Lue keskustelun säännöt.
Nainen, käsi sydämellä: jäisitkö kotirouvaksi jos se olisi mahdollista?
04.04.2021 |
Jäisitkö kotirouvaksi, jos se olisi taloudellisesti mahdollista ja mies sitä toivoisi?
Kommentit (253)
Jäin. En ole katunut hetkeäkään. Lapset ovat nyt isoja ja minä aloitin uuden uran.
Neuvoisin niitä jotka haluavat kotirouvaksi miettimään asiaa tarkkaan miehen kanssa. Kukaan ei voi sellaista asiaa päättää yksin. Meidän kohdallamme miehellä oli erittäin hyvät tulot jo tavatessamme ja kova halu perustaa perhe. Hänelle oli kuitenkin tärkeää että naisella jonka kanssa hän perheen perustaa on hyvä koulutus ja työhistoria ja että kaikki tehdään " sääntöjen" mukaan. Menimme naimisiin, saimme lapsia, minä jäin kotirouvaksi ja mies jatkoi työtään. Kun menimme naimisiin niin avasimme yhteisen pankkitilin, kummallakaan ei ole muita pankkitilejä. Sen tilin kautta operoidaan kaikki taloudellisia toimintoja. Minä olen huolehtinut ne viimeiset 20 vuotta meidän taloudenhoidosta miehen tehdessä rahat. Siitä lähtien kun menimme naimisiin. Olemme asuneet useassa maassa jne. Olemme olleet kumpikin tyytyväisiä tilanteeseen. Olen saanut tehdä kaikkia asioita joita olen halunnut tehdä eikä ole kertaakaan tarvinnut alistua mihinkään. Kaikki päätökset teemme yhdessä. Miehen kunto ja ulkonäkö on rupsahtanut näiden vuosien aikana reilusti ja hänen työnsä on ollut istumatyön lisäksi henkisesti stressaavaa. Minä taasen olen elänyt melko stressivapaata ja liikunnallista elämää nämä vuodet. Mies on minulle rakas edelleen. Olemme taloudellisesti erittäin vakaalla pohjalla mutta lasten lähdettyä opiskelemaan halusin aloittaa jotain omaa. Mies sanoi että olettikin minun haluavan. Kotirouvana hoisin perhettä ja taloutta kuin firmaa konsanaan.
Kotirouvaksi kannattaa haluta jos on sopiva mies tarjolla aviomieheksi, tarpeeksi rahaa kustantaa perheen elämä vain yhden palkalla ja itse omaa yritysjohtajan elkeet. Kotirouva ja kotiäiti ovat eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo nyt paljon kotona, joten ei elämä muuttuisi kovinkaan paljon. Voisi olla jopa helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut jo seitsemän vuotta enkä vaihtaisi. En tosin miehen halusta, se nyt olisi sairasta. Ihan omasta halusta, yhteisestä päätöksestä. Olisin jäänyt ilman lapsiakin, mutta he nyt toki vauhditti ajatusta. Jäin siis kotiin ekan lapsen odotusaikana. Tylsää päivää ei ole ollut. Ja mitä tulee sukupuolirooleihin, niin meillä voisi olla toisinkin päin, mutta olosuhteet olivat sellaiset, että tehtiin näin päin.
Olosuhteet = miehellä on isompi palkka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäisin jos voittais lotossa, kuka hullu tekis töitä 10 miljoonalla voitollaan vielä
Minä tekisin. Rakastan työtäni eikä tietty summa rahaa saisi sitä rakkautta sammumaan.
Oot sitten työnarkomaani ja hullu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Never. Miksi pitäisi jäädä?
Miksei samaa kysymystä esitetään miehille.
Todella pinttyneet, vanhanaikaiset sukupuoliriolit.....Hyi helvetti.
Kuuluuko kotirouvalla olla lapsii? :D Jos ei, nii olishan se kivaa olla kotirouva. :) Edellytyksenä, et nainen maksaa kaikki kulut ja antaa vähä rahaa omiin juttuihini. Vai olisko toi naisvihaa? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin rikas, niin ihan mielelläni jäisin töistä pois. Teen töitä vain rahan takia.
Ei ole sama asia kuin kotirouvana olo. Rikkaana jäät töistä pois omilla rahoillasi. Kotirouvana jäät miehen rahoilla, olet siis kiitollisuudenvelassa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Jos siitä saisi ihan palkkaa, niin mikä ettei. Töissä on kuitenkin uuvuttavaa ja joutuu olemaan tekemisissä vaikeidenkin ihmisten kanssa. Voihan siitä laskea itselleen kahdeksan tunnin työpäivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M26 kirjoitti:
Kuuluuko kotirouvalla olla lapsii? :D Jos ei, nii olishan se kivaa olla kotirouva. :) Edellytyksenä, et nainen maksaa kaikki kulut ja antaa vähä rahaa omiin juttuihini. Vai olisko toi naisvihaa? :D
Kotiäidillä on lapsi siellä kotona. Kotirouvalla voi olla lapsi tai ei, ei vaikuta kotona olemiseen. Diili voi kuulostaa kivalta, ja jollekin voi sitä ollakin, mutta en suosittele koska olet siinä toisen armoilla ja muodostuu valtasuhde, joka ei ole tasapainoinen. :) (Ei olisi naisvihaa.)
Ei kannata naisen.
Olet kotona 20 vuotta ja hoidat lapset ja kodin ja sitten ukko jättää, kun löytää uuden. Sitten nainen jää tyhjän päälle. Kiva alkaa kerätä eläkettä tässä vaiheessa Olen nähnyt tämän liian monrmta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jäisi. Olen ollut vuosikausia kotona, koska useita lapsia. Ei ikinä, ikinä enää. Työ minä on todellinen minä. Inhosin aivotonta kotoilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Jos siitä saisi ihan palkkaa, niin mikä ettei. Töissä on kuitenkin uuvuttavaa ja joutuu olemaan tekemisissä vaikeidenkin ihmisten kanssa. Voihan siitä laskea itselleen kahdeksan tunnin työpäivän.
Jos kuviosta on ihan selkeä, molempien hyväksymä diili, johon molemmat tyytyväisiä niin win-win. Pitää vaan olla älykäs ja pelata korttinsa hyvin, ottaa huomioon kaikenlaiset skenaariot sopimusta tehdessä. Tuossa on niin sen toisen armoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin, mutta pitäisi olla turva leskeyden ja eron varalta. Ja miehen sairastumisen sekä työttömyyden varalta mielellään myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska en halua siirtää ummehtuneita sukupuolirooleja lapselleni.
Lisään vielä: mua todella ihmetyttää ettei kotiin jäävät nykyäidit ole yhtään enempää huolissaan siitä, minkälaisen kuvan antavat lapsilleen naisen asemasta.
Aika mustavalkoinen ajattelutapa. En haluaisi olla kotiäiti, mutten ajattele että jokainen kotiäiti on huonossa asemassa. Voihan se joissain perheissä olla sekä äidille, isälle että lapsille parempi vaihtoehto.
Ihan sama. Arvostan kotiäitiyttä sitten, kun yhtä iso määrä miehiä on koti-isinä. Sehän olisi aitoa tasa-arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Pidä työstäni ja haluan olla muiden aikuisten seurassa. Kotirouvana kökkisin vain yksikseni kotona, kun kaikki muut ovat töissä. Pää meinasi hajota jo hoitovapaallakin.
Miksi sä kotona kökkisit?
En harrasta ostoksilla kiertelyä. Museot olisi äkkiä nähty. Lukeminenkin alkaisi pitkän päälle puuduttaa. Kaikki kaverit olisivat päiväsaikaan töissä. Oletuksena varmaan olisi myös, että minä hoitaisin koko huushollin sillä välin kun mies on töissä ja häntä odottaisi sitten lämmin herkkuateria kotiin palatessa. Se taas sitoisi omia menemisiäni liikaa, ja kyllästyisin sellaiseen elämään nopeasti.
Mutta kuten sanottu, pidän työstäni ja haluan tehdä sitä.
Jos oletusarvo olisi tuo, niin ei varmasti olisi oikea ratkaisu joo. Meillä toki (rehellisyyden nimissä kerrottava) sinänsä eri tilanne, että asumme ulkomailla ja tekemistä sen vuoksi ehkä enemmän kuin Suomessa olisi. Minulla oli (ja on edelleen vaikka ei aktiivisena) oma firma ja tykkäsin (tykkään) työstäni, mutta ehdin aktivoitua sen asian suhteen sitten myöhemmin, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi, jos minulta menisi samalla itsenäisyys tai osa itsenäisyyttä.
Mihin kotirouvuus minut velvoittaisi? Ilmaisia lounaita ei ole.
Ymmärrät kyllä jos joskus löydät sen oikean. Rahalla tms ei ole mitään merkitystö.
Tai entä jos voitat lotosta - millä logiikalla "itsenäisyys" menisi?Totta hitossa rahalla on aina merkitystä. Oletko 15? Ei se poista sitä että rakastaa toista tosissaan, mutta ihan ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Kerrotko, mitä se kotirouvana oleminen pitää sisällään? Kai siinä jotain vastavuoroisuutta odotetaan, kuten kaikissa terveissä suhteissa, eli mikä on kotirouvan osuus?
Kotirouvahan on siis eri asia, kuin kotiäiti.
Kotirouvan elämä pitää sisällään yleensä ainakin:
- Ulkonäön huoltamisen miehelle miellyttävällä tavalla
- Kotitöitä, tai vähintään niiden organisointia jos on varaa palkata ulkopuolinen tekemään
- Kulissien kiillottamista, mitä se kenellekin tarkoittaa
- Miehen mielialan hyvänä pitämistä
- Oman elämän järjestämistä miehen elämän mukaan
Riippuu vaihtoehdosta, onko diili hyvä vai huono. Suomalaiselle tasa-arvoisena ja vapaana kasvatetulle naiselle yleensä melkoisen paska diili.
Jos siitä saisi ihan palkkaa, niin mikä ettei. Töissä on kuitenkin uuvuttavaa ja joutuu olemaan tekemisissä vaikeidenkin ihmisten kanssa. Voihan siitä laskea itselleen kahdeksan tunnin työpäivän.
Kyllä päivät saisi kulumaan kuntoilen ja kauneushoitolassa käyden. Miehelle voisi laittaa illaksi ruokaa ja hieroa hiukan hartioita. Ei tuo nyt kovin vaikealta kuulosta.
Kotiäitinä olosta aina haaveilin, ja se toteutuikin. Missään muualla en olisi ollut yhtä "kotonani" kuin lasten parissa.
Vierailija kirjoitti:
En. Pidä työstäni ja haluan olla muiden aikuisten seurassa. Kotirouvana kökkisin vain yksikseni kotona, kun kaikki muut ovat töissä. Pää meinasi hajota jo hoitovapaallakin.
Kiitos näistä sanoista! Kiteytit tähän minun ajatukseni asiasta.
En harrasta ostoksilla kiertelyä. Museot olisi äkkiä nähty. Lukeminenkin alkaisi pitkän päälle puuduttaa. Kaikki kaverit olisivat päiväsaikaan töissä. Oletuksena varmaan olisi myös, että minä hoitaisin koko huushollin sillä välin kun mies on töissä ja häntä odottaisi sitten lämmin herkkuateria kotiin palatessa. Se taas sitoisi omia menemisiäni liikaa, ja kyllästyisin sellaiseen elämään nopeasti.
Mutta kuten sanottu, pidän työstäni ja haluan tehdä sitä.