Isovanhempi haluaa palkkaa lapsenlapsen hoidosta
Äitini ja anoppini ovat molemmat eläkkeellä. Meillä on pieni vauva.
Olen palaamassa töihin tämän vuoden aikana ja yritämme saada pari ensimmäistä kuukautta lapsen hoidon hoidettua niin että mummit hoitavat 2-3 päivää viikossa ja olemme itse vapaalla pari päivää viikossa.
Tämä siksi ettei lasta haluta laittaa tarhaan ennen kuin hän on vuoden ikäinen.
Toinen mummeista on lupautunut hoitamaan lasta vaikka joka päivä, eikä hän tarvitse edes korvausta, mutta olemme kuitenkin ajatelleet maksaa hänelle n. 30€/päivä jos hän vain rahan huolii.
Toinen mummi (äitini) taas pyytää 80€/päivä (8 h) palkkaa. Vaikka olisi kyseessä vain 4 hoitopäivää kuukaudessa.
Ymmärrän hyvin että sukulaisia tai perhettä ei voi pyytää tekemään puoli ilmaiseksi töitä... mutta tuntuuhan se vähän oudolta että joutuu isovanhemmalle maksamaan ihan kunnon palkkaa siitä että hän viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa? Vai enkö vain ymmärrä jotain?
Tässä tapauksessa isovanhempi on siis eläkkeellä ja puuhastelee niitä näitä kotona, jos ei tule hoitamaan.
Lisään vielä että olemme läheisiä äitini kanssa ja hän on tehnyt selväksi että haluaa kuitenkin viettää aikaa lapsenlapsen kanssa.
Kommentit (410)
Miksi äiti tai isä ei voi hoitaa omaa lastaan kotona? Miksi alle vuoden ikäinen lapsi pitää edes viedä päivähoitoon? Suomessa vanhemmalla on oikeus hoitaa lastaan kotona 3-vuotiaaksi asti.
Isovanhemmilla hoidattaminen on vanhempien vastuunpakoilua omasta huolenpitotehtävästään! Monet isovanhemmat ovat iäkkäitä ja monisairaita. Lastenhoito on täyttä työtä vanhoille ja raihnaisille ihmisille!
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ei kuulu kummallekaan, ei äidinäidille eikä anopille! Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu lapsen omille vanhemmille, siis äidille ja isälle - ei suinkaan isovanhemmille. On aivan sama, ovatko isovanhemmat eläkkeellä vai työelämässä.
Pienen vauvan oikea paikka ei ole hoidossa - ei päivähoidossa eikä isovanhemmilla - vaan kotihoidossa! Suomessa on hoitovapaalaki. Äidillä ja isällä on oikeus hoitovapaaseen ja Kelan kotihoidontukeen hoitaessaan alle 3-vuotiasta lastaan kotona.
No tuo 80e/pvä on aika rajua.
Itse olin valmis hoitamaan jonkin aikaa omaa lapsenlastani kotihoidontuella+kuntalisällä. Normi sairastumistapauksissa tms poissaoloissa hoidan ilmaiseksi.
Kannattaa muistaa, että lastenhoitaja on vastuussa lapsen ikätasoisesta hoidosta, turvallisuudesta ja kasvatuksesta. Tässä ne tärkeimmät syyt, miksi en veisi omia lapsia hoitoon isovanhemmille. En luota heidän kykyynsä hoitaa pientä lasta. Isovanhemmilla on muun muassa muistiongelmia ja fyysisiä sairauksia. Lapsen turvallisuus on vaarassa, kun "lastenhoitaja" unohtelee asioita. Isoäiti on esimerkiksi unohtanut toistuvasti sähköhellan päälle ja lähtenyt ulos. Onneksi talo ei vielä palanut! Kun isovanhempi ei kykene pitämään huolta edes itsestään, hän ei pysty hoitamaan pientä lasta.
En pidä isovanhempien kasvatusperiaatteista. Kun äiti ja isä rajoittavat ja kieltävät lapselta jotain, niin isovanhempi antaa saman asian periksi. Isovanhemmat myös kutsuvat lapsen äitiä ja isää lapsen kuullen "ilkeäksi". "Onpas se äiti ja isä taas ilkeä, kun ei anna sitä ja tätä!" Tämä on erittäin haitallista lapsen perusturvallisuuden ja kehityksen kannalta. Lapsella pitää olla turvallinen ja johdonmukainen kasvatus ja pitävät rajat! Kaiken sallivat, lepsut, lapsen päivärytmin pilaavat ja lapsen makealla ja herkuilla kyllästävät isovanhemmat ovat huonoja kasvattajia!
Vierailija kirjoitti:
Miksi äiti tai isä ei voi hoitaa omaa lastaan kotona? Miksi alle vuoden ikäinen lapsi pitää edes viedä päivähoitoon? Suomessa vanhemmalla on oikeus hoitaa lastaan kotona 3-vuotiaaksi asti.
Isovanhemmilla hoidattaminen on vanhempien vastuunpakoilua omasta huolenpitotehtävästään! Monet isovanhemmat ovat iäkkäitä ja monisairaita. Lastenhoito on täyttä työtä vanhoille ja raihnaisille ihmisille!
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ei kuulu kummallekaan, ei äidinäidille eikä anopille! Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu lapsen omille vanhemmille, siis äidille ja isälle - ei suinkaan isovanhemmille. On aivan sama, ovatko isovanhemmat eläkkeellä vai työelämässä.
Pienen vauvan oikea paikka ei ole hoidossa - ei päivähoidossa eikä isovanhemmilla - vaan kotihoidossa! Suomessa on hoitovapaalaki. Äidillä ja isällä on oikeus hoitovapaaseen ja Kelan kotihoidontukeen hoitaessaan alle 3-vuotiasta lastaan kotona.
Tuon kaiken läpikäyneenä mummona voin vain omalta kantiltani sanoa, että hoidon muututtua palkalliseksi muuttui myös perheen sisäinen dynamiikka. Äiti/tytär, anoppi/vävy, mummo/lapsenlapsi asetelmat heitti häränpyllyä. Onneksi suhteet palasi entiselleen kun hoitosuhde loppui. On ihanaa olla isoäiti kun ei tarvitse olla remmissä 9 tuntia päivässä viitenä, kuutena päivänä viikossa. Mummolaan on avoimien ovien päiviä, mutta myös yksityisyyden kunnioitusta molemminpuolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap saa kotihoidon tukea siitä hyvästä, että vauva ei ole päivähoidossa. Sillä rahalla hän voi palkata kotiin hoitajan, oli se sitten mummo tai joku muu. Ei se raha ole tarkoitettu muuhun.
Joo mutta se kotihoidon tuki ei ole lähellekään tuota summaa, mitä mummeli pyytää yhden päivän työstä viikossa.
Se taas on ap:n ongelma. Hän pystyy käymään töissä ja tienaamaan täyden tilin, kyllä sillä makselee. Sitä paitsi kotihoidon tuki on 342 euroa kuussa, mummo pyytää 320 euroa kuussa. Pystyy sen kyllä maksamaan sillä yhteiskunnan verovaroista maksetulla tuellakin.
Yksi päivä viikossa, ja vain kahden kuukauden ajan. Tuo kotihoidon tuki on tarkoitettu koko kuukaudelle.
No tulipa sieltä tulikiven katkuista palautetta. Ei meidän tapauksessa ollut kysymys muusta kun olosuhteista. Katsoisin että vika oli juurikin minussa, mummossa, joka olin liian orjallisesti tunnollinen ja unohdin olevani muutakin kun se palkkatyöläinen. En millään tavalla halunnut osoitella ketään sillä jokainen tallaa tyylillään. Meidän perhedynamiikkaan tuo "palkka" ei sopinut, sillä olisin kyllä muutenkin halunnut huolehtia taaperosta.
Muuten onko tämä vauva-palsta todella kielletty ikäihmisiltä, jos niin, pitääpä olla seuraamatta, lukematta, tilaamatta lehteäkään lapsilleen. Anteeksi kaikkien ikäihmisten puolesta että olemme "mammoja" niin vaivanneet.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa isovanhempien nauttia eläkepäivistään ihan rauhassa ja unohtakaa tällaiset säännölliset lapsenhoitovaatimukset.
Olen antanut oman elossa olevan vanhempani olla ihan rauhassa. En käy enkä hoida heidän asioitaan. Saavat nauttia nyt ihan keskenään ihanista eläkepäivistä. Minulla, isäni lapsella, ei ole mitään velvollisuutta auttaa eikä olla tukena. Pärjäilkööt keskenään, jos tarvitsevat apua, niin rahalla saa.
Mummoani autan, ilmaiseksi, mielelläni. Hän on ollut aina läheinen ja rakas minulle. Että jos omaan lapseen on kylmä ja rakkaudeton suhtautuminen, jos omasta lapsesta haluaa vain hyötyä rahallisesti ja sen hyötymisen lisäksi vielä oletetaan, että lapsi auttaa, hoivaa ja tulee, niin voin kertoa, että tyhjä luu jää käteen. Aidosti rakkaudelliset ja läheiset välit tarkoittavat sitä, että auttaminen puolin ja toisin ei ole tilaisuus hyötyä toisesta rahallisesti. En ikinä voisi kuvitella pyytäväni maksua mummoni auttamisesta, vaikka ajan kahden tunnin matkan hänen luokseen. Isäni taas saa mädäntyä ihan keskenään äitipuoleni kanssa, heitä en aita edes rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tarkoitin siinä mielessä että toinen mummi tulee viettämään paljon vähemmän aikaa lapsen kanssa... mutta jos kaikki ovat tilanteeseen tyytyväisiä niin mikäpä siinä. Olet oikeassa siinä asiassa.
====
Määrä ja laatukaan ei aina ole sama asia.
Omista isovanhemmista muistan, että se jonka kanssa olin enemmän, ei suinkaan ollut se, kenestä pidin enemmän.Juu, tässäkin se, joka ei hoida, vaan käväisee silloin kun itselle sopii tuoden mukavia tuliaisia, saa lapsen pitämään enemmän itsestään. Se, joka hoitaa, joutuu myös komentamaan ja vaatimaan käyttäytymistä, joten hän leimautuu ikäväksi eikä hänestä pidetä niin paljoa. Jotkut vaan osaavat noukkia rusinat pullista, muun ajan sitten käyttävät itsekkäästi omiin tarpeisiinsa, lastenlapsista viis.
Kuten joku sanoi, kun alkaa auttamaan, niin sitten olet jo ihan itsestäänselvyys ja joudut auttamaan enemmän kuin jaksaisit. Tätä rusinapullamummoa sitten taas hehkutetaan ja odotetaan käymään pari kertaa vuodessa kuin kuuta nousevaa.
En ole vielä tavannut lasta, joka automaattisesti ajattelisi, että joku aikuinen on ikävä tai huonompi, jos lapsella on selkeät rajat. Lapsi kärsii itsekin rajattomuudesta, lapsi on paremmassa tasapainossa ja kokee olonsa turvalliseksi, kun ympärillä olevat aikuiset ottavat vastuun turvallisuudesta ja siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Toki lapset tarvitsevat rakkautta rajojen lisäksi.
Työskentelen nuorisokodeissa ja niissä paikoissa, missä on rajat sekä välittämistä, nuoret voivat paremmin ja he kokevat olonsa turvallisemmaksi. Löyhärajaisissa paikoissa on enemmän väkivaltaa, myös nuorten kesken ja nuoret oireilevat psyykkisesti rajummin. Tasapainoisimmissa paikoissa en ole ollut yhtään vähemmän pidetty työntekijä, vaikka vaadinkin nuorilta tiettyjä asioita ja meillä on rajat ja raamit sen suhteen, mikä on ok ja mikä ei. Sen lisäksi, että vaadin ja pidän rajoista kiinni, olen myös lempeä ja rakkaudellinen, välitän nuorista ja pidän kiinni heidän oikeuksistaan. Keskustelen avoimesti ja perustelen kaikki säännöt, kannustan kyseenalaistamaan sanallisesti ja keskustelemaan ja pohtimaan asioita yhdessä. Eivät nuoret minua vihaa, vaan pitävät minusta.
Mummo joutuu muuten maksamaan verot tuosta saamastaan palkastaan. Sen jälkeen ei jääkään enää juuri mitään. Mikään ei ole Suomessa verotonta, edes työssäkäyvällä ei jää suuria summia ylimääräistä, jos on ostanut asunnon asuntolainalla.