät sitten lukiossakin paremmin kuin vaikka 7 keskiarvolla lukioon menneet. Vaikka poikkeuksia on toki paljon. Esimerkiksi Itse menin lukioon 7 keskiarvolla ja valmistuin E papereilla. Tiedän taas muutamia luokaltani jotka menivät yli 9 keskiarvolla ja valmistuivat C papereilla.
Ja tähän vielä lisään että tykkäsin pienestä lukiosta senkin takia, että koskaan ei tarvinnut miettiä saako tukiopetusta tai apua vaikka opolta, kun oppilaita oli niin vähän. Kaikille oli aikaa ja opettajat tunsivat henkilökohtaisesti jokaisen oppilaan.
Miksi vastailet kun et edes tajua mitä kysytään.
Pointti oli että ei se korkea keskiarvoraja kerro siitä että opetuksen taso olisi siellä parempi kuin muissa. Että ei ne Helsingin "huonot lukiot" välttämättä niin huonoja ole. Jos opiskelija keskeyttää se ei todennäköisesti ole opettajien vika vaan oppilaan itsensä.
Pointti on edelleen se että Helsingin huonossa lukiossa on huonommat oppilaat ja huonommat opettajat. Huonompi opetus ja huonompi vastuu oppilaista.
Pikkupaikkakunnan lukio on täysin erilainen kuin Helsingin koulutodellisuus.
Ja Helsingin rupulukiot ei myöskään ole pieniä. Vaan esim kielilukio on just kasvamassa 900 oppilaan opinahjoksi.
Miksi nyt vedit herneen nenään tästä xd? Aloittajan kysymys oli että ovatko nämä lukiot ala-arvoisia ja onko opetus huonoa. En väittänyt että opetus olisi automaattisesti hyvää, mutta toin oman kokemuksen kautta esille millaista VOI olla opiskelu alle 8 keskiarvorajan lukiossa. Mutta tietenkin noissa pääkaupunkiseudun lukioissa homma voi olla eri.
Miksi sinä vastaat täysin toopena ja ihan eri asiasta?
Se sun pieni maalaislukiosi ei liity aiheeseen millään tavalla.
Ei se lukio itsessään liity ei. Ajattelin nyt kuitenkin jakaa vilpittömästi vain ohimennen oman kokemuksen lukiosta jossa on tuo alle 8 keskiarvoraja, koska sen aloittaja otti esille. Vaikka se ei nyt ole pääkaupunkiseudun lukio, mutta en ajatellut tästä olevan haittaa. Jos haittaa niin ignooraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu opettajasta.
Se, että sulla on paras arvosana yliopistossa ei tarkoita sitä, että osaat parhaiten opettaa.
Joku ns. guru selostaa miten kaikki asiat on ja tunnin monologin päästä ei jää mitään mieleen. Ja sitten on olemassa opettaja, joka jatkuvasti kyselee ja pistää oppilaat miettimään.
Ja hyvissä kouluissa se ei ole edes opettaja, joka ratkaisee vaan kiitettävät oppilaat tekevät enemmän etätöitä ja oppiva helpommin.
Itse toimin tosielämän opettajana, tarvittaessa. Kostan ihmisille käänteispsykologisin keinoin, joskus muutoinkin. Kerran olin sen verran kiltti, että otin asian puheeksi asianomaisen kanssa, mutta se lapsellinen nainen kiisti koko asian. No, jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Hänelle kostin passiivisesti, kun hän myöhemmin pyysi apua eräässä lapsensa asiassa. Kieltäydyin, koska hän oli ollut minua kohtaan veemäinen. Eräälle toiselle kostin käänteispsykologisella keinolla ahdistaen hänet nurkkaan erään ihmisen kanssa, sain hänet tuntemaan tuskaa, tosin se ei ollut mitenkään verrattavissa siihen tuskaan mitä hän lisäsi minulle läheiseni menehtymisen jälkeen. Se oli jo sen verran sairasta, että silloin annoin palaa ja kostin.
Ihmiset oppivat paremmin siten, että he joutuvat jonkun kokemuksen jälkeen miettimään. Ei puhe välttämättä tehoa. (Huom. en sitten tarkoittanut tietenkään fyysistä väkivaltaa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Esim. kielilukio kuuluu tuohon sarjaan. Silti sinne tullaan Porvoosta päin opiskelemaan, kun on niin hienoa opiskella Helsingissä, ja Porvoosta tulee suora bussi Itikseen.
Se on oikeasti surkea lukio. Taso laskenut kuin kissan häntä.
Ressussa taitaa olla suurempi prosentti vieraskielisiä oppilaita kuin itiksen koulussa. Tiedoksi vaan. Tiedot löytyy googlettamalla.
IB linjalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Esim. kielilukio kuuluu tuohon sarjaan. Silti sinne tullaan Porvoosta päin opiskelemaan, kun on niin hienoa opiskella Helsingissä, ja Porvoosta tulee suora bussi Itikseen.
Se on oikeasti surkea lukio. Taso laskenut kuin kissan häntä.
Ressussa taitaa olla suurempi prosentti vieraskielisiä oppilaita kuin itiksen koulussa. Tiedoksi vaan. Tiedot löytyy googlettamalla.
v 2023 Ressussa 10 kirjoitti Suomi toisena kielenä ja Kielilukiossa 34
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaksi lukiolaista Hgissä. Toisessa ka-raja yli 9, toisessa kasin pintaan tai vähän alle. Eroa on todella paljon. Paremmassa lukiossa nyt korona-aikaan on todella hyvin järjestetty etäopetus ja muukin oppilaiden tuki. Toisessa oppilaat pitkälti oman onnensa nojassa. Ja tämä vain yksi esimerkki siitä, että hyvät lukiot ainakin minun kokemukseni mukaan houkuttelevat hyviä opettajia ja huonoissa opettajat tuntuvat menevän oppilaiden tavoin vähän sieltä missä aita on matalin.
oppilasaines, johonkin tiettyyn lukioon on alin ka 9,60 ja johonkin 7,38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Esim. kielilukio kuuluu tuohon sarjaan. Silti sinne tullaan Porvoosta päin opiskelemaan, kun on niin hienoa opiskella Helsingissä, ja Porvoosta tulee suora bussi Itikseen.
Se on oikeasti surkea lukio. Taso laskenut kuin kissan häntä.
Ressussa taitaa olla suurempi prosentti vieraskielisiä oppilaita kuin itiksen koulussa. Tiedoksi vaan. Tiedot löytyy googlettamalla.
Ressun vieraskieliset on suurilta osin IB-linjalla eli opiskelevat englanniksi.
T ressulaisen äiti
Maaseutulukioissa otetaan kaikki sisään jotka vaan haluaa tulla, koska koitetaan pitää alueen lukio hengissä. Siten siellä on 6,2 keskiarvon väkeä puolet. Suuret osaamisvajeet perskoulun jälkeen. Vie siinä sitte kohti yo-kirjoituksia heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkoulussa pystyy vielä ulkoa opettelemalla pitämään keskiarvon korkeana. Tiedän että joku on onnistunut siinä vielä lukiossakin mutta kirjoituksissa ei enää toiminut. Tämä siis sitä aikaa kun kirjoituksia ei yleisesti hajautettu vaan lähes kaikki kirjoittivat yhdellä kerralla. Haastavaa että jo lapsen kohdalla mietitään että pääseekö lukioon ja vieläpä hyvään sellaiseen. Onko hänen omat ajatukset vai vanhempien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Esim. kielilukio kuuluu tuohon sarjaan. Silti sinne tullaan Porvoosta päin opiskelemaan, kun on niin hienoa opiskella Helsingissä, ja Porvoosta tulee suora bussi Itikseen.
Se on oikeasti surkea lukio. Taso laskenut kuin kissan häntä.
Ressussa taitaa olla suurempi prosentti vieraskielisiä oppilaita kuin itiksen koulussa. Tiedoksi vaan. Tiedot löytyy googlettamalla.
IB ja yleislinja
Niihin kannattaa hakeutua, koska siellä saa sitten helpommin luokan parhaat numerot (opet kuitenkin käyttää gaussin käyrää arvioinneissa, joten siksi sellaisissa on helpompi loistaa)
Vierailija kirjoitti:
Omien lasteni kaveripiirissä ei lapset näe amista vaihtoehtona. Oma lapseni käy koulua ja lukee kokeisiin siinä pelossa, että joutuu amikseen, jollei opiskele tarpeeksi.
Tekisi mieli sanoa, että kasvatuksen paikka. Kukin menee opiskelemaan omien kykyjensä ja toiveidensa mukaan, mutta on törkeää jaotella ihmiset hyviin ja huonoihin työn mukaan. Olen itse duunariperheestä ja opiskellut maisteriksi, lapsistani toinen kävi amiksen ja toinen on lukiossa. Perheessäni ei ole ikinä ollut kahta kastia, toinen hyville ja toinen luusereille. Ammattikoulutuksessa on pahoja puutteita, mutta sanoisin, että yksi syy siihen on ammattikoulutuksen arvostuksen lasku. Miksi laittaa rahaa ja paukkuja siihen, mikä nähdään lähinnä ällöttävänä? Oikeastiko te pidätte kampaajaanne, putkimiestä, ravintolan kokkia jonain surkeina älykääpiöinä, joiden pitäisi kulkea suurin piirtein säkki päässä?
Vierailija kirjoitti:
Omien lasteni kaveripiirissä ei lapset näe amista vaihtoehtona. Oma lapseni käy koulua ja lukee kokeisiin siinä pelossa, että joutuu amikseen, jollei opiskele tarpeeksi.
Ihan asiallinen pelko. Ok, duunareita tarvitaan, mutta ammattikoulujen opetuksen taso on nykyisin Suomessa karmea. Ja toki sen porukan taso on siellä myös karmea, vaikka joku haluaisikin joukosta opiskella ja olisi motivaatiota!
No ei nyt ole tyhmyydestä kyse siinä. Itse tunnen monia alle 8 ka omanneita jotka kuitenkin kirjoittivat hyvin. Ja sitten taas myös niitä jotka hyvästä yläasteen keskiarvosta huolimatta kirjoittivat huonosti. Eli siis muuttuivatko nuo lukion aikana sitten yhtäkkiä tyhmiksi? Tuntuu että monet yli 9 keskiarvon omaavat lähtevät lukioon vähän takki auki. Ollaan vähän liian varmoja omista taidoista. Tämä johti ainakin omana kouluaikana siihen että nämä oppilaat eivät lukeneet esimerkiksi kirjoituksiin tai muihin kokeisiin kauheasti, koska olivat vähän liian vakuuttuneita osaamisestaan. Eivät oikein tajunneet että niihin kokeisiin pitää silti lukea vaikka kurssit menisivätkin muuten hyvin. Ja monet heistä kirjoittivat alle oman tason. Ei huonosti, mutta alle oman tason siihen nähden että kurssiarvosanat saattoivat olla 9-10. Suurin osa juurikin C-M paperit lopulta. Lisäksi tuntuu että näiden yläasteen 10 oppilaiden oli vähän vaikea hyväksyä lukiossakaan sitä että eivät kaikessa ole hyviä. Esimerkiksi pitkässä matikassa pysyttiin vaikka se ei lainkaan olisi onnistunut. Mutta ihan vaan koska piti jollain tavalla pitää sitä statusta yllä että on hyvä. Ja sitten siitä pitkästä matikastakin kirjoitettiin B-C.