Minulla oli pienenä aina pitkät hiukset. Siis peppuun asti. Niitä ei saanut leikata lyhyeksi. Millaisia sääntöjä tai kieltoja teillä on lapsena ollut?

Täsmälleen päin vastoin: hiusten piti olla lyhyet, ei edes olkapälle saakka ennen kouluikää.

Lapset eivät saa syödä jäätelöpuikkoja tai mehujäätä. Vain tuutti oli sallittu jäätelön muoto.

Ei saanu syä ikinä mitää viimeistä vaa jättää muille. Mut ku kukaa ei saanu sitä syä nii se pilaantu/homehtu ja piti heittää pois. Oli tosi loogista.

Vierailija kirjoitti:

Täsmälleen päin vastoin: hiusten piti olla lyhyet, ei edes olkapälle saakka ennen kouluikää.

Sama täällä, minulla piti olla aina tosi lyhyet hiukset (en tiedä miksi), ja pienenä minua luultiinkin usein pojaksi. Yläkouluikäisenä minulla sai olla jopa korvannipukkaan asti olevat hiukset, ei yhtään pidemmät. Tuo hulluus loppui lukion ekalla ollessani, kun kieltäydyin hiusten leikkuusta, ja annoin niiden kasvaa. Kaikenlaisia pösilöitä sitä onkin vanhempina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täsmälleen päin vastoin: hiusten piti olla lyhyet, ei edes olkapälle saakka ennen kouluikää.

Sama täällä, minulla piti olla aina tosi lyhyet hiukset (en tiedä miksi), ja pienenä minua luultiinkin usein pojaksi. Yläkouluikäisenä minulla sai olla jopa korvannipukkaan asti olevat hiukset, ei yhtään pidemmät. Tuo hulluus loppui lukion ekalla ollessani, kun kieltäydyin hiusten leikkuusta, ja annoin niiden kasvaa. Kaikenlaisia pösilöitä sitä onkin vanhempina.

Tarkennan: yritin kieltäytyä hiusten leikkuusta aiemminkin, mutta minua ei kuunneltu. Vietiin vaan kampaajalle. Lukion ykkösellä sain kertakaikkiaan tarpeekseni, ja olin kerännyt rohkeutta alkaa pikkuhiljaa vastustaa auktoritäärisiä vanhempiani. Kauhean riitelyn jälkeen sain pitää hiukseni.

Hiusten piti olla aina kiinni ja jostain syystä minulla oli yksi letti joka armas päivä ylä-asteen alkuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Hiusten piti olla aina kiinni ja jostain syystä minulla oli yksi letti joka armas päivä ylä-asteen alkuun asti.

Sama täällä. Minulla oli letti vielä yläasteellakin, mutta kasilla taisin alkaa pitää eri tavoin hiuksia. Siihen ei onneksi puututtu. ap

Tyttölapsi ei saanut ala-asteella valita puukäsitöitä. Pianotunneilla piti käydä, vaikkei ollut minkäänlaisia musiikillisia taipumuksia. Peruskoulun jälkeen lukio oli ainoa vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät saa syödä jäätelöpuikkoja tai mehujäätä. Vain tuutti oli sallittu jäätelön muoto.

En ymmärrä! Tajuaisin toisinpäin, jos ajateltaisiin, että tuutissa on enemmän eikä saa syödä paljoa. Mutta puikkojen ja mehujään kieltäminen on mielestäni ihan älyvapaata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät saa syödä jäätelöpuikkoja tai mehujäätä. Vain tuutti oli sallittu jäätelön muoto.

En ymmärrä! Tajuaisin toisinpäin, jos ajateltaisiin, että tuutissa on enemmän eikä saa syödä paljoa. Mutta puikkojen ja mehujään kieltäminen on mielestäni ihan älyvapaata.

Perusteluna tähän oli kai se, että tikkujäätelö sotkee sulaessaan ja vaarana on, että koko jäätelö tipahtaa siitä tikusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät saa syödä jäätelöpuikkoja tai mehujäätä. Vain tuutti oli sallittu jäätelön muoto.

En ymmärrä! Tajuaisin toisinpäin, jos ajateltaisiin, että tuutissa on enemmän eikä saa syödä paljoa. Mutta puikkojen ja mehujään kieltäminen on mielestäni ihan älyvapaata.

Uskoisin tässä syynä olevan sotku mut silti typerää. Omaki lapsi kova sotkee jäätelöllä mut siks hän saa lautasen alle. Nii helppoa se on jos haluaa välttää sotkua.

- Kavereiden synttärijuhliin mentäessä piti aina pukea kaunis valkoinen mekko, ja krepata hiukset. Inhosin sitä kreppaamista, kun äiti kreppasi aina niin että poltti päänahkani.

- Vain perjantaisin sai syödä pitsaa (ja sitäkin oli harvoin tarjolla).

- Vain lauantaisin sai karkkia (yleensä Lauantai-karkkipussi).

- Piti olla pitkät hiukset otsatukalla.

-Kaupungille lähtiessä piti aina pukea hienot, kiillotetut mustat nahkakengät.

Musiikkia ei saanut kuunnella, tietokoneella ei saanut pelata, "hömppäkirjoja" ei saanut lukea ja lattialla ei saanut istua leikkimässä. Tai siis periaatteessa SAI, mutta isä saattoi milloin vain tulla huutamaan, että "täällä vain lönnitään ja mahat kasvaa! Pihalle ja liikkumaan siitä!" Olimme ihan normaalipainoisia lapsia ja leikimme myös paljon pihalla ilman eri käskemistä.

Isän mielestä liikunnan päätavoite oli se, että mennään kauan, kovaa ja tulee kunnolla hiki, hän sanelee tahdin. Muistan yhden äidin ja isän riidan, kun äiti puuttui isän hyppyyttämiseen sanomalla, että lasten liikunnan kuuluu olla kivaa eikä itku silmässä menemistä. "Páskat sun kivalles!" totesi isä.

On aika paljon muitakin juttuja. Isä on aina ihmetellyt, kun olemme kertoneet asioistamme lähinnä äidille ja näin aikuisiälläkin olemme isän kanssa aika etäisiä. Miksiköhän?

Vierailija kirjoitti:

Täsmälleen päin vastoin: hiusten piti olla lyhyet, ei edes olkapälle saakka ennen kouluikää.

Mulla sama. Tukkaa ei saanut kasvattaa vaan se piti leikata polkkamittaan. Juhlakampaus oli tyyliä papiljotit ja kihara, lyhyt tätitukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiusten piti olla aina kiinni ja jostain syystä minulla oli yksi letti joka armas päivä ylä-asteen alkuun asti.

Sama täällä. Minulla oli letti vielä yläasteellakin, mutta kasilla taisin alkaa pitää eri tavoin hiuksia. Siihen ei onneksi puututtu. ap

Muistelen itsekin että joskus kasilla tai ysillä aloin itsenäisesti pitämään hiuksia ponnarilla tai kahdella letillä. Joskus taisin kyllä kotoa lähteä letillä ja avata hiukset myöhemmin... Hauskaa (tai no onko tämä nyt varsinaisesti hauskaa) että kohtalotovereita löytyy!

Minä en saanut kasvattaa pitkäksi ja siskolla taas piti olla pitkät hiukset.  Hiukseni kynittiin polkka mittaan aina kun taas siskoni hiuksia palvottiin ja letitettiin.

Isän mielestä liikunnan päätavoite oli se, että mennään kauan, kovaa ja tulee kunnolla hiki, hän sanelee tahdin. Muistan yhden äidin ja isän riidan, kun äiti puuttui isän hyppyyttämiseen sanomalla, että lasten liikunnan kuuluu olla kivaa eikä itku silmässä menemistä. "Páskat sun kivalles!" totesi isä.
</p>

<p>On aika paljon muitakin juttuja. Isä on aina ihmetellyt, kun olemme kertoneet asioistamme lähinnä äidille ja näin aikuisiälläkin olemme isän kanssa aika etäisiä. Miksiköhän?[/quote kirjoitti:

Meillä oli sama. Isä huutaa pää punaisena pihalle ulkoilemaan, ettei vaan kumpikaan normaalipainoinen lapsi rupea lihoamaan.  Sinänsä huvittavaa koska isä on itse ollut koko ikänsä laiska liikkumaan muulla kuin autolla ja omaa kunnon kaljamahan.  Olisi ollut edes itse mukana touhuamassa mutta ei, kaljapullon ja makkaran nostelu oli sitä parasta liikuntaa. Kumma juttu ettei ole huvittanut olla tekemisissä isän kanssa näin aikuisiällä.

Aivan sairasta käskytystä hiuksiin liittyen tässä ketjussa! Ja muutkin jutut tietenkin. Miksi vanhemmat tekevät sellaista?

Omalla lapsellani on polkka. Hiusten pituus vaihtelee aina vuoden mukaan. ap

Ku oli juhlat tulossa nii oli pakko letittää yöksi hiukset et ois kiharat. Inhosin lehtiä enkä voinu nukkua sen kans kunnolla. Sit valitettii ku nukahtelin kesken juhlien.

En enää lainkaa pidä hiuksia kiinni paitsi ruokaa laittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Tyttölapsi ei saanut ala-asteella valita puukäsitöitä. Pianotunneilla piti käydä, vaikkei ollut minkäänlaisia musiikillisia taipumuksia. Peruskoulun jälkeen lukio oli ainoa vaihtoehto.

Tämä. Oli sivistyneen perheen merkki kun lapset soitti jotain, mieluiten ei mitään vinkuvaa.