Rasitusergometrian kertoma maksimisyke?

Poljitko siinä testissä niin pitkään, että sykkeesi oli 183 etkä enää jaksanut polkea korkeammalla vastuksella? Jos näin oli, niin todennäköisesti maksimisykkeesi on lähellä tuota 183:a.

Vai oliko testi sellainen jossa poljit kolme minuuttia neljällä tai viidellä eri vastuksella niin, että viimeiselläkin vastuksella tuntui siltä, että jaksaisit vielä kovempaa? Tämä submaksimaalinen polkupyöräergometritesti on aika yleinen kuntotesti, mutta se ei millään tavalla edes yritä mitata maksimisykettä, vaan siinä testattavan maksimisyke arvioidaan hänen ikänsä perusteella ja testissä käytetään sitä. Jos testi oli tällainen, niin oikea maksimisykkeesi voi hyvin olla vaikka 20 lyöntiä korkeampi kuin testissä sinulle kerrottu. Yksilölliset vaihtelut maksimisykkeessä samanikäisilläkin henkilöillä ovat suuria.

Jatkona vielä, että toisaalta tuntuu että en kehity. Eri palstoilla löytyy mm. väitteitä, että kun harjoittelu tapahtuu optimaalisesti sykkeiden kannalta, kehitystä voi havaita jopa viikottain. Vai olenko liian vanha kehittymään?

Voit itse juoksulenkillä kokeilla, miten korkean sykkeen saavutat silloin, kun mahdollisimman kovaa. Etsi kohta, jossa on pitkä ylämäki (ei tarvitse olla kovin jyrkkä). Juokse tämä mäki 5-6 kertaa ylös niin, että ensimmäisellä kerralla juokset ihan hitaasti, toisella kerralla vähän kovempaa jne., kunnes viimeisellä kerralla juokset täysiä. Joka välissä juokse mäki takaisin alas rentoa vauhtia. Viimeisellä kerralla saamasi lukema on todennäköisesti aika lähellä maksimisykettäsi.

Toinen vaihtoehto on juosta tasaisella vähintään 800 metrin matkoja viisi kertaa peräkkäin kasvavilla nopeuksilla niin, että viimeisen 800 m juokset täysiä.

Jos sinulla on todettuja sydänongelmia, älä tee tätä ilman lääkärin lupaa.

1

Tosiaan riippuu siitä poljitko aivan loppuun asti ettet enää pystynyt jatkamaan vai lopetitteko vaikka olisit vielä jaksanut? Rasitusergometriassa jatketaan kunnes syke saadaan riittävän korkealle, joskus siihen asti ettei asiakas vain jaksa ja joskus jos näyttää että jaksaisi polkea mutta sykkeet saatu jo tarpeeksi korkealle jotta tulokset ovat luotettavia, voidaan lopettaa.

N45 kirjoitti:

Jatkona vielä, että toisaalta tuntuu että en kehity. Eri palstoilla löytyy mm. väitteitä, että kun harjoittelu tapahtuu optimaalisesti sykkeiden kannalta, kehitystä voi havaita jopa viikottain. Vai olenko liian vanha kehittymään?

Olet mummoikäisen. Ei tuossa iässä enää kukaan kehity.

Sinun ikäiselle tuo on ihan varmasti maksimisyke tai ainakin hyvin lähellä sitä.

Sinun taitaa olla järkevintä siirtyä kuntoilijoiden foorumeille. Sieltä saat asiallisia vastauksia.

Et ole missään nimessä liian vanha kehittymään. Tiedän ihmisiä, jotka ovat aloittaneet juoksuharjoittelun viisikymppisinä ja päässeet alle kolmen tunnin maratonaikoihin.

Mikä sinulla on nopeus näillä lenkeilläsi, joissa syke nousee 165:een ja vähän yli? Sanoit, että et puuskuta. Pystyisitkö puhumaan tällaisen lenkin aikana kännykkään niin, että vastaajaa ei häiritse hengäatymisesi?

1

Vaikka maksimi olisi 190, on PK-alueesi varmasti alle tuon 165. Eli hitaampi vauhti jos haluat parantaa peruskuntoa. Liian kovaa juoksemalla et kehity.

Vierailija kirjoitti:

Sinun taitaa olla järkevintä siirtyä kuntoilijoiden foorumeille. Sieltä saat asiallisia vastauksia.

Ainoa tässä ketjussa tähän mennessä näkemäni asiantuntematon vastaus on numero 6. Yksillölliset vaihtelut maksimisykkeessä ovat suuria. On 45-vuotiaita, joiden maksimisyke on yli 200.

Kaikki muut vastaukset ovat ihan samaa luokkaa kuin mitä kuntoilijoiden foorumeillakin saa.

Minulla maksimi 194, PK1 raja 144 ja PK2 154. Ikää saman verran. Testissä arvioitiin että maksimi luultavasti vähän vielä tuota korkeampi. Sykemittarin korkein lukema 204.

Rajat ovat tietysti yksilöllisiä. Kun ne ovat selvillä on helpompaa harjoitella niin että kunto kehittyy. Kokemuksen kautta oppii tunnistamaan itsekin milloin menee PK yli. Yleistä on että juostaan liian kovaa jos ei tiedetä omia rajoja ja/tai tunneta kestävyysharjoittelun periaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Et ole missään nimessä liian vanha kehittymään. Tiedän ihmisiä, jotka ovat aloittaneet juoksuharjoittelun viisikymppisinä ja päässeet alle kolmen tunnin maratonaikoihin.

Mikä sinulla on nopeus näillä lenkeilläsi, joissa syke nousee 165:een ja vähän yli? Sanoit, että et puuskuta. Pystyisitkö puhumaan tällaisen lenkin aikana kännykkään niin, että vastaajaa ei häiritse hengäatymisesi?

1

Nopeus on siis vain noin 8 min/km, hyvinä päivinä reilut 7 min/km, ja tosiaan voin puhua kaverin kanssa tai puhelimessa - usein onkin juoksukaveri mukana. Ja siis syke noin 165 tai yli.

Sanoit, että tuntuu siltä, että et kehity. Sanoit myös, että reippaampia lenkkejä (oletan sinun tarkoittavan kaikkia kävelyä reippaampia lenkkejä) tulee pari kertaa viikossa.

Pyri siihen, että sinulla olisi viikossa säännöllisesti kolme lenkkiä, joiden aikana juokset:

1. Yksi, jonka aikana hengästyt selvästi (mutta ei niin paljon, että et jaksaisi yhtään enempää). Tämän kovemman jakson pituus voi olla 15-30 minuuttia. Lisäksi alkuun ja loppuun 10 minuuttia verryttelyä eli mahdollisimman rauhallista juoksua. Välillä voit tehdä halutessasi tämän sijaan vetoharjoituksen.

2. Yksi, jolla nopeutesi on sama kuin nyt niillä 10-11 km:n lenkeillä. Tämän lenkin pituus voi olla 5-10 km sen mukaan, miten sinua huvittaa.

3. Yksi pitkä lenkki (ainakin sen 10-11 km, mutta voi olla pidempikin), jolla syke on korkeintaan 150-155. Jos et saa pidettyä sykettä näin alhaalla juoksemalla, kävele aina välillä niin, että syke tasoittuu.

Lisäksi kannattaa edelleen jatkaa niitä päivittäisiä kävelyjä.

1

N45 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole missään nimessä liian vanha kehittymään. Tiedän ihmisiä, jotka ovat aloittaneet juoksuharjoittelun viisikymppisinä ja päässeet alle kolmen tunnin maratonaikoihin.

Mikä sinulla on nopeus näillä lenkeilläsi, joissa syke nousee 165:een ja vähän yli? Sanoit, että et puuskuta. Pystyisitkö puhumaan tällaisen lenkin aikana kännykkään niin, että vastaajaa ei häiritse hengäatymisesi?

1

Nopeus on siis vain noin 8 min/km, hyvinä päivinä reilut 7 min/km, ja tosiaan voin puhua kaverin kanssa tai puhelimessa - usein onkin juoksukaveri mukana. Ja siis syke noin 165 tai yli.

Kieltämättä nuo nopeudet ovat sellaisia, että kehittymisen varaa on reilusti. Toisaalta yleensä noista lukemista kehitys onkin nopeaa, kunhan vain käy juoksemassa säännöllisesti. Kuinka pitkään olet käynyt juoksemassa vähintään kaksi kertaa viikossa? Älä siis nyt laske mukaan jotain vuosien takaisia juttuja, vaan viimeinen yhtäjaksoinen jakso, jolloin väliin ei ole jäänyt viikoja muuten kuin korkeintaan tilapäisesti esim. sairastumisen takia.

1

Maksimisyke ei kerro ihmisen fyysisestä kunnosta YHTÄÄN MITÄÄN.

Ihminen voi olla vaikka maratonjuoksija ja silti hänen maksimisykkeensä on matalampi kuin ylipainoisen sohvaperunan maksimisyke. 

Vierailija kirjoitti:

N45 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole missään nimessä liian vanha kehittymään. Tiedän ihmisiä, jotka ovat aloittaneet juoksuharjoittelun viisikymppisinä ja päässeet alle kolmen tunnin maratonaikoihin.

Mikä sinulla on nopeus näillä lenkeilläsi, joissa syke nousee 165:een ja vähän yli? Sanoit, että et puuskuta. Pystyisitkö puhumaan tällaisen lenkin aikana kännykkään niin, että vastaajaa ei häiritse hengäatymisesi?

1

Nopeus on siis vain noin 8 min/km, hyvinä päivinä reilut 7 min/km, ja tosiaan voin puhua kaverin kanssa tai puhelimessa - usein onkin juoksukaveri mukana. Ja siis syke noin 165 tai yli.

Kieltämättä nuo nopeudet ovat sellaisia, että kehittymisen varaa on reilusti. Toisaalta yleensä noista lukemista kehitys onkin nopeaa, kunhan vain käy juoksemassa säännöllisesti. Kuinka pitkään olet käynyt juoksemassa vähintään kaksi kertaa viikossa? Älä siis nyt laske mukaan jotain vuosien takaisia juttuja, vaan viimeinen yhtäjaksoinen jakso, jolloin väliin ei ole jäänyt viikoja muuten kuin korkeintaan tilapäisesti esim. sairastumisen takia.

1

Noin 5-6 vuotta on näitä melko säännöllisiä juoksulenkkejä. 7 vuotta taas selvästi enemmän ihan kävelyä. Toisaalta sitä ennen oli jumppaa ja salitreeniä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Sanoit, että tuntuu siltä, että et kehity. Sanoit myös, että reippaampia lenkkejä (oletan sinun tarkoittavan kaikkia kävelyä reippaampia lenkkejä) tulee pari kertaa viikossa.

Pyri siihen, että sinulla olisi viikossa säännöllisesti kolme lenkkiä, joiden aikana juokset:

1. Yksi, jonka aikana hengästyt selvästi (mutta ei niin paljon, että et jaksaisi yhtään enempää). Tämän kovemman jakson pituus voi olla 15-30 minuuttia. Lisäksi alkuun ja loppuun 10 minuuttia verryttelyä eli mahdollisimman rauhallista juoksua. Välillä voit tehdä halutessasi tämän sijaan vetoharjoituksen.

2. Yksi, jolla nopeutesi on sama kuin nyt niillä 10-11 km:n lenkeillä. Tämän lenkin pituus voi olla 5-10 km sen mukaan, miten sinua huvittaa.

3. Yksi pitkä lenkki (ainakin sen 10-11 km, mutta voi olla pidempikin), jolla syke on korkeintaan 150-155. Jos et saa pidettyä sykettä näin alhaalla juoksemalla, kävele aina välillä niin, että syke tasoittuu.

Lisäksi kannattaa edelleen jatkaa niitä päivittäisiä kävelyjä.

1

Kiitos, kokeilen tällaista! Päivittäinen kävely tosiaan pysyy ohjelmassa, kun hoidan kävellen kaupassa käynnit ja työmatkan. Työmatka ei ehkä käy aerobisesta treenistä, kun pitää vähän varoa ettei hikoile kauheasti ennen työhön menoa.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan riippuu siitä poljitko aivan loppuun asti ettet enää pystynyt jatkamaan vai lopetitteko vaikka olisit vielä jaksanut? Rasitusergometriassa jatketaan kunnes syke saadaan riittävän korkealle, joskus siihen asti ettei asiakas vain jaksa ja joskus jos näyttää että jaksaisi polkea mutta sykkeet saatu jo tarpeeksi korkealle jotta tulokset ovat luotettavia, voidaan lopettaa.

Lopetin kun lääkäri sanoi, että nyt voi lopettaa. Jäi kysymättä, että oliko tuo maksimisyke nyt oikeasti sitten se todellinen maksimisyke. Rasitusergometria otti minulla selvästi enemmän reisilihasten kunnon päälle eli jaloista tuntui voima loppuvan, enkä samalla tavalla hengästynyt kuin joskus juostessa kovan kirin jälkeen, kun on niin hengästynyt ettei voi hetkeen puhua. Muistaakseni puhuin testin loppumisen jälkeen aika pian ihan normaaliin tapaan.

N45 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan riippuu siitä poljitko aivan loppuun asti ettet enää pystynyt jatkamaan vai lopetitteko vaikka olisit vielä jaksanut? Rasitusergometriassa jatketaan kunnes syke saadaan riittävän korkealle, joskus siihen asti ettei asiakas vain jaksa ja joskus jos näyttää että jaksaisi polkea mutta sykkeet saatu jo tarpeeksi korkealle jotta tulokset ovat luotettavia, voidaan lopettaa.

Lopetin kun lääkäri sanoi, että nyt voi lopettaa. Jäi kysymättä, että oliko tuo maksimisyke nyt oikeasti sitten se todellinen maksimisyke. Rasitusergometria otti minulla selvästi enemmän reisilihasten kunnon päälle eli jaloista tuntui voima loppuvan, enkä samalla tavalla hengästynyt kuin joskus juostessa kovan kirin jälkeen, kun on niin hengästynyt ettei voi hetkeen puhua. Muistaakseni puhuin testin loppumisen jälkeen aika pian ihan normaaliin tapaan.

Montako porrasta testissä oli? Submaksimaalisessa (ei yritetäkään saavuttaa maksimisykettä) on useimmiten neljä porrasta, joskus 5, maksimaalisessa (rasitusta kasvatetaan, kunnes saavutetaan oikea maksimisyke) usein vähän enemmän. Voit myös katsia, lukeeko saamissasi papereissa submaksimaalinen vai maksimaalinen (tosin välttämättä niissä ei lue kumpaakaan).

Jos laitat tänne eri portaiden tehot ja sykkeesi niillä (yleensä ne näkyvät testissä annetuissa papereissa), niin voin yrittää päätellä niistäkin jotain. Olin muutana vuosi sitten parissa kuntotestissä ja niiden jälkeen tutkin aika perusteellisesti asiaan liittyvää kirjallusuutta.

1

Vierailija kirjoitti:

N45 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan riippuu siitä poljitko aivan loppuun asti ettet enää pystynyt jatkamaan vai lopetitteko vaikka olisit vielä jaksanut? Rasitusergometriassa jatketaan kunnes syke saadaan riittävän korkealle, joskus siihen asti ettei asiakas vain jaksa ja joskus jos näyttää että jaksaisi polkea mutta sykkeet saatu jo tarpeeksi korkealle jotta tulokset ovat luotettavia, voidaan lopettaa.

Lopetin kun lääkäri sanoi, että nyt voi lopettaa. Jäi kysymättä, että oliko tuo maksimisyke nyt oikeasti sitten se todellinen maksimisyke. Rasitusergometria otti minulla selvästi enemmän reisilihasten kunnon päälle eli jaloista tuntui voima loppuvan, enkä samalla tavalla hengästynyt kuin joskus juostessa kovan kirin jälkeen, kun on niin hengästynyt ettei voi hetkeen puhua. Muistaakseni puhuin testin loppumisen jälkeen aika pian ihan normaaliin tapaan.

Montako porrasta testissä oli? Submaksimaalisessa (ei yritetäkään saavuttaa maksimisykettä) on useimmiten neljä porrasta, joskus 5, maksimaalisessa (rasitusta kasvatetaan, kunnes saavutetaan oikea maksimisyke) usein vähän enemmän. Voit myös katsia, lukeeko saamissasi papereissa submaksimaalinen vai maksimaalinen (tosin välttämättä niissä ei lue kumpaakaan).

Jos laitat tänne eri portaiden tehot ja sykkeesi niillä (yleensä ne näkyvät testissä annetuissa papereissa), niin voin yrittää päätellä niistäkin jotain. Olin muutana vuosi sitten parissa kuntotestissä ja niiden jälkeen tutkin aika perusteellisesti asiaan liittyvää kirjallusuutta.

1

Löytyi tällainen suppea kuvaus: Kuormitusprotokolla 40 W/3 min. Maksimikuorma 160 W/30 sek. Syke vaihteli 101-183. Syke per taso ei selviä potilaskertomuksesta OmaMehiläisessä :( Muistelen, että kuorma olisi kasvanut neljä kertaa, mutta saattoi se olla viisikin. Tästä ei nyt sitten ole mitään iloa...