Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako treffeillä tuoda uskonsa ilmi?
05.04.2021 |
Olen siis mies ja uskovainen kristitty ja mietin että mitä te naiset tästä ajattelette: antaako sen uskonnollisuuden paljastua ajan kanssa vai tulisiko siitä kertoa jo (ensi)treffeillä? Jos jälkimmäinen niin miten se kannattaisi tuoda ilmi? En kuitenkaan halua loukata mitenkään treffikumppaniani tai antaa ymmärtää että tuputtaisin jotenkin uskontoani.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian sivusta: Ei kai suomalaiset kristityt vastusta ehkäisyn käyttöä? Tuo minua naisena kiinnostaa. Muutoin ei usko haittaa. Olen itsekin harkinnut meneväni seurakunnan juttuihin mukaan, kunhan tilanne normalisoituu hieman.
Osa hyväksyy osa ei. Minä en hyväksy.
Oletko siis ap?
Joo ole. Unohtui mainita.
Ap
Joo, no siinä tapauksessa juttu kaatuisi. Usko ei haittaa, mutta ehkäisyn vastustaminen haittaa... Eli varmaan kannattaa tuo tuoda ilmi aika lailla heti alkuun, aika iso juttu naiselle. Ja aika naisia alistavaa ja epäkunnioittavaa.
Miten ehkäisykielto on naista alistavaa ja epäkunnioittavaa? Miten ne edes liittyvät toisiinsa?
Ap
Useimmat naiset eivät halua tulla raskaaksi ensimmäisestä seksikerrasta uuden kumppanin kanssa. Siihen se ehkäisykielto saattaisi johtaa. Oletko liian tyhmä ymmärtääksesi sen?
No se on voi voi. Ei kaikki mene oman mielen mukaan. Pitää pystyä hillitsenään itsensä. Miksi edes pitäisi tehdä sellaista joka johtaa raskauteen -> seksi jos ei ole valmis kantamaan seurauksia -> lapsi?
Ap
No sitten sinun mielestäni kannattaa tuoda tuo asia ilmi varsin alkuvaiheessa. Että seksiä ei sitten suhteessa ole pakko harrastaa. Ja jos harrastaa, niin et sitten hyväksy ehkäisyä. Eli vain lapsientekomielessä.
Lapsia ei tehdä, niitä saadaan. Saahan sitä seksiä muutenkin harrastaa kuin lapsensaantitarkoituksessa mutta on kuitenkin hyväksyttävä se että siitä saattaa tulla lapsi. Eikä sitä siemennestettä pakko sinne naisen sisälle ole pakko ruikata. Ja voihan sen seksin harrastamisen ajoittaa varmoille päiville. Monella on aika kapeakatseinen ja ahdasmielinen mielikuva uskovaisten kristittyjen seksielämästä.
Ap
Mutta lest. perheissä kuitenkin kun ehkäisy on kielletty.. eli ei voi päättää kuitenkaan itse lapsiluvusta. Synnytettävä vain lisää vaikka kuinka olisi väsynyt jne...
En ole lestadiolainen ja todella moni muukin uskovainen kristitty kuin lestadiolaiset vastustavat ehkäisyä. Kaikki perheet voivat päättää lapsiluvustaan vaikka eivät käyttäisi ehkäisyä. En tajua mistä tällainen virheellinen käsitys tulee ettei lapsilukua voisi itse päättää. Ei niitä lapsia pakko ole saada vaikka ei käyttäisi ehkäisyä. Jos ei halua lapsia niin turha silloin on tehdä mitään mikä johtaa lastensaantiin. Mutta taisitkin olla provo.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haaveesi on myös uskova nainen, on tietysti fiksua mainita asiasta. Jos taas sinulle on sama, vaikka nainen mollaisi uskossa olevia tai palvoisi paholaista, niin asialla ei ole niin kiire.
Vierailija kirjoitti:
Kerro heti. Itseltäni loppuisi ainakin treffit siihen paikkaan, en voi sietää tyhmiä ihmisiä ja heihin minun maailmankuvani mukaan kuuluvat satuihin uskovat ihmiset. Uskovat jotka pakenevat omien tekojensa vastuuta satuolennon selän taakse löpertelemällä miten "kaiken saa anteeksi kun uskoo" tai jotka seisovat tumput suorina odottelemassa että "herra hoitaa" sen sijaan että ottaisivat vastuun omista teoistaan ja tarttuisivat riuskasti ihan itse asiaan ovat minulle halveksuttavia olioita.
Hmm.. itse olen töissä teoreettisen fysiikan parissa ja täällä on useampiakin uskovia ihmisiä. Eli luulen että on kysymys enemmän vakaumuksesta ja filosofisesta suuntautumisesta kuin älystä.
Todella älykkäissä on uskovia mutta myös ateisteja tai jotain siltä väliltä.
Itsellä asia on mennyt niin päin, että mitä enemmän elämän mysteeriä lähestyy ihan luonnontieteen näkökulmasta, sitä ihmeellisemmältä ja "jumalallisemmalta" totuus ja olemassaolo vaikuttaa.
Toivon että kertoisit, niin ei hukattaisi toistemme aikaa enempää. Olen allerginen kaikelle uskonnollisuudelle.
Itse uskon Jumalaan ja Jeesus on vapahtajani, mutta uskoni on ihan vaan uskoa ja kaikki uskontoon liittyvä hiertää. Uskonto ja uskonnollisuus sisältää rajoitteita ja se ei minun elämääni ja uskooni kuulu.
Tosin olen onnellisesti naimisissa ateistin/agnostikon kanssa joten eipä tämä minua koske...
Kerro treffikumppanille, että haaveilet suurperheestä ja haluat ottaa kaikki tulevat lapset vastaan.
Eikö uskonnollisuutesi näy muualla kuin haluttomuutena harrastaa suojaamatonta seksiä ilman ehkäisyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro treffikumppanille, että haaveilet suurperheestä ja haluat ottaa kaikki tulevat lapset vastaan.
Eikö uskonnollisuutesi näy muualla kuin haluttomuutena harrastaa suojaamatonta seksiä ilman ehkäisyä?
* halukkuutena
Normaali usko ei mielestäni ole mitenkään sellainen että siitä pitäisi kertoa heti. Tietysti jos käyt paljon kirkossa, kuuntelet hengellisiä lauluja jne...asia on eri. Elät uskoasi ns täysillä niin silloin kyllä kannattaa kertoa. Se on isompi asia kuin se että olet uskossa, muttei se näy arjessa sen kummemmin. Tämä on vain minun mielipiteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro treffikumppanille, että haaveilet suurperheestä ja haluat ottaa kaikki tulevat lapset vastaan.
Eikö uskonnollisuutesi näy muualla kuin haluttomuutena harrastaa suojaamatonta seksiä ilman ehkäisyä?
Sait kuulostamaan asian jotenkin negatiiviselta (en tiedä oliko se tarkokoituksesi). Kyllä uskoni näkyy monella muullakin tavalla. En viitsi alkaa kaikkia luetella tässä mutta kysy ihmeessä jotakin jos kiinnostaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro treffikumppanille, että haaveilet suurperheestä ja haluat ottaa kaikki tulevat lapset vastaan.
Eikö uskonnollisuutesi näy muualla kuin haluttomuutena harrastaa suojaamatonta seksiä ilman ehkäisyä?
Sait kuulostamaan asian jotenkin negatiiviselta (en tiedä oliko se tarkokoituksesi). Kyllä uskoni näkyy monella muullakin tavalla. En viitsi alkaa kaikkia luetella tässä mutta kysy ihmeessä jotakin jos kiinnostaa.
Ap
On nykyisen tapakulttuurin ja normien vastaista haluta suojaamatonta seksiä uudessa suhteessa. Tavallisen parikymppisen naisen näkökulmasta on epäilyttävää, jos mies kieltäytyy kortsusta. Lykkyä pyttyyn normeja vastaan taistelemisessa.
Epäilyttävää, että koko uskontosi kiertyy ehkäisykiellon ympärille. Et ole edes kertonut, oletko evlut, hellari, muslimi vai sintolainen :D Jos sinulta kysytään, miten uskonto näkyy elämässäsi, niin et osaa sanoa miten se näkyy. Sellainen Seksiä pitäisi saada ja lapsia tulla -uskonto kuulostaa hemmetti siitosfantasialta, ei uskonnolliselta vakaumukselta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi helpompaa jos kumppanilla olisi sama maailmankatsomus. Mutta jos joudut ottamaan jonkun ei uskovan puolisoksi niin ei avioliitto tule olemaan välttämättä helppo ja mukava.
Koska kai tiedät uskovana että et itse saa päättää kumppania. Minäkin rukoilin ja toivoin uskovaista kumppania. Toisin kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ensitreffeillä ei kannata tuoda itsestään esille mitään henkilökohtaista. Olet vain ottamassa selvää, miltä toisen seura tuntuu - et selostamassa henkilökohtaisuuksia ventovieraalle! Jos teillä on toiset treffit, se tarkoittaa, että pidätte toisianne niin miellyttävinä että harkitsette suhdetta. En välttämättä menisi vielä silloinkaan henkilökohtaisuuksiin; kolmannella kerralla voit ehkä jo kertoa. Mutta pidä huoli siitä, että kertominen on vuorovaikutteista. Kuuntele välillä, älä vain pidä esitelmää.
Jos uskontosi vaikuttaa vain sinuun, niin siitä ei tarvitse mainita. Esimerkiksi veron maksaminen tai yksin kirkossa käyminen ei vaikuta oleellisesti yhteiselämään.
Jos odotat puolisosi osallistuvan arvojesi mukaiseen elämään, niin "joudut" joka tapauksessa tuputtamaan elämänkatsomustasi. Vahva uskonnollisuus vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla alkaen sosiaalisista piireistä (lähinnä muut uskikset, paljon ohjattua toimintaa) ja arjesta (runsas rukoilu, arjen työnjako) vakaumuksellisiin arvovalintoihin sekä taloudenpitoon. Se on HYVIN erilaista verrattuna valtaväestön elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin pitää siis tietää, onko toinen henkilö niin miellyttävä, että haluat jakaa hänen kanssaan henkilökohtaiset asiasi.
Vierailija kirjoitti:
Jos uskontosi vaikuttaa vain sinuun, niin siitä ei tarvitse mainita. Esimerkiksi veron maksaminen tai yksin kirkossa käyminen ei vaikuta oleellisesti yhteiselämään.
Jos odotat puolisosi osallistuvan arvojesi mukaiseen elämään, niin "joudut" joka tapauksessa tuputtamaan elämänkatsomustasi. Vahva uskonnollisuus vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla alkaen sosiaalisista piireistä (lähinnä muut uskikset, paljon ohjattua toimintaa) ja arjesta (runsas rukoilu, arjen työnjako) vakaumuksellisiin arvovalintoihin sekä taloudenpitoon. Se on HYVIN erilaista verrattuna valtaväestön elämään.
Totta että uskonto voi olla "omakohtaista", heijastuen elämänarvoihin epäsuorasti, tai se voi olla rituaalinomaista ja "vaativaa", jopa neuroottista. ARVOT - perustuivat ne uskontoon tai ei - on hyvä joka tapauksessa käydä läpi, jo suhteen alkuvaiheessa.
Arvoja ovat esimerkiksi toivomukset lasten saamisesta ja/tai omaisuuden kerryttämisestä.
Politiikkaa neuvoisin kuitenkin välttämään treffeillä kokonaan.
On mahdotonta sanoa, KANNATTAAKO uskonsa tuoda esille ennen suhdetta. Jos usko on sinulle pelkästään ilahduttava asia, en näe asiassa mitään huonoa. Mutta jos suhteesi uskomiseen on takertumisenomainen... toisen [kristityn] saattaa olla vaikea samaistua siihen "riippuvuuteen".
Haluatko riskeerata suhteen alkamisen antamalla paljon painoarvoa sille, että hyvinvointisi on erityisen riippuvaista tietyllä tapaa? Vai haluatko välittää saman asian muiden aiheiden kautta, ja seurata, millaista hyväksyntää/vastakaikua se saa?
Jos kunnioitat toista, hyväksyt myös sen, että sinun tapasi voida hyvin ei ole ainoa oikea. Ja että ihmisarvosi ei riipu vain uskostasi.
Kannattaa tuoda esiin hyvässä hengessä. Ei tietenkään tuputtamalla. Jos ei heti ensimmäisillä treffeillä niin joillakin toisilla sitten. Kannattaa miettiä miten ratkaistaan suhteessa syntyvät ristiriidat.
Mutta lest. perheissä kuitenkin kun ehkäisy on kielletty.. eli ei voi päättää kuitenkaan itse lapsiluvusta. Synnytettävä vain lisää vaikka kuinka olisi väsynyt jne...