Kun vahingontekijä itse sanoo "ei se mitään"

Ihan kuin pikkulapsia! :D

"Pyytäkää toisiltanne anteeksi" -> kumpikin kakara sanoo samanaikaisesti "Saat anteeksi"

Varmaan tapa, varsinkin jos on lapsia. Meillä ainakin jos jotain kaatuu, ihmisiä, ruokaa tai tavaroita, ensimmäisenä suusta tulee "oho, ei se haittaa". Äskönkin kun olin yksin vessassa ja tiputin hammastahnan lattialle.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tapa, varsinkin jos on lapsia. Meillä ainakin jos jotain kaatuu, ihmisiä, ruokaa tai tavaroita, ensimmäisenä suusta tulee "oho, ei se haittaa". Äskönkin kun olin yksin vessassa ja tiputin hammastahnan lattialle.

Kai kuitenkin pyydät myös anteeksi tajuttuasi erehdyksesi?

Minusta tuollaiset tilanteet ei ole mitään, kun niistä yleensä selviää rahalla.

Minä pistän yleensä paikat remonttiin.

Enpä ole tuollaiseen törmännyt, mutta kai sitä ihmiset hullumpiakin päästävät suustaan. Joku lipsahdus varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tapa, varsinkin jos on lapsia. Meillä ainakin jos jotain kaatuu, ihmisiä, ruokaa tai tavaroita, ensimmäisenä suusta tulee "oho, ei se haittaa". Äskönkin kun olin yksin vessassa ja tiputin hammastahnan lattialle.

Minulle eräs tietääkseni lapseton nuori mies sanoi noin, kun myöhästyi ensitreffeiltä yli 20 min. Jouduin odottamaan sateessa.

Mun exä sanoi noin kun oli satuttanut mua fyysisesti ja muhun otti kipeää.

Ärsyttää kympillä kun jotkut aikuiset sanoo lapselle: ei sattunut, jos lapsi vaikka kaatuu tai tulee muu kolhu.

Mistäs toinen sen tietää sattuiko vai ei?

Ylivirittynyt empatian kokeminen. Tunteiden sanoitus opittu.

Vierailija kirjoitti:

Ylivirittynyt empatian kokeminen. Tunteiden sanoitus opittu.

Päinvastoin.

Eräs kaverini lapsi aina kun kävivät, rikkoi piruuttaan oman lapseni lempilelut. Äitinsä tapasi tuumata, että tavaraahan se on, ja tyhmä lelu kun noin helpolla meni rikki. Surulliselle lapselleni hän sanoi, ettei pidä olla niin materialistinen. Omassa lapsessaan ei ollut vikaa, saati äidin kasvatusmetodeissa ("kyynärpäätaktiikalla elämässä pärjää pitkälle" on hänen mottonsa).

Kovin monesti en heitä sit kutsunut...

Anteeksipyytäminen on täysin turhaa.

Rysäytin kolmion takaa toisen kylkeen, mutta tilanne onneksi laukesi kun sanoin "vahinkoja aina sattuu".  Välillä on haastavaa huomata liikennemerkkejä kun on wa-viestin kirjoittaminen kesken.

Kyllä se on sen joka omistaa esineen yms., niin hän sanoo " Ei se mitään" jos sanoo. Jos kyseessä arvokas esine niin rikkojan tulee korvata eikä sanoa " Ei se mitään " jos on toisen parhaimman kahvikupin särkenyt.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuollaiset tilanteet ei ole mitään, kun niistä yleensä selviää rahalla.

Kaikkea ei saa rahalla. Tai kyllä tilalle varmaan saa uuden mukin, maton tai sohvan, mutta sillä esineellä voi olla omistajalleen myös tunnearvoa. Kyllä minua todellakin harmittaa, jos jokin lempiesineeni menee rikki, eikä samanlaista välttämättä enää saa kaupasta. Saati jos on kyse jostakin perintökupista tms.

Näissä tilanteissa pyydetään anteeksi, tarjoudutaan korvaamaan ja pahoitellaan vielä. Annan varmastikin anteeksi ja torjun todennäköiseksi korvauksenkin, mutta "ei se mitään, onneks tää ei varmaan ollu mikään kallis" ei ole pahoittelu.

Tai jos joku on käyttäytynyt sua kohtaan ikävästi, homma menee siihen et joudut lopulta ite pyytelee anteeksi....

En ole tuollaiseen koskaan kohdannut. onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Tai jos joku on käyttäytynyt sua kohtaan ikävästi, homma menee siihen et joudut lopulta ite pyytelee anteeksi....

Tällaista on käynyt minulle useinkin. Yleensä se toinen osapuoli on aina omasta mielestään oikeassa, vaikka kohtelisi muita kuin roskaa, haistattelisi, kiroilisi ja uhkailisi. Jostain syystä olen jonkinlainen *sshole-magneetti. :(