Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Morsian ei halua ottaa sukunimeäni...
03.04.2021 |
Olemme menossa kesällä naimisiin ja keskustelimme nimistä. Tuleva vaimo ilmoitti, että haluaisi meidän molempien pitävän omat nimensä tai molempien ottavan yhdistelmänimet. Tämä tuli vähän järkytyksenä, koska vaikka en muuten ole mikään vanhanaikainen ihminen niin olisin toivonut että hän olisi ottanut minun nimeni, ja että lapsilla (jos heitä tulee) on myös minun nimeni. Se tuntuisi helpommalta kaikille.
Nyt morsian ihmettelee että miksi minua ärsyttää koko tilanne.
Te naiset jotka ette halunneet ottaa miehenne nimeä, mistä se johtui?
Ja vielä selvennyksenä niille, jotka epäilevät tämän johtuvan nimen kauneudesta tai rumuudesta: oma nimeni on ruotsinkielinen m-kirjaimeen loppuva nimi, vaimolla ulkomaalaistaustainen -off-päätteinen nimi. Ihan hyviä nimiä molemmat, ei mitään Pöllösiä tai Jormanaisia.
Kommentit (64)
En ikimaailmassa ottaisi miehen nimeä, yhdistelmänimen voisin ehkä ottaa. En ole miehen tai hänen sukunsa omaisuutta, vaan minä olen minä ja sillä sukunimellä mennään jonka olen syntymässä saanut. Ehkä voisin asiaa harkita, jos oma nimeni olisi jotenkin ruma, mutta ehkä siinä tapauksessa olisin vaihtanut äitini tyttönimeen. Miehen nimen ottaminen on kummallinen patriarkaatin jäänne, joka ihmeesti sinnittelee vielä tänäkin päivänä. Joutaa historiaan minun mielestäni.
Aika usein näkee sitä, että naisen tyttönimi on jokin harvinainen, tyyliin "Gyllenstrudel" tai "Kauniskangas" ja miehen nimi joku "Nieminen" tai "Korhonen", mutta nainen on tästä huolimatta ottanut miehen nimen. En ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Minä en kaunista venäläistä sukunimeäni aio vaihtaa mieheni sukunimeen. Äitinikään ei vaihtanut. Miksi pitäisi? En ole toisen omaisuutta vaikka naimisiin mentäisiinkin enkä verisukulainen.
No on se lastenkin kannalta parempi, jos sukunimi ei ole venäläinen. Ihan tutkistukin.
Häpeäksi olet suomalaisille. Esivanhempani kärsivät "ryssittelystä" koko elämänsä vaikka olivat rehtejä ihmisiä. Ilmeisesti aika ei ole vieläkään ohi? Vain suomessa neljän seinän sisällä kasvanut henkilö voi olla NOIN ahdasmielinen.
Miksi et ota naisen sukunimeä? Etkö halua sitoutua häneen tarpeeksi etkä halua kunnioittaa häntä sen vertaa että ottaisit hänen sukunimensä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Minä en kaunista venäläistä sukunimeäni aio vaihtaa mieheni sukunimeen. Äitinikään ei vaihtanut. Miksi pitäisi? En ole toisen omaisuutta vaikka naimisiin mentäisiinkin enkä verisukulainen.
No on se lastenkin kannalta parempi, jos sukunimi ei ole venäläinen. Ihan tutkistukin.
Häpeäksi olet suomalaisille. Esivanhempani kärsivät "ryssittelystä" koko elämänsä vaikka olivat rehtejä ihmisiä. Ilmeisesti aika ei ole vieläkään ohi? Vain suomessa neljän seinän sisällä kasvanut henkilö voi olla NOIN ahdasmielinen.
Jaa. Esivanhemmillesi olisi ollut ihan kansallisvaltio, jossa ei olisi tarvinnut kärsiä ryssittelystä. Silti oli jäätävä tänne kamalien suomalaisten joukkoon.
Työnhaussa lapselle on eduksi ruotsin- tai suomenkielinen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ota naisen sukunimeä? Etkö halua sitoutua häneen tarpeeksi etkä halua kunnioittaa häntä sen vertaa että ottaisit hänen sukunimensä?
Naisen sukunimen ottaminen ei ole tapana missään päin maailmaa. Tämä keskustelu taitaakin aika hyvin paljastaa että miksi niin monet naiset ovat Suomessa ikisinkkuja. Kaikki nähdään osana jotain patriarkaattia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Minä en kaunista venäläistä sukunimeäni aio vaihtaa mieheni sukunimeen. Äitinikään ei vaihtanut. Miksi pitäisi? En ole toisen omaisuutta vaikka naimisiin mentäisiinkin enkä verisukulainen.
No on se lastenkin kannalta parempi, jos sukunimi ei ole venäläinen. Ihan tutkistukin.
Heitäppä sitten lähteitä näihin sun tutkimuksiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Minä en kaunista venäläistä sukunimeäni aio vaihtaa mieheni sukunimeen. Äitinikään ei vaihtanut. Miksi pitäisi? En ole toisen omaisuutta vaikka naimisiin mentäisiinkin enkä verisukulainen.
No on se lastenkin kannalta parempi, jos sukunimi ei ole venäläinen. Ihan tutkistukin.
Häpeäksi olet suomalaisille. Esivanhempani kärsivät "ryssittelystä" koko elämänsä vaikka olivat rehtejä ihmisiä. Ilmeisesti aika ei ole vieläkään ohi? Vain suomessa neljän seinän sisällä kasvanut henkilö voi olla NOIN ahdasmielinen.
Jaa. Esivanhemmillesi olisi ollut ihan kansallisvaltio, jossa ei olisi tarvinnut kärsiä ryssittelystä. Silti oli jäätävä tänne kamalien suomalaisten joukkoon.
Työnhaussa lapselle on eduksi ruotsin- tai suomenkielinen nimi.
Kuule maaorjina heidät tänne myytiin! Ei ollut valinnanvaraa. Olet kamala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Minä en kaunista venäläistä sukunimeäni aio vaihtaa mieheni sukunimeen. Äitinikään ei vaihtanut. Miksi pitäisi? En ole toisen omaisuutta vaikka naimisiin mentäisiinkin enkä verisukulainen.
No on se lastenkin kannalta parempi, jos sukunimi ei ole venäläinen. Ihan tutkistukin.
Heitäppä sitten lähteitä näihin sun tutkimuksiin
https://yle.fi/uutiset/3-9758353
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ota naisen sukunimeä? Etkö halua sitoutua häneen tarpeeksi etkä halua kunnioittaa häntä sen vertaa että ottaisit hänen sukunimensä?
Naisen sukunimen ottaminen ei ole tapana missään päin maailmaa. Tämä keskustelu taitaakin aika hyvin paljastaa että miksi niin monet naiset ovat Suomessa ikisinkkuja. Kaikki nähdään osana jotain patriarkaattia.
Tavat muuttuu, ei kaikki ole ikuista. Ennen naisilla ei ollut äänioikeutta, nykyään on. Pysy sinä vaan siellä menneisyydessä, kun muu maailma menee eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Symppaan apta vaikka moni ei niin teekään. Jos menisin naimisiin ottaisin miehen nimen, koska en menisi naimisiin sellaisen miehen kanssa jonka omaksi en halua.
Yksi kaverinikin tuskaili sukunimien kanssa, koska hänellä itsellään on hyvin harvinainen sukunimi ja miehellä tosi yleinen, mutta hänelle loppupeleissä oli tärkeintä että perheessä kaikilla on sama sukunimi ja nyt hänellä on yleinen sukunimi ja lapsilla myös. Olen kaverista ylpeä että pystyy pääsemään oman itsensä yli ja ajattelemaan muitakin perheessä.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt miksi olisi muka helpointa että kaikilla on miehen nimi? Voihan koko perhe ottaa naisenkin nimen. Yhtä helppoa.
Onhan se nyt kaikille helpointa ottaa miehen sukunimi. Jos näin ei tehdä, niin mies saa hallitsemattoman itkupotkuraivarin vielä monta kertaa. Menettää vielä työpaikkansakin, kun joutuu sinne ilmoittamaan nimenvaihdosta, ja kaikille kertomaan, ja vetää sielläkin kilareita asian johdosta. Kun lapset valmistuvat, ja heidän nimet ilmoitetaan, kun he ottavat tutkintotodistuksen vastaan, niin sielläkin alkaa pian möykkä kuulua, kun mies elää traumaansa yhä uudelleen.
Joten miettikää nyt, on se oikeasti helpointa, että miehen sukunimi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt miksi olisi muka helpointa että kaikilla on miehen nimi? Voihan koko perhe ottaa naisenkin nimen. Yhtä helppoa.
Onhan se nyt kaikille helpointa ottaa miehen sukunimi. Jos näin ei tehdä, niin mies saa hallitsemattoman itkupotkuraivarin vielä monta kertaa. Menettää vielä työpaikkansakin, kun joutuu sinne ilmoittamaan nimenvaihdosta, ja kaikille kertomaan, ja vetää sielläkin kilareita asian johdosta. Kun lapset valmistuvat, ja heidän nimet ilmoitetaan, kun he ottavat tutkintotodistuksen vastaan, niin sielläkin alkaa pian möykkä kuulua, kun mies elää traumaansa yhä uudelleen.
Joten miettikää nyt, on se oikeasti helpointa, että miehen sukunimi kaikille.
Elättääkö se nimensä antanut nainen palkallaan suurimmalti osin kaikki?
Anteeksi jos olen vanhanaikainen, mutta miesten kyky tienata rahaa nyt vain on parempi kuin naisten joten he voivat tuoda puitteet koko perheen yhteiselämälle ja naisena minulla ei ole mitään ongelmaa ottaa miehen nimeä niin kauan kuin mies on hyvin valittu ja punnittu. Nämä nimikitisijät ovat niitä joille ei riitä sellaisia kuin haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ota naisen sukunimeä? Etkö halua sitoutua häneen tarpeeksi etkä halua kunnioittaa häntä sen vertaa että ottaisit hänen sukunimensä?
Naisen sukunimen ottaminen ei ole tapana missään päin maailmaa. Tämä keskustelu taitaakin aika hyvin paljastaa että miksi niin monet naiset ovat Suomessa ikisinkkuja. Kaikki nähdään osana jotain patriarkaattia.
No entäs sitten vaikka ei ole tapana? Niin voi kuitenkin Suomen maassa tehdä. Joten lopeta turhanpäiväinen kiukuttele ja ehdota tulevalle vaimollesi, että ottaisit hänen sukunimensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin otetaan miehen nimi, parin vuoden päästä erotaan ja vaihdetaan oma nimi takaisin. Kalliiksi tulee.
No keksikää uusi, yhteinen sukunimi.
Kuten Surström + Bobrikoff = Borström tai Subrikoff
Sukunimen voi vaihtaa myöhemminkin.
Jos antaa paljon arvoa omille juurilleen, niin sukunimestään on vaikea luopua. Luopuisitko itse omasta sukunimestäsi?
Olen mies, jolla on tavallinen sukunimi. Totta hitossa otan naisen sukunimen, jos naisella on vähänkin harvinaisempi tai kauniimpi sukunimi.
Lapset saa yleensä miehen sukunimen, kun ootte naimisissa.
Itsekin olen perinteinen, eli vaikka oma sukunimeni oli "hienompi", halusin mieheni nimen. Toisaalta tyttönimeni oli hankala, aina väärin kirjoitettu, eli nyt nautin siitä, et nykyinen menee paljon useammin oikein, eikä tarvitse tavailla =)
Vierailija kirjoitti:
Symppaan apta vaikka moni ei niin teekään. Jos menisin naimisiin ottaisin miehen nimen, koska en menisi naimisiin sellaisen miehen kanssa jonka omaksi en halua.
Yksi kaverinikin tuskaili sukunimien kanssa, koska hänellä itsellään on hyvin harvinainen sukunimi ja miehellä tosi yleinen, mutta hänelle loppupeleissä oli tärkeintä että perheessä kaikilla on sama sukunimi ja nyt hänellä on yleinen sukunimi ja lapsilla myös. Olen kaverista ylpeä että pystyy pääsemään oman itsensä yli ja ajattelemaan muitakin perheessä.
Minä en ainakaan ole kenenkään oma, en edes rakastavassa parisuhteessa ja avioliitossa. Vaikka olen jonkun kanssa yhdessä, mitään omistussuhdetta ei siltikään synny.
On todella dorkaa, jos jokin harvinainen sukunimi katoaa siksi, että mies ei suostu siihen, että se annetaan lapsille. Tuossa kuvaamassasi esimerkissä kaverisi miehen olisi tullut olla se, joka kykenee pääsemään itsensä yli ja ajattelemaan muita perheessä. Kaverisi ei olisi tullut olla se, joka nöyrtyy.
Miehille on oletusarvo, että nainen vaihtaa sukunimensä. Sitten kun nainen sanookin, ettei aio niin tehdä, alkaa ihme pöyristely naisia kohtaan. Vaikka mies on alun alkaen ollut itse se, jolla on ollut vaatimuksia, joihin ei itsekään suostuisi jos olisi naisen osassa.
Alue: Aihe vapaa
Huono vaihtoehto. Liian sekavaa lapselle.