Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset ärsyyntyy minuun, kun jännitän/olen hermostunut?
30.03.2021 |
Saan osakseni paljon silmänpyöräytyksiä, pahoja katseita ja syviä huokauksia. Miksi se ob ihmisten mielestä niin hirveää, jos jännitän heidän seurassaan? Tuollaiset reaktiot vaan lisäävät sitä jännitystä.
Kommentit (89)
Peilaavat omaa jännittämistä sinuun, inhoavat sitä itsessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peilaavat omaa jännittämistä sinuun, inhoavat sitä itsessään.
Tämä. Lisäksi - niin oudolta kuin se ehkä kuulostaakin - osa ihmisistä kokee toisen jännittämisen ja epävarmuuden uhkana. He tulkitsevat jännittämisen niin, että jotain pahaa varmaan tapahtuu kohta ja alkavat hermostuksissaan siksi reagoida aggressiivisesti.
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Mitä luulet, auttaako tuo asenne "sönköttäjää" esittämään asiaansa yhtään ripeämmin ja selkeämmin?
Tsemppiä sulle! T. Toinen jännittäjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Mitä luulet, auttaako tuo asenne "sönköttäjää" esittämään asiaansa yhtään ripeämmin ja selkeämmin?
Sama se, en viutsi moisia aikasyöppöjä kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Aha. Kuinka suhtaudut änkyttäjiin, kuuroihin, sokeisiin, vammaisiin, invalideihin, vanhuksiin tai lapsiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ihmiset eivät kestä heikkouksia itsessään. Eivätkä siedä nähdä niitä toisessa, koska se muistuttaa heitä omista heikkouksistaan, joita yrittävät kaikin voimin piilottaa. Tämä on alitajuista, ei tietoista toimintaa siinä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Peilaavat omaa jännittämistä sinuun, inhoavat sitä itsessään.
Kai ymmärrät että tuo "joka toista haukkuu on ite" -periaate on vain tarhatätien heitto silloin kun eivät jaksa kuunnella lasten kinastelua.
Nyt vähän vanhempana luulisi jo huomanneen että muita voi kommentoida vaikka ei olis ite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Mitä luulet, auttaako tuo asenne "sönköttäjää" esittämään asiaansa yhtään ripeämmin ja selkeämmin?
Ainakin ymmärtää olla jatkossa hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peilaavat omaa jännittämistä sinuun, inhoavat sitä itsessään.
Kai ymmärrät että tuo "joka toista haukkuu on ite" -periaate on vain tarhatätien heitto silloin kun eivät jaksa kuunnella lasten kinastelua.
Nyt vähän vanhempana luulisi jo huomanneen että muita voi kommentoida vaikka ei olis ite.
Ihmiset projisoivat omia pelkojaan ja pimeitä puoliaan muihin. Eli se sanonta pitää paikkansa aikuisillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Mitä luulet, auttaako tuo asenne "sönköttäjää" esittämään asiaansa yhtään ripeämmin ja selkeämmin?
Ainakin ymmärtää olla jatkossa hiljaa.
Miksi ihmisen pitää olla hiljaa? Onko sinua kohdeltu noin kylmästi lapsena ja sitten kylvät tuota tympeää asennettasi ympäristöösi, kun kuvittelet, että eivät muutkaan saa ilmaista itseään, kun sinäkään et pienenä saanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Mitä luulet, auttaako tuo asenne "sönköttäjää" esittämään asiaansa yhtään ripeämmin ja selkeämmin?
Ainakin ymmärtää olla jatkossa hiljaa.
Joku koulukiusaaja/työpaikkakiusaaja on näköjään linjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Mitä luulet, auttaako tuo asenne "sönköttäjää" esittämään asiaansa yhtään ripeämmin ja selkeämmin?
Ainakin ymmärtää olla jatkossa hiljaa.
Miksi ihmisen pitää olla hiljaa? Onko sinua kohdeltu noin kylmästi lapsena ja sitten kylvät tuota tympeää asennettasi ympäristöösi, kun kuvittelet, että eivät muutkaan saa ilmaista itseään, kun sinäkään et pienenä saanut?
Siks ku muut ei jaksa kuunnella. Huoh....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Aha. Kuinka suhtaudut änkyttäjiin, kuuroihin, sokeisiin, vammaisiin, invalideihin, vanhuksiin tai lapsiin?
Hermot menee kaikkiin, vaikka se ei sosiaalisesti hyväksyttävää olekaan. Olen todella kärsimätön ihminen. Yritän kyllä aina esittää rauhallista ja ettei minulla ole mitään ongelmaa, vaikka sisäisesti päässä kiehuu.
Tämä just on tehny musta entistä enemmän ihmiskammoisen, koska kun olen varautunut ja jännitän niin ihmiset on mua kohtaan jopa törkeitä. Osa vaan karttelee tai jään ulkopuoliseksi jne. No. Joskus hyvällä hetkellä toki yritän olla puheliaampi, mutta silloin toinen osapuoli voi olla sitten tyyliin ihan mykkä tai jos olen jonkun kanssa kaveeraanut niin mut jätetään yleensä sillä hetkellä kun tarvisin ite apuja tai tukea. Että aikamoista mun elämä nykyään, en paljon kotoota liiku mihinkään ja luotan tasan itseeni. Ja tähän loppusanoiksi, että luonteeltani olen muita kohtaan ymmärtäväinen, rehellinen ja ystävällinen. Herkkä, pohdiskeleva ja lämminsydäminen. Ja sitten saan tällaista osakseni elämässä ja olen ikuisesti ulkopuolinen. Ei aina tunnu reilulta.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Mitä luulet, auttaako tuo asenne "sönköttäjää" esittämään asiaansa yhtään ripeämmin ja selkeämmin?
Ohiksena: älä ole aggressiivinen, hän vastasi esitettyyn kysymykseen vain rehellisesti.
Ihan kuten sinä et voi mitään jännittämiselle, hän ei voi mitään sille, että toisen takertelu ärsyttää tilanteessa, joka ei hänen silmissään vaikuta yhtään uhkaavalta tai jännitätmisen arvoiselta.
Tunne versus tunne.
Me ihmiset olemme empaattisia olentoja aina jollakin tasolla. Se, että joku seurassa selvästi on ahdistunut ja jännittää, tekee olomme epämukavaksi.
Ihmettelemme syytä jännittämiselle, alamme kiusaantua alitajuisesti siitä, että toinen pitää MEITÄ pelottavina ja stressaavina. Ja siitä seuraa helposti ärsyyntymistä, mm. sen takia, että "toisen sönkötys vie aikaa" - kömpelö ilmaus tunteellemme, joka ei välttämättä silti ole ärsyyntymistä toiseen ihmiseen, siihen jännittäjään, vaan tilanteeseen ja sen aiheuttamaan tunteeseen meissä.
Jos sinun on ap vaikea ymmärtää tuota, mieti vaikkapa tilannetta, jossa joku suuttuu seurassasi, etkä ymmärrä miksi. Osaatko itse reagoida siinä tilanteessa täysin rationaalisesti ja suuttumusta lieventävällä tavalla vai panikoitko tai suututko kenties jopa itse?
Kuten ehkä tuosta toivon mukaan ymmärrät, ihmiset reagoivat toisten irrationaalisiksi tulkitsemaansa käytökseen irrationaalisesti tunteella itsekin. Onko se järkevää? Ei ole. Onko siitä apua sille ekalle, irrationaalisesti toimivalle? Ei ole.
Olennaisinta olisi saada ne irrationaaliset ja epätarkoituksenmukaiset tunneilmaisut jotenkin hallintaan. Sinun tapauksessasi sitä jännittämistä vähemmäksi.
Se tietysti on helposti sanottu ja hankalammin tehty.
Oletko kyennyt vaikkapa terapeutin avulla selvittämään, mikä sosiaalisessa ahdistuksessasi on taustalla? Kyllä, jos vaivasi on toistuva ja haittaa elämääsi, siihen kannattaisi hakea aivan ammattiapua!
Toki kaikki me jännitämme joskus sosiaalisissa tilanteissa, mutta jos jännitys on voimakasta ja saa sinut välttelemään sellaisia tilanteita, kyse on hoitoa vaativasta sosiaalisesta ahdistuksesta/jännittämisestä.
Siitä on täällä, ammattilaisten laatimalla sivustolla testi ja omahoito-ohjeita, kannattaa lukea!
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/SPIN.aspx
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Ihan tavanomaista jännittämistä tosiaan pahentaa se, miten näet muiden kiusaantuvan siitä. Mitä enemmän yrität pakolla saada jännittämistä kuriin, sitä enemmän se sinua vaivaa. Entäpä jos et edes yritä? Sanot vaikka ääneen, että "anteeksi, mutta jännitän sosiaalisia tilanteita ja nyt minua jännittää, ja minua auttaisi, jos koettaisitte suhtautua tähän mahdollisimman rennosti, niin saisin ajan kanssa tämän vähenemään".
Jännittämisessä ei ole mitään hävettävää ja sen voi sanoittaakin, koska yleensä muut ennen pitkää sen huomaavat kumminkin.
Sosiaalinen jännittäminen on tietyllä tavalla semmoinen paniikkireaktio, jota me luolamiehinä tunsimme aina muita, vieraita ihmisiä kohdatessamme. Koskaan et voinut olla varma, miten toinen reagoi, käykö kimppuun ja tappaa saadakseen sinun ruokavarastosi ja metsästysmaasi itselleen - vai ei. Olemme kumminkin ihmisetkin eläinlaji muiden joukossa, aika heikosti liikkuva ja pieni petolaji. Varovaisuus on meillä geeneissä, ja joillain se reaktio voi olla tilanteisiin suhteettoman suuri - jotkut taas ovat niin lunkeja, että toimivat tyhmän luottavaisesti ja eivät osaa sen jännittämättömyytensä takia reagoida tarvittaessa kovinkana nopeasti.
Sinun kannattaa siis pyrkiä harjoittamaan armoa ja itseymmärrystä, ja hae hyvä ihminen apua, jos vaiva rajoittaa elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Aha. Kuinka suhtaudut änkyttäjiin, kuuroihin, sokeisiin, vammaisiin, invalideihin, vanhuksiin tai lapsiin?
Hermot menee kaikkiin, vaikka se ei sosiaalisesti hyväksyttävää olekaan. Olen todella kärsimätön ihminen. Yritän kyllä aina esittää rauhallista ja ettei minulla ole mitään ongelmaa, vaikka sisäisesti päässä kiehuu.
Toivottavasti ymmärrät sen, että sinunkaan juttusi eivät välttämättä ole yhtään kiinnostavia muiden mielestä. Aika moni joka avoimesti näyttää kärsimättömyytensä muiden ollessa äänessä, ovat sitä mieltä, että juuri Heidän jaskan pauhanta toki kiinnostaa ihan kaikkia, ihan kaikkialla, vaikka talo palaisi ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiukuttaa lähinnä aika mikä menee hukkaan yhden sönköttäessä asiaansa.
Aha. Kuinka suhtaudut änkyttäjiin, kuuroihin, sokeisiin, vammaisiin, invalideihin, vanhuksiin tai lapsiin?
Hermot menee kaikkiin, vaikka se ei sosiaalisesti hyväksyttävää olekaan. Olen todella kärsimätön ihminen. Yritän kyllä aina esittää rauhallista ja ettei minulla ole mitään ongelmaa, vaikka sisäisesti päässä kiehuu.
No ainakin olet rehellinen 🙄
Aiheuttaa kiusallisia tilanteita ja vaivautuneen olon kanssaihmisille.