Miksi lapset ja nuoret voivat niin pahoin tänä päivänä?
Aloitin keskustelun pari päivää sitten, mutta jostain syystä se oli poistettu, enkä ehtinyt lukea vastauksia..
Toiset oli sitä mieltä, että vanhemmat eivät halua viettää heidän kanssaan aikaa. Ketään ei kiinnosta mitä lapselle kuuluu.
Kommentit (51)
Inkluusion myötä jo varhaiskasvatuksessa ympärillä on levottomasti ja aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia, jolloin moni tavallinen pieni jää vaille rauhaa, turvaa ja tukea omalle kasvulleen. Tällöin myös he alkavat oireilla. Tämä on kylmä fakta.
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on kadonnut. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempien taakka on kohtuuttoman suuri. Ei riitä enää jaksamista olla riittävän läsnä lapsille. Myös erot ovat yleistyneet.
Monet isovanhemmat osallistuvat aktiivisesti lastenlastensa hoitoon. Aina parjataan isovanhempia ja puhutaan niistä jotka eivät osallistu, mutta paljon on niitä jotka hoitavat lapsenlapsia säännöllisesti, auttavat harrastuksiin viemisessä jne.
Koska heiltä on otettu terveet rajat ja tarkoitus elämästä pois ja annettu tilalle pleikkareita ja merkkivaatteita. Siksi.
Vanhemmat eivät uskalla tuottaa heille pettymyksiä, eivätkä he sitten kestä normaalia elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on kadonnut. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempien taakka on kohtuuttoman suuri. Ei riitä enää jaksamista olla riittävän läsnä lapsille. Myös erot ovat yleistyneet.
Monet isovanhemmat osallistuvat aktiivisesti lastenlastensa hoitoon. Aina parjataan isovanhempia ja puhutaan niistä jotka eivät osallistu, mutta paljon on niitä jotka hoitavat lapsenlapsia säännöllisesti, auttavat harrastuksiin viemisessä jne.
Yhteisöllisyys ei ole isovanhempien synonyymi. Kun omat lapseni olivat pieniä, yhteisöllisyys koostui vanhempien sisaruksista, lasten kummeista, vanhempien ystävistä ja kavereista, naapureista ja lasten kavereiden vanhemmista JA isovanhemmista. Monella isovanhemmat asuivat satojen kilometrien päässä, joten ei ollut mitään järkeä laskea vain isovanhempien varaan.
Vierailija kirjoitti:
Inkluusion myötä jo varhaiskasvatuksessa ympärillä on levottomasti ja aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia, jolloin moni tavallinen pieni jää vaille rauhaa, turvaa ja tukea omalle kasvulleen. Tällöin myös he alkavat oireilla. Tämä on kylmä fakta.
Niin totta. Kun aikuinen on sammuttamassa raivaria, hän ei voi samaan aikaan olla lohduttamassa lasta, jota kyseinen kohtaus pelottaa. Ja aina on niitä, jotka ihannoivat huonosti käyttäytyviä (jotka kiipeilevät aidoilla, kiroilevat, tönivät yms.) jolloin voi olla varma, että osa tekee pian samaa kiellettyä asiaa perässä. Aikuisen aika kuluu näitä setviessä, ja omillaan pärjäävät... Saavat jatkossakin pärjätä omillaan.
Varhaiskasvatuksen resurssit ovat aivan liian niukat nykyhaasteisiin.
Esimerkki. Kun lapsi itkee ulkona vaunussa tai vaatii huomaavaisuutta ja vilkutan, koska äiti on varattu puhelimen kanssa, saan pahan katseen kun lapsi hymyilee minulle tai vilkuttaa.
Vanhemmat istuvat naama kiinni kännykässä, lapselle annettu puhelin/tabletti vaippaiästä asti.
Suurin syy on huono ravinto. Jopa suosituksissa kehotetaan syömään ravinnotonta ruokaa. Aivot toimii ruualla, ei pelkästään "kasvatuksella"
Pieninä eivät voi juosta ulkona toisten lasten kanssa, kun vanhemmat ei päästä ja toisia lapsia ei ole. Isompina eivät edes yritä.
Pahoinvointia syntyy ihmisyyden perustarpeiden laiminlyönnistä, kuten liikunnan puutteesta ja sosiaalisten kontaktien vähyydestä. Monia rassaa myös haasteiden puute, koska elämästä pyritään tekemään vaaratonta ja helppoa.
sulattavat aivonsa tik tokkiin ja muuhun jonninjoutavaan sometteluun ja vanhemmat taputtelevat päätä että ovatpa he ihania diginatiiveja jotka eivät enää polta eivätkä juo mutta sekakäyttöä sitten helpompi piilotella
Vierailija kirjoitti:
Koska heiltä on otettu terveet rajat ja tarkoitus elämästä pois ja annettu tilalle pleikkareita ja merkkivaatteita. Siksi.
Eiköhän kasarilla jo nuorille ollut tärkeitä ne levikset. Silloin oli vielä paljon tiukempi kulttuuri siitä mitä "saa" pukea. Vain yhdenlaiset vaatteet oli cool, loput joillakin ei ollut varaa oli noloja.
Näin 2 alle 4 vuotiaan koti-isänä olen ihmetellyt, että mitä te muut koti-vanhemmat teette koko päivän.
Todella vähän näkyy lapsia ulkona, ja jos sitten vaivaudutaan viemään se "kakara" sinne leikkipuistoon, niin siellä ollaan max 30 min ja äiti / isä räplää puhelinta penkillä ja lapsi yrittää saada huomiota.
Meidänkin rapussa 2 perhettä, jotka eivät koskaan ulkoile / tee mitään, hirveä riehuminen kuuluu rappuun asti joka päivä.
Itse vien lapset joka päivä ( paitsi todella paskat kelit ) ulos 2 kertaa, aamupäivästä ja iltapäivästä, tehdään kunnon retkiä päivittäin eri paikkoihin, ja tutkitaam yhdessä uutta ja ihmeellistä.
Leivotaan porukalla ( joo tulee sotkua, mutta entä sitten ? ), maalataan, askarellaan, ja ylipäätä touhutaan yhdessä.
Tuntuu että nykyään se on koko päivä vain pädistä sisältöä lapsille, monesti tulee vaunuissa vastaan 2-3 vuotias joka tuijottaa youtubea silmät ristissä ( mitä vttua !? ).
Onko vanhemmat enää läsnä ?
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Yh vanhemmat. Rikkonaiset kodit.
Miksi sanot yh-vanhemmat? Mikset sano vanhemmat, jotka häippää lastensa elämästä? Yh:ko on syyllinen kun hän pitää lapsista huolta eikä hylkää?
Tulevaisuuden puute, epävarma huominen. Kyllä ihminen kaikenlaista kestää, mutta mitä jos ei mitään parannusta ole näkyvissä? Juuri nyt yhteiskunta on hyvin epänormaali paikka kasvaa. Normaaleja sosiaalisia kontakteja ei ole. Lisäksi mm. ilmastonmuutos. Työpaikkojen vähyys, vanhemmilla mahdollisesti työttömyyttä tai sen uhkaa. Koulutus ei takaa yhtään mitään. Kukaan ei tiedä mihin maailma menee ja miten äkkiä digitaalistumisen myötä. Vertaa vaikka kasariin: saattoi olla köyhää, mutta tulevaisuus näytti valoisammalta kuin tämä päivä! Se on valtava motivaattori.
Vierailija kirjoitti:
No kun katselee heidän vanhempiaan, niin en yhtään ihmettele...
Kuka ne vanhemmat on kasvattanut?
Yhteisöllisyys on kadonnut. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempien taakka on kohtuuttoman suuri. Ei riitä enää jaksamista olla riittävän läsnä lapsille. Myös erot ovat yleistyneet.