Yhdessäolo tapailuvaiheessa
Olen tapaillut miestä noin vuoden ajan. Asumme erillämme. Miehelle ei oikein tunnu riittävän mikään. Jos haluan pitää omaa aikaa, kun lapset ovat isällään, hän syyllistää minua, etten arvosta suhdettamme riittävästi, kun en käytä kaikkea vapaa-aikaani häneen.
Onko tämä normaalia kiintymystä?
Kommentit (11)
Teillä on erilaiset tarpeet ja toiveet suhteelle ja yhdessäololle. Mies on takertuvampi, sinua taas ärsyttää, kun toinen haluaa enemmän. Käykää keskustelu kiintymystyyleistänne ja siitä, mitä haluatte suhteelta. Jos yhteisymmärrystä ei synny, on varmaan parempi erota. Haluatko miehestä edes mitään vakavampaa, onko sinulla tunteita häntä kohtaan?
Tuo mies olis just mulle hyvä. Oma aika on liian yliarvostettua. Tykkään olla enemmän yhdessä ja tehdä asioita yhdessä. Tuollainen mies olisi just hyvä mulle.
Jos vuoden jälkeen puhut vielä tapailusta niin haluatko koko suhdetta?
Mä en tajua tätä nykypäivän tapailu-kulttuuria. Vuosi pelkkää tapailua?!? En jaksaisi noin pitkään tapailla vaan kyllä se pitää tuossa vaiheessa olla jo seurustelua.
Kun tapasin nykyisen mieheni, niin kyllä se oli alusta asti seurustelua. Yhteen muutimme 9kk kuluttua. Nyt ollaan oltu yhdessä 8 vuotta, olemme naimisissa, ollaan ostettu omakotitalo ja on kaksi lasta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä nykypäivän tapailu-kulttuuria. Vuosi pelkkää tapailua?!? En jaksaisi noin pitkään tapailla vaan kyllä se pitää tuossa vaiheessa olla jo seurustelua.
Kun tapasin nykyisen mieheni, niin kyllä se oli alusta asti seurustelua. Yhteen muutimme 9kk kuluttua. Nyt ollaan oltu yhdessä 8 vuotta, olemme naimisissa, ollaan ostettu omakotitalo ja on kaksi lasta.
Mikä ero sitten on mielestäsi tapailussa ja seurustelussa? Ja oikeastiko kuvittelet että sinun tapasi on ainoa oikea?
Voimme tavata vain vuoroviikoin lastenhoidollisista syistä. Hän ei halua olla osaa lapsiperhe-elämää, koska hänen lapset on jo aikuiset.
Haluaisi olla yhdessä koko lapsettoman viikkoni 247. Kuormitun, kun en saa yhtään taukoa lapsiviikon jälkeen, jonka vietän totaalisen yksin ilman tukiverkkoja. Happi loppuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voimme tavata vain vuoroviikoin lastenhoidollisista syistä. Hän ei halua olla osaa lapsiperhe-elämää, koska hänen lapset on jo aikuiset.
Haluaisi olla yhdessä koko lapsettoman viikkoni 247. Kuormitun, kun en saa yhtään taukoa lapsiviikon jälkeen, jonka vietän totaalisen yksin ilman tukiverkkoja. Happi loppuu.
Ap
Kannattaa varmaan olla sitten yksin ja hankkia vaikka fuckbuddy.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä nykypäivän tapailu-kulttuuria. Vuosi pelkkää tapailua?!? En jaksaisi noin pitkään tapailla vaan kyllä se pitää tuossa vaiheessa olla jo seurustelua.
Kun tapasin nykyisen mieheni, niin kyllä se oli alusta asti seurustelua. Yhteen muutimme 9kk kuluttua. Nyt ollaan oltu yhdessä 8 vuotta, olemme naimisissa, ollaan ostettu omakotitalo ja on kaksi lasta.
En minäkään jaksaisi. Exän kanssa 10v sitten alettiin olemaan aikalailla heti kunhan oltiin käyty muutamat keskustelut läpi. Nyt kun jäin sinkuksi jokunen vuosi sitten niin kaikki on vain pelkkää tapailua. Sitten kun ottaa puheeksi että eikö tämä nyt ole lähes seurustelua niin mies häviää kuin tuhka tuuleen. Nykypäivänä jos tapaillaan niin se antaa pitää takaportin auki myös muille tapailuille eikä tarvitse sitoutua vain yhteen. Nykysin on niin paljon vaikeampi olla sinkku ja löytää kunnon seurustelusuhde.
Up