Lue keskustelun säännöt.
Yläkerran 6-vuotias ylienerginen napero juoksee sisällä, miten huomattaa asiasta ?
asumme heidän alakerrassa ja tuntuu kuin tulisi justiinsa katosta läpi kun juosta tömistelee, siis juoksee puolen tunnin seteissä TÖM TÖM TÖM tasajalkaa hyppien, hiljenee vähäksi aikaa ja taas jatkaa joka päivä kello 7-20 ja sitten silloin tällöin vielä parikertaa kello 22 (hiljaisuuden jälkeen) tai sitten hakkaa voimalla lattiaa palikoiden avulla. Ymmärrän kyllä että pienet lapset leikkivät ja juoksentelevat sisällä mutta miksi ei kotiäiti voi viedä häntä ulos, vieressä kolme eri puistoa missä tilaa juoksa vaikka kuinka. Mitä mieltä olette, saako lapset juosta sisällä kerrostalossa?
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ns.normaaleja elämän ääniä kestä valveillaoloaikaan (jokainen taloyhtiö kai itse määrittää millä aikavälillä on oltava hiljempaa yöllä), niin lienee paras harkita muuta kuin kerrostaloasumista. Osaa ne muutkin mekkaloida kuin lapset, kuten täällä mainitut juopot yöaikaan tai ne aamuyöllä heräävät kuulovammaiset vanhukset jotka laittaa jumalanpalvelukset täysille radiosta/tv:stä silloin kun siltä tuntuu.
Kaikkia näitä koettu, ei häirinnyt minua vaan totesin kuuluvan pakettiin osana kerrostaloelämää ja sitä asumismuotoa. Nykyisin asun rivarissa - voin kertoa, että täällä lähiössä nämä elämän ääniä inhoavat kärsivät ja valittavat sitten pihoilla leikkivistä lapsista ja trampan metelistä, jonkun pianoharjoittelusta, koirista jne.. jos ei ääniä ja eloa kestä, kannattaa muuttaa omakotitaloon korpeen.
Tässä on tietysti hakusessa se, että mikä on normaalia elämän ääntä ja kuinka kauan se saa jatkua per päivä yhteen soittoon? Tyyliin mun harakanraakkulauluharjoitukset 6h joka päivä, koiran haukunta 10h joka päivä, lapsilaumat kirkumassa ulkona 12h.
Ratkaisu ongelmiin ei ole, että koveta nahkasi ja kestä, kun joillakin menee pahemmin. Toisia ei saa häiritä omalla elämisellään niin, että heille tulee omasta kodista naapurien luoma kidutuskammio.
Tää on sitä samaa, että kun joku valittaa, että kotona on kesällä 40C lämmintä, niin huudetaan, että mene kesämökille, mene uimaan, osta ilppi! Kun minä voin niin muutkin voi! Kun minua ei häiritse niiin ei voi häiritä muitakaan.
Mekastajathan sinne korpeen kuuluu. Hiljaisesti elävä ei häiritse ketään ympärillään, meluisasti elävä häiritsee poikkeuksetta kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurimpia häiriköijiä koiran omistajat. Koirat haukkuu tauotta päivät sisällä ja Tauotta puoleen yöhön ulkona. Ääninäyte isänöitsijälle ja tarvittaessa poliisille.
Toivoisin itse koiran omistajana että jos koirani haukkuu tauotta pitkiä aikoja niin siitä tullaan sanomaan suoraan minulle jotta voin asialle tehdä jotain. Toki koirat saattaa haukkua hetkittäisesti postin tuloa tai rappukäytävän kolinaa ja meteliä mutta ne on normaaleja elämän ääniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerrostalossa yksi perhe häiriköi ja muut tekevät sen mitä täällä neuvotaan eli muuttavat korpeen, tälle ainoalle jäljelle jääneelle jää koko talon hoitovastikkeet... eli häirikönkin on lopulta muutettava ellei lompakosta löydy rahaa ja paljon
Voi olla, että se herkkähipiäisin onkin ainoa valittaja, joten taloyhtiö pysyy hyvin pystyssä ja kaikki voivat paremmin, kun valittaja muuttaa korpeen. Valittaja, kyylä, ilmiantaja voi olla kaikkein pahin häirikkö yhteisössä.
Luuletko että se valittaminen on näille valittajille jotenkin nautinto? Kyllä he haluaisivat vaan elää rauhassa ilman jatkuvaa meteliä, mutta ilmeisesti juuri kaltaistesi takia se ei ole mahdollista.
Se että joutuu jatkuvasti valittamaan on valittajalle epämukavaa, ahdistavaa ja stressaavaa.
Juuri näin. Aika harva HALUAA valittaa yhtään mistään!! Miten tästäkin asiasta on toistakymmentä sivua juttua samanmielisiltä - mutta tämä on kaikesta päätellen iso ongelma edelleen.
Sen kerran kun olen asiasta talossa keskustellut, olen saanut lähinnä vähättelyä, haistatteluja ja kyttääjä-syytöksiä. Ainoa vaihtoehto on ollut poismuutto. Ja kaikki ennen hiljaisuutta tapahtuva on mukamas sallittua.
Itse näen tämän kotirauhan rikkomisena.
Vierailija kirjoitti:
Mene sinä joskus ulos asunnostas!
Lapsuus kestää vain hetken!
Nii-in, lapsuus kestää vain hetken, joten eikö vanhempienkin kannattaisi ottaa ilo irti siitä lyhyestä ajasta mitä lapset ovat pieniä, ja tehdä jotain näiden pienten kanssa? Vaikea kuvitella, että asunnossa jossa lapsi juoksee tuntikaupalla, on vanhempi mukana juoksemassa ja tömistämässä. Kyllä se lapsi siellä yksinäisyyttään ja tylsistymistään mölyää. Ylikierroksilla käyvät myös ne lapset, joilla on liikaa ruutuaikaa.
No, tärkeintä on että vanhempi saa käteen liimatulla puhelimellaan kuvia lapsesta, joita voi sitten vuosien päästä katsella, ja muistella että "tuoltako se pikku-Pena silloin näyttikin (ei tullut livenä paljoa katseltua), mitään en kyllä muista mitä sen kanssa tehtiin." No et tehnyt mitään. Pena kyllä teki.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä teillä on taas kivaa siellä betonikopeissanne kerrostaloläävissänne.
Oikein näin omakotitalossa surettaa kun ei mistään kuulu ääniä, saa nukkua rauhassa mihin vuorokaudenaikaan haluaa ja bilettää milloin haluaa. Ikävää on tämmöinen elämä.
Olen asunut koko aikuisikäni kerrostaloissa ympäri Helsinkiä, sellaiset 20 vuotta siis. En ole törmännyt naapureihin, jotka jatkuvasti häiritsisivät. Hetkellisesti toki kyllä. Olisikohan valittajallakin peiliin katsomista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihana perhe yläkerrassa. Ystävälliset vanhemmat ja kaksi lasta, taitaa olla 4-6-vuotiaita. Aikamoisia iloisia vilperttejä. Välillä alkaa kuulua töminää tai muuta möykkää yläkerrasta, mutta se päättyy aina viimeistään kymmenen minuutin päästä aikusen karjaisuun "Noniin, riittää!" tai jommankumman lapsen nimen tiukkasävyiseen lausumiseen. Yksittäisiä tömähtelyjä ja varmaan lelujen kolisteluja kuuluu pitkin päivää, joskus kinastelua tai jotain sen tapaista kovaäänisempää, mutta ne menevät mielestäni ihan normaaliin elämiseen. Ei ole mitään tarvetta valittaa, kun vanhemmat selvästi huomioivat naapureita käskemällä lapsia rauhoittumaan. Ehkä pari kertaa vuodessa kuuluu pitkäkestoisempaa riehuisaa töminää, mutta silloin taitaa olla jotkut synttärit tai muut vierailut meneillään. Sen kestän, kun tiedän ettei ole jokapäiväistä.
Mun käly on just tällanen. Heidän villit lapsensa huutaa ja metelöi ja tappelee ja rikkovat kaiken. Tämä vaan kääntyy kannoillaan ja sanoo, että mä en halua edes tietää mitä nämä täällä riehuu.
Omat lapsensa! Ja noin tekee kylässäkin. Ei viitsi sanoa mitään, ilmeisesti lasten perusoikeus on riehua ja metelöidä infernaalisesti. Isä mutisee, että älkääpä nyt lapset. Ei vaikutusta. Muut joutuvat komentamaan heidänkin lapsensa, ettei tule esim kylässä ihan kamalaa tuhoa.
En tiedä mistä tuollainen velttous komentaa lapsiaan tulee, kun ovat muuten ihan normaaleja ja sivistyneitä ihmisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammut hirvikiväärillä katosta läpi. Muista ennakko.
Vierailija kirjoitti:
Viesteistä huomaa, että suomalaiset on heitetty vastikään metsästä kerrostaloon. Menkää asumaan Intiaan tai edes Italiaan vuodeksi, niin opitte elämään ihmiste keskellä.
Mene sinä katsomaan, miten lapset noissa maissa käyttäytyvät -ja miten niitä kasvatetaan.
Vanhoissa sivistysmaissa lasten edellytetään näkyvän, mutta ei kuuluvan, kuten täälläkin ennen tehtiin.
Jos halutaan lapsirakasta kulttuuria, täytyy vanhempien ensin kasvattaa hyväkäytöksisiä lapsia. Missään ei ole sellaista kulttuuria, missä vapaan kasvatuksen hedelmät riehuvat ja ulvovat kuin viitapirut, ja silti kaikki vaan rakastaa niitä. Lapsirakkaat kulttuurit on järjestään niitä, joissa jo viisivuotiaat osaa istua pitkän päivällisen ajan sievästi hiljaa, jos heille se armo suodaan että saavat olla aikuisten kanssa.
Intiassa muuten aika moni lapsi vielä nykyäänkin tekee töitä. Varsinkin maaseudulla. Ei taida jäädä energiaa riehumiseen ja naapurien häirintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomautus kerran ja sitten musiikki täysille tai patterin kolistelu.
Ihmiset eivät enää kasvata lapsiaan, miten itse kestävät jatkuvaa riehumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä teillä on taas kivaa siellä betonikopeissanne kerrostaloläävissänne.
Oikein näin omakotitalossa surettaa kun ei mistään kuulu ääniä, saa nukkua rauhassa mihin vuorokaudenaikaan haluaa ja bilettää milloin haluaa. Ikävää on tämmöinen elämä.Olen asunut koko aikuisikäni kerrostaloissa ympäri Helsinkiä, sellaiset 20 vuotta siis. En ole törmännyt naapureihin, jotka jatkuvasti häiritsisivät. Hetkellisesti toki kyllä. Olisikohan valittajallakin peiliin katsomista?
Olisikohan sattumaa? Minä olen asunut viimeiset 23 vuotta kerrostaloissa, ja vasta tässä nykyisessä on ollut häiriöitä. Alakerran pianoa soittava ja virsiä uliseva vanhapiika.
Aikaisemmin yhdessä kämpässä naapurin taksikuskimies taisi ottaa kalsarikännejä ja soitti Paula Koivuniemeä niin, että kuului minun kämppääni. Käänsin stereot seinään ja luukutin AC/DC:tä kuulosuojaimet päässä, ukko oli hiljainen naapuri sen jälkeen, kun tajusi seinien ohuuden.
Pari kertaa jonkun koira on haukkunut eroahdistustaan, ongelma on ratkennut sanomisella ja olivat kiitollisia, kun eivät tietenkään tienneet koiransa haukkuvan yksinollessaan.
Yksi duunarimies yläkerrassa otti aina kännit perjantaina, soitti johonkin ja huusi saatanan perkelettä. Lopetti kuitenkin kiltisti ennen kymmentä, ja tuo oli pikemminkin huvittavaa kuin ärsyttävää. Harmitti oikein, kun en ikinä kuullut muita sanoja kuin nuo kiroilut, olisi ollut kiinnostavaa tietää mistä oli kyse. Samassa kämpässä myös naapurintyttö poltti satunnaisesti ruohoa, minua se ei häirinnyt mutta mies ei siedä hajua. Siellä kävi sitten poliisikin, tytön äiti, joka omisti asunnon, oli kai päättänyt panna likkansa ruotuun.
Mutta joo, 20 vuotta asuin perushyvillä alueilla, ja nuo oli niitä pieniä häiriöitä, jotka eivät käyneet hermoilleni. Sitten muutin nykyiseen kämppään, edelleen ihan hyvällä alueella ja nyt täällä on tuo uliseva vanhapiika. Eli se, että et ole VIELÄ törmännyt häiriöihin ei tarkoita, etteikö niitä olisi sinunkin tiellesi tulevaisuudessa tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaa naperon juosta kun sitä vielä juoksututtaa. Vuosi tai kaksi ja se vain nakottaa pelikoneen äärellä.
En itse ole valittanut taaperoiden juoksemisista, koska siitä lähtee kovaa töminää vain koska lapsilla on niin pienet jalat. Mielestäni pelkkä lapsen juoksentelu ei ole vielä syy valittaa, vaan ainoastaan jos sitä tapahtuu yöaikaan tai jos lapsi huutaa paljon tai kolistelee tms. meluamista, joka ei kuulu kerrostaloon.
Olen samaa mieltä jonkun edellä kirjoittaneen kanssa, että muissa maissa lapsia vielä kasvatetaan. Euroopassa käydessä olen aina ihmetellyt, kuinka hyvin alle kouluikäiset ja alle teini-ikäiset koululaiset siellä käyttäytyvät. Ongelmia sielläkin tulee osalla teini-iässä, mutta lapsia selvästi kasvatetaan siellä niin että lapset oppivat alusta lähtien käyttäytymään asiallisesti.
Ja on siis lapsen oman edun mukaista, että hän oppii käyttäytymään asiallisesti eikä joku grillikioskin jonossa joudu kasvattamaan häntä aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alakerrassa asuu lapsiperhe, ja talon äänieristys on pahasti pielessä. Kun tämä perhe on paikalla, melu on hirveää. Tyyliin kuuluu äänet läpi, kun kuuntelee kuulokkeilla musiikkia. Yöt joutuu valvomaan lasten kanssa, kun itku kuuluu kuin vieressä huutaisi. Ääni kulkeutuu jotenkin pattereita pitkin.
Ja kyllä, mm. lasten itku on normaalia asumisen ääntä. Ei kuitenkaan ole normaalia, että se kuuluu niin hyvin. Ja vaikka tämä on normaali elämisen ääni, en aio asua tässä minuuttiakaan enemmän kuin pakko. Onneksi olen vuokralla ja just kuluu aika umpeen.
Älä ikinä osta kämppää talosta, jossa huono äänieristys. Onneksi opin tämän vuokralla asuessani.
Vierailija kirjoitti:
Terve kuusivuotias hyppii, kiipeilee, pomppii....kokeilee kaikkea mahdollista/mahdotonta. Kuusivuotiaalle on vaikea selittää, että täytyy olla hiljaksiin kerrostalossa. Tuon ikäinen ei ymmärrä.
Kyllä kuusivuotias taatusti ymmärtää,ettei naapureita saa häiritä.Lapset ovat yllättävän viisaita.Olisivatpa aikuisetkin.
Laita postilaatikosta huonekaluhuopaa ja pikaliimaa. Sitä kun laittaa anturoihin, niin mitään ei kuulu.
Naapurin mamma siellä on todennäköisesti samanlainen bakteerifoobikko kuin minullakin, eikä päästä lastaan koskaan ulos. Lisäksi pesukoneet pauhaa tauotta yötä päivää, kun ne on niin likaisia, niin likaisia bakteereineen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihana perhe yläkerrassa. Ystävälliset vanhemmat ja kaksi lasta, taitaa olla 4-6-vuotiaita. Aikamoisia iloisia vilperttejä. Välillä alkaa kuulua töminää tai muuta möykkää yläkerrasta, mutta se päättyy aina viimeistään kymmenen minuutin päästä aikusen karjaisuun "Noniin, riittää!" tai jommankumman lapsen nimen tiukkasävyiseen lausumiseen. Yksittäisiä tömähtelyjä ja varmaan lelujen kolisteluja kuuluu pitkin päivää, joskus kinastelua tai jotain sen tapaista kovaäänisempää, mutta ne menevät mielestäni ihan normaaliin elämiseen. Ei ole mitään tarvetta valittaa, kun vanhemmat selvästi huomioivat naapureita käskemällä lapsia rauhoittumaan. Ehkä pari kertaa vuodessa kuuluu pitkäkestoisempaa riehuisaa töminää, mutta silloin taitaa olla jotkut synttärit tai muut vierailut meneillään. Sen kestän, kun tiedän ettei ole jokapäiväistä.
Nimenomaan tuo kohteliaisuus naapureita kohtaan on tärkeää ja arvostettavaa. Meidän seinänaapurissa (paritalo) asuu perhe, jossa on kaksi lasta, n. 4- ja 10-vuotiaat. Perhe on sinänsä ihan mukava, mutta lapset ovat todella vilkkaita ja äänekkäitä. Seinän takaa tai pihasta kuuluu jatkuvasti hirveä töminä ja kolina, ja välillä tytöt juoksevat kirkuen edestakaisin pitkin pihatietä. Päiväsaikaan tuo vielä jotenkin menisikin, mutta metelöinti jatkuu illalla ja yölläkin. Viime kesänä perhe tuli pitkältä lomamatkalta kotiin aamuneljältä ja tytöt juoksivat riemusta kirkuen pitkin asuntoaan varmaan puolen tunnin ajan. Olemme miehen kanssa muutaman kerran huomauttaneet asiasta ja vanhemmat ovat pahoitelleet, mutta ikinä eivät kiellä tai komenna lapsiaan olemaan hiljempaa. Siitä voi tulkita, etteivät oikeasti välitä naapureiden viihtyvyydestä tippaakaan.
Eipä siinä, meillä on nyt parin kuukauden ikäinen itkuinen vauva, joka huutaa usein öisin täyttä kurkkua. Ikävää toki, mutta täytyy sanoa, etten ihan hirveästi välitä, jos se vuorostaan häiritsee naapureitamme.
Kaikki muut äänet menee, mutta sellaista matalaa jumpsetta ja jynkytystä en siedä sitten niin millään. Niihin kun ei auta korvatulpatkaan, ehkä juurikin siksi.
Jos ei ns.normaaleja elämän ääniä kestä valveillaoloaikaan (jokainen taloyhtiö kai itse määrittää millä aikavälillä on oltava hiljempaa yöllä), niin lienee paras harkita muuta kuin kerrostaloasumista. Osaa ne muutkin mekkaloida kuin lapset, kuten täällä mainitut juopot yöaikaan tai ne aamuyöllä heräävät kuulovammaiset vanhukset jotka laittaa jumalanpalvelukset täysille radiosta/tv:stä silloin kun siltä tuntuu.
Kaikkia näitä koettu, ei häirinnyt minua vaan totesin kuuluvan pakettiin osana kerrostaloelämää ja sitä asumismuotoa. Nykyisin asun rivarissa - voin kertoa, että täällä lähiössä nämä elämän ääniä inhoavat kärsivät ja valittavat sitten pihoilla leikkivistä lapsista ja trampan metelistä, jonkun pianoharjoittelusta, koirista jne.. jos ei ääniä ja eloa kestä, kannattaa muuttaa omakotitaloon korpeen.