Lue keskustelun säännöt.
Rikosilmoitus vuosien jälkeen?
Rikollinen
04.04.2021 |
Tapailin vuonna 2016 17 -vuotiasta poikaa. Oli itse silloin 26 -vuotias nainen. Hänellä oli silloin alle puoli vuotta siihen, että täyttää 18v. Olimme töissä samassa paikassa. Hän kuului lastensuojelun piiriin ja oli ns. Työssäoppimassa. Minä olin kesälomasijainen, mutta ns. Hänen yläpuolellaan, varsinainen työntekijä. Suhteemme alkoi kaksi viikkoa en kuin sopimukseni päättyi.
Asiasta en silloin tiennyt, että koska olin tavallaan häneen nähden esimiesasemassa, vaikka vaikka varsinainen työnohjaaja, niin silloin suojaikäraja on 18 ei 16 vuotta.
En halua kuulla siitä, kuinka ette ikinä sekaantuisi niin nuoreen. Minä ihastuin todella kovasti ja niin hänkin. Enää en ole varma. Hän on jälkikäteen, nyt vuosia myöhemmin tullut tulokseen, etten minä vastuullisena aikuisena olisi saanut häneen sekaantua mitenkään ja hän oli ongelma nuori, lapsi.
Itselläni on tästä aivan kamala olla ja olen sanonut, että teen itse itsestäni rikosilmoituksen. Ajatus siitä, että olen käyttänyt häntä hyväksi ei jätä minua rauhaan, vaikka ei se millään tavalla tarkoitukseni ollut. Mutta jos hän nyt tuollaisia asioita puhuu ihmisille, niin selvästi asia häntä vaivaa, eikö niin? Eikö silloin oikea ratkaisu ole ottaa yhteyttä johonkin viralliseen tahoon, jotta hän saa oikeutta?
Meillä myös yhteinen lapsi, jonka asioiden selvittäminen vaikeaa. Pelkään, että sekin johtuu tästä, että mies jotenkin pelkää minua. Olimme yhdessä lopulta 4 vuotta on-off suhteessa. Ja ei tarvitse arvostella on-off-suhteesta ja lapsesta. Tiedän itsekin millaisen sopan olen saanut aikaan. Haluaisin nyt vaan tietää voiko ilmoituksen yhä tehdä ja voinko minä sen tehdä?
Ja entä, jos tapahtuma on vieläkin vanhempi? P^dofiili houkutteli minut kotiinsa rahalla, kun olin alle kouluikäinen, mutta pääsin karkuun ystävieni kanssa, jotka olivat siis kanssani. En ikinä kertonut vanhemmilleni tai minnekään virallisesti. Voiko tuon vielä ilmoittaa vai kannattaako unohtaa koko ajatus?
En kestä elää itseni kanssa, kun tiedän tehneeni jollekin toiselle yhtä pahasti ja pahemmin kuin minulle on tehty. Olen tällä hetkellä aika synkässä paikassa. Vain lapsi auttaa jaksamaan.
Kiitos, jos jaksoit lukea.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Armahda nyt ensimmäiseksi itsesi ja lakkaa ajamasta oikeutta toisen puolesta, itseäsi vastaan. On hänen asiansa toimia, jos omasta mielestään on oikeutettu rankaisemaan sinua suhdemorkkiksistaan. Jos molemmat ovat vapaaehtoisesti toisiansa aikanaan halunneet ja sen seurauksena suhteeseen ajautuneet ja asiaan ei liity kiristämistä tai painostamista, niin anna nyt sinä ainakin menneitten olla. Kumpikaan ei ole ollut mikään ohjailtava lapsi tapahtumien aikaan. Suomen laki on lopulta sekin vain ihmisten keksintöä ja saattaa vieläpä muuttua ajan kuluessa suuntaan, jos toiseen. Katuminen ja hävetys ihastumislumouksen jälkeen on eri asia, kuin että olisi tullut hyväksikäytetyksi. Ja toisen tunne-elämän vaihtelut tai traumojen tunnistaminen eivät ole vastuullasi. Laki on lopulta jokseenkin tulkintaa, ei absoluuttista totuutta oikeasta ja väärästä. Voit toki piinata itseäsi loputtomiin teoreettisella oikeudenmukaisuudella ja sitä seuraavilla uhkakuvilla. Tai ajatella, että kyseessä oli sinun näkökulmastasi vilpitön rakkaustarina.
Kiitos 💗
Sitä se olikin minulle. Ensirakkaus ja hetken aikaa kestänyt onnellinen perhe-elämä, vaikka sekään ei sitten ollut totta miehelle, vain ilmainen asunto ja joku, joka laittoi ruoan pöytään, kun omaan asuntoon ei päässyt.
Ehkä pitää vain lopettaa itseni syyllistäminen. Kiitos. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai teet itsestäsi rikosilmoituksen.
Et ole tosissas? Ap täällä annettu neuvoja, lakkaa syyllistämästä itseäsi. Joo oli nuori tyyppi mutta eikai olisi jäänyt jos ei olisi halunnut
Vierailija kirjoitti:
Kuka aikuinen sekaantuu teiniin?
Joskus se yhteenkuuluvuuden tunne ei katso ikää. Ap selvästi rakasti miestä. Mies, poika, taisi olla vain sekaisin. Selvästi ikäeroa oli liikaa, mutta joskus voi onnistuakin. Älä kaikkia tuomitse.
Yritä hakeutua terapiaan. Ei siksi, että olisi paha pedari, vaan koska tuo kuvio on tosi erikoinen ja kuormittava. Noin vahva syyllisyydentunto ja outo perhekuvio vaikuttavat myös lapseesi.
Lisäksi tuntuu, että mies on itse hyväksikäyttäjä ja osaa vedellä oikeista naruista, jotta saisi kiusattua sinua lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Armahda nyt ensimmäiseksi itsesi ja lakkaa ajamasta oikeutta toisen puolesta, itseäsi vastaan. On hänen asiansa toimia, jos omasta mielestään on oikeutettu rankaisemaan sinua suhdemorkkiksistaan. Jos molemmat ovat vapaaehtoisesti toisiansa aikanaan halunneet ja sen seurauksena suhteeseen ajautuneet ja asiaan ei liity kiristämistä tai painostamista, niin anna nyt sinä ainakin menneitten olla. Kumpikaan ei ole ollut mikään ohjailtava lapsi tapahtumien aikaan. Suomen laki on lopulta sekin vain ihmisten keksintöä ja saattaa vieläpä muuttua ajan kuluessa suuntaan, jos toiseen. Katuminen ja hävetys ihastumislumouksen jälkeen on eri asia, kuin että olisi tullut hyväksikäytetyksi. Ja toisen tunne-elämän vaihtelut tai traumojen tunnistaminen eivät ole vastuullasi. Laki on lopulta jokseenkin tulkintaa, ei absoluuttista totuutta oikeasta ja väärästä. Voit toki piinata itseäsi loputtomiin teoreettisella oikeudenmukaisuudella ja sitä seuraavilla uhkakuvilla. Tai ajatella, että kyseessä oli sinun näkökulmastasi vilpitön rakkaustarina.
Yrittäkää mammat päättää. Aina öyhötätte että teini on lapsi ja nyt sitten ei ookkaan kun yksi mamma käynyt sellaista painamassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armahda nyt ensimmäiseksi itsesi ja lakkaa ajamasta oikeutta toisen puolesta, itseäsi vastaan. On hänen asiansa toimia, jos omasta mielestään on oikeutettu rankaisemaan sinua suhdemorkkiksistaan. Jos molemmat ovat vapaaehtoisesti toisiansa aikanaan halunneet ja sen seurauksena suhteeseen ajautuneet ja asiaan ei liity kiristämistä tai painostamista, niin anna nyt sinä ainakin menneitten olla. Kumpikaan ei ole ollut mikään ohjailtava lapsi tapahtumien aikaan. Suomen laki on lopulta sekin vain ihmisten keksintöä ja saattaa vieläpä muuttua ajan kuluessa suuntaan, jos toiseen. Katuminen ja hävetys ihastumislumouksen jälkeen on eri asia, kuin että olisi tullut hyväksikäytetyksi. Ja toisen tunne-elämän vaihtelut tai traumojen tunnistaminen eivät ole vastuullasi. Laki on lopulta jokseenkin tulkintaa, ei absoluuttista totuutta oikeasta ja väärästä. Voit toki piinata itseäsi loputtomiin teoreettisella oikeudenmukaisuudella ja sitä seuraavilla uhkakuvilla. Tai ajatella, että kyseessä oli sinun näkökulmastasi vilpitön rakkaustarina.
Yrittäkää mammat päättää. Aina öyhötätte että teini on lapsi ja nyt sitten ei ookkaan kun yksi mamma käynyt sellaista painamassa
Aivot kehittyy vielä pitkälle puoleen väliin kaksikymppisiä eli keneltäkään alle 30 -vuotiaalta ei voi odottaa täyttä päätä. Mutta ei 17v enää mikään pikkulapsi ole. Tuossa iässä on tehty jo monia päätöksiä ihan itse, omasta elämästä. Mahdollisesti käyty autokoulu ja haettu kouluihin, joista apua tulevaisuuteen. Jotkut tekee tuossa iässä jo ihan tietoisesti lapsiakin.
Joo, täysi-ikäinen ei ole, mutta ei kyllä enää ihan lapsikaan. Sen ikäinen, että omien tekojen seuraukset pitäisi jo käsittää. Vastuu oppia kantamaan ja ymmärtää oikeaa ja väärää.
Koskelan teinisurmaajatkin varmaan pitäisi nähdä vain lapsina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene juttelemaan ammattilaisen kanssa. Soita esim. Rikosuhripäivystykseen ja puhu asiasta jollekin tukihenkilöille, esim. terapeutille. Tarvitset apua.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Mene juttelemaan ammattilaisen kanssa. Soita esim. Rikosuhripäivystykseen ja puhu asiasta jollekin tukihenkilöille, esim. terapeutille. Tarvitset apua.
Miksi apn pitäisi soittaa rikosuhripäivystykseen, jos itse kokee olevansa se rikollinen? Apua kyllä tarvitsee, siitä olen samaa mieltä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään rikosta ei tapahtunut. Olit vain kahvila-apulaisena kesätöissä etkä millään lailla hänestä vastuussa. Ikäerokaan ei ole mikään järkyttävän suuri. Tyhmästi kyllä teit. Ihanko tosissasi ajattelit saada lastensuojelutaustasta tulevasta teinipojasta lapsellesi hyvän isän? Tärkeintä on nyt, että keskityt lapsen hyvinvointiin ja yrität myös kaikin tavoin luoda hyvän suhteen lapsen ja isän välille.
Pojalla on ollut kuormittava elämä eikä tajua elämästä. Kyllä hän sisuksissaan on vielä lapsi. Silti elämänpolkunsa on hänen, kuten sinunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka aikuinen sekaantuu teiniin?
Täällä yksi, suojaikä oli kyllä ohitettu ja mieheni paljon minua henkisesti kypsempi ja kokeneempi kaikin puolin. Ei meillä ihan vastaavaa ikäeroa ole kuin ap:llä, mutta täysi-ikäinen jo reilusti kuitenkin olin ja poikaystäväni, nykyinen aviomieheni siis tuolloin vielä alaikäinen. Lapsia löytyy useampi ja yhteisiä vuosia useampia kymmeniä takana.
Vierailija kirjoitti:
Mitään rikosta ei tapahtunut. Olit vain kahvila-apulaisena kesätöissä etkä millään lailla hänestä vastuussa. Ikäerokaan ei ole mikään järkyttävän suuri. Tyhmästi kyllä teit. Ihanko tosissasi ajattelit saada lastensuojelutaustasta tulevasta teinipojasta lapsellesi hyvän isän? Tärkeintä on nyt, että keskityt lapsen hyvinvointiin ja yrität myös kaikin tavoin luoda hyvän suhteen lapsen ja isän välille.
Kyllä, niin tyhmältä kuin se kuulostaakin. Ei pelkkä lastensuojelutausta kerro vielä kaikkea. Minullakin on sisar, joka otettiin huostaan ja kasvoi laitoksessa täysi-ikäiseksi. Tunnen muutaman muunkin, yksi kirjoitti lukiosta huippuarvosanoin ja opiskelee teoreettista fysiikkaa yliopistossa.
Miehen monet ongelmat alkoivat avautua minulle vasta sen jälkeen, kun tulin raskaaksi. Esim. Huumeiden käyttö. Luulin, että oli lopettanut sen jälkeen, kun aloimme viettämään uudelleen aikaa yhdessä ja käytti vain pilveä, mutta selvisi vasta puoli vuotta lapsen syntymän jälkeen, että kuvaan oli astunut kovemmat huumeet.
Hän oli hyvin erilainen ja antoi itsestään ja haluistaan aivan erilaisen kuvan ennen raskauttani. Kun hän raskausaikanani lähti niin annoin hänen mennä, vaikka olin asiasta aivan rikki. Tarjosin hänelle aina mahdollisuutta (ennen raskauttakin) elää normaalia nuoren elämää ja sitä, että voimme jatkaa eri suuntiin, mutta mies ei sitä ikinä halunnut.
Monista hänen ongelmistaan olen kuullut vasta hänen perheeltään. Osan olen päätellyt itse.
Mutta olet oikeassa. Tein todella tyhmästi. Minun olisi vain pitänyt kävellä heti alussa pois, vaikka hän pisti vastaan. Eikä enää ottaa yhteyttä. Olin vain niin rakastunut. Ensimmäistä kertaa elämässäni. Ap
Rikollinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liioteltua soopaa.
Hän oli lähes 18. Ei 13.Suojaikäraja on 16.
Monissa maissa 13-15.Mitään en ole liioitellut 😞 Ja käsitän, että suojaikäraja 16 ja hän oli melkein 18, mutta hän on itse tuonut esille nämä tuntemukset, että minä olin vastuullinen aikuinen ja hän lapsi, en olisi saanut sekaantua ja koska olin ns. Häntä korkeammalla asemassa, niin suojaikäraja 18
Kyllähän sinä asemaasi väärin käytit, mutta rikosta ei tapahtunut, joten joudut elämään asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Rikollinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liioteltua soopaa.
Hän oli lähes 18. Ei 13.Suojaikäraja on 16.
Monissa maissa 13-15.Mitään en ole liioitellut 😞 Ja käsitän, että suojaikäraja 16 ja hän oli melkein 18, mutta hän on itse tuonut esille nämä tuntemukset, että minä olin vastuullinen aikuinen ja hän lapsi, en olisi saanut sekaantua ja koska olin ns. Häntä korkeammalla asemassa, niin suojaikäraja 18
Kyllähän sinä asemaasi väärin käytit, mutta rikosta ei tapahtunut, joten joudut elämään asian kanssa.
No entä jos heidän suhde olisi alkanut kuukautta myöhemmin? Eikös ap sanonut että suhde alkoi kaksi viikkoa ennen kuin työt loppui? Olisiko silloinkin ollut aseman väärinkäyttöä?
Vierailija kirjoitti:
Kuka aikuinen sekaantuu teiniin?
Useat tuhannet ihmiset vuosittain ihan Suomessa, aivan normaalia alkaa seurustelemaan esim. 16-vuotiaana 18-vuotiaan kanssa.
Ei se nuorukaisen elin jäykisty kuin omasta tahdosta. Tuskinpa on kovinkaan pahasti traumatisoitunut.
Armahda nyt ensimmäiseksi itsesi ja lakkaa ajamasta oikeutta toisen puolesta, itseäsi vastaan. On hänen asiansa toimia, jos omasta mielestään on oikeutettu rankaisemaan sinua suhdemorkkiksistaan. Jos molemmat ovat vapaaehtoisesti toisiansa aikanaan halunneet ja sen seurauksena suhteeseen ajautuneet ja asiaan ei liity kiristämistä tai painostamista, niin anna nyt sinä ainakin menneitten olla. Kumpikaan ei ole ollut mikään ohjailtava lapsi tapahtumien aikaan. Suomen laki on lopulta sekin vain ihmisten keksintöä ja saattaa vieläpä muuttua ajan kuluessa suuntaan, jos toiseen. Katuminen ja hävetys ihastumislumouksen jälkeen on eri asia, kuin että olisi tullut hyväksikäytetyksi. Ja toisen tunne-elämän vaihtelut tai traumojen tunnistaminen eivät ole vastuullasi. Laki on lopulta jokseenkin tulkintaa, ei absoluuttista totuutta oikeasta ja väärästä. Voit toki piinata itseäsi loputtomiin teoreettisella oikeudenmukaisuudella ja sitä seuraavilla uhkakuvilla. Tai ajatella, että kyseessä oli sinun näkökulmastasi vilpitön rakkaustarina.