Ei kaikki eläkeläiset ole rikkaita - osa on hyvin köyhiä
Ja eivät osaa pitää puoliaan
Kommentit (29)
Mun isomummo eleli köyhän vanhuksen elämää 1930-luvulla. Olivat olleet ahkera ja varakkaita, mutta säästöt meni ekan maailmansodan aiheuttamassa inflaatiossa ja iso vaarin mentyä takaamaan kaverinsa suuri laina, jonka maksumieheksi johtui.
Isomummo vanhuksena ja hänen sairaalloinen poikansa saivat syövän (perätysten) ja kärsivät kotonaan sängyssä. Mitään hoitoa ei ollut varaa hankkia. (näin jälkeenpäin arvelen, että pojalla oli keliakia, jota ei tuohon aikaan tunnettu eikä osattu hoitaa)
Saivat joskus polttopuuta kaupungilta, joskus eivät. Pelastusarmeijasta saivat joskus ruokaa.
Lapsiltaan saivat joskus apua. Yhden talven isomummo asui mummoni perheen luona.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa nykynuorilla olla hiukan ruusuinen kuva entisajoista - luulevat että Suomi on syntynyt sellaiseksi kuin se nyt on :D
Porin tulitikkutehdas käytti perustamisestaan lähtien pääosin lapsityövoimaa aina vuonna 1921 voimaan tulleeseen oppivelvollisuuslakiin saakka. Esimerkiksi tuotannon käynnistyessä tehtaan 70:tä työntekijästä 65 oli lapsia.[1]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_tulitikkutehdas
Eläkettä varmaan kertynyt ihan vítustï :DD
Kuinkahan moni niistä tulitikkutehtaan lapsista edes eli nykyaikaiseen eläkeikään asti? Olikohan heitä enää elossakaan silloin kun eläkejärjestelmä Suomeen kehitettiin.
Minkähän takia sitä aina oletetaan, että eläkkellä olevalla ihmisellä olisi varallisuutta jo sen verran, että voi viettää leppoisia eläkepäiviä. Ihmisen elämässä on voinut sattua ja tapahtua mitä tahansa, niin ettei sitä omaisuutta ole päässyt kertymään. On voinut vaikka taata jollekin ison lainan jota on joutunut itse maksamaan ja sen takia menettänyt kaiken. Onnellinen voi olla ilman suurta omaisuuttakin, sillä käärinliinassahan ei ole taskuja.
Pienituloisia eläkeläisiä on 500 000, mutta sitten on parempituloisia eläkeläisiä miljooona satatuhatta. Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa.
Minimieläke on 836, kun minimi työttömyyskorvaus 530. Yksinäinen eläkeläinen voi saada myös eläkeläisen asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on vielä se muuttotappioalueella huonokuntoinen rintamamiestalo, mistä ei pääse eroon edes ilmaiseksi antamalla.
Jotkuthan menettivät lamassa aika paljon, esim. jos oli rahaa E-säästökassassa. Eikä 60- 70-luvulla tavallinen vielä osannut tai voinut sijoittaa, ei siitä silloin ollut tietoa juurikaan duunarille saatavilla. Silloin säästivät tilille ne, jotka pystyivät ja lopuilla rahat meni, osa menetti 90-luvun lamassa kaiken. Esim. asunnoista ei saanut lähellekään sitä, mitä siitä oli 80-luvulla maksanut.
90-luvun lamassa tosiaan meni monelta asunto ja jäi vielä paljon maksettavaa. Samoin kävi työpaikoille, yhtäkkiä se teollisuustyöläinen oli ilman työtä, asuntoa ja koulutuksena se kansakoulu. Moni joutui pitkäaikaistyöttömäksi ja sitä myötä erilaisten putkien kautta ennenaikaiselle eläkkeelle.
^ niin, erikoinen ajatus että jos eläke on alle 800, niin olisi ollut palkka ja töitä niin hyvin että olisi riittänyt sijoittaa. Sillä 1500 eläkkeen saajallahan asunto olikin, se ei vaan ole hyvä sijoituskohde, tai pitäisi myydä hyvissä ajoin. Ei sitten kun on remppa tulossa ja hinta alhaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eläkeikään mennessä ei ole saanut varallisuutta kartutettua, niin tuollaiselle voi vain todeta, että nauti köyhyydestä.
Mitä on oikeasti ajatellut koko elämän? Ihan pienelläkin panostuksella koronkorko olisi kasvattaa huomattaviin lukuihin pitkällä aikavälillä.
Oletko holhouksen alainen?
Miten olisit pienellä panostuksella laittanut palkkasi poikimaan korkoa korolle vaikkapa 60-luvulla?
60-luvulla työuransa aloittaneet vanhimmasta päästä. Ja heikkäkin ollut aikaa sijoittaa yli vuosituhannen vaihteen. Ja ihan pystyi pankkien kautta ostaa osakkeita. Isoisoäitikin hankki, vaikka ei tuolloin omistanut vielä sisävessaa.
Ja ei osakkeet ole ainoa keino saada koronkorkoa, vaan esim. metsän omistaminen kuten isäni puolelta.
Sinulla ei ole hajuakaan, missä oloissa Suomessa vielä -60 luvulla elettiin. Työttömyyttä lähdettiin joukolla pakoon Ruotsiin ja minne mikin. Ja ulkohuusissa käytiin vielä yleisesti maaseudulla -60 luvulla.
Mistä se työtön, talvella hätäaputöissä käyvä ihminen olisi saanut sen alkupääoman ja sijoitukset "korkoa korolle", kun ruokittavana oli iso lapsilauma ja velkainen asunto?
Sinun k*rmaprseen on helppo sieltä viisastella. Isoisoäiti kävi ulkovessassa! Tiedätkö, että äitini kotona ei ollut vielä sisävessaa -70 alussa?
Vierailija kirjoitti:
^ niin, erikoinen ajatus että jos eläke on alle 800, niin olisi ollut palkka ja töitä niin hyvin että olisi riittänyt sijoittaa. Sillä 1500 eläkkeen saajallahan asunto olikin, se ei vaan ole hyvä sijoituskohde, tai pitäisi myydä hyvissä ajoin. Ei sitten kun on remppa tulossa ja hinta alhaalla.
Nimenomaan silloin pitäisi ymmärtä tulevaa ja hankkiutua eroon omista haluista ja toiveista. Puuro olisi yli puolet ateriousta, voileivät pois kalliina jne ei hotellimatkailuja yms ökyrikkaiden touhuja.
Paljon vaikeampaa in vauraana ja aina kovilla tuloilla koettaa ymmärtää mitä varattomuus on ja että voisi itselle iskeä
Sanonko mihin voit työntää sen koron korkosi?