Muusikon kova kolaus - joutui mäkkäriin duuniin

Entä jos kouluttautuisi lähihoitajaksi? Riittäisi töitä.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos kouluttautuisi lähihoitajaksi? Riittäisi töitä.

Varmaan riittäisi mutta onko tuo oikea ala muusikolle tms luovalle ihmiselle?

Paremmin sopii joku projektiluontoinen työnteko, jossa tuotetaan jotain valmista joko käsiään tai päätään käyttämällä. Suorittava työ jossa koskaan ”ei tule valmista” voi olla todella vaikea kokea merkitykselliseksi vaikka kuinka yhteiskunnallisesti tärkeästä työstä olisi kyse.

Ymmärrän kokemuksesta miltä tuo kolaus tuntuu, mutta ainakin itselleni se opetti sen, etten voi määrittää itseäni pelkästään työn kautta, jos haluan pitää pääni kunnossa vaikeinakin aikoina. Teki minusta ylipäätään myös vanhemman ihmisen henkisesti, mutta pakko sanoa, että helvetin onnellinen olin silti, kun pääsin takaisin "omiin" hommiini.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on sääli, että taiteellisesti lahjakas ja ammattitaitoinen ihminen ei voi harjoittaa omaa ammattiaan itsestä johtumattomista syistä, vaan tekee matalasti palkattua työtä, jota kuka tahansa voi tehdä. 

On se, todella sääli että joidenkin joutuu tehdä epämiellyttävää työtä kuten suurimman osan muistakin työntekijöistä eikä aina saa tehdä sitä mistä tykkää. Miksei elämä voi olla aina vaan kivaa!

Eipä tuossa kehity muusikkona mihinkään enää. Sama jos yrittäisi pelata samalla jalkapalloa. Kamala loukko ja näköalaton elämä, jos elämän rakkaus on se musiikki ja soittaminen, niin eipä varmasti lämmitä mieltä hampurilaiset ja se 8-10e tuntipalkka.

Todennäköistä on että tuossa vain alkoholisoituu tai alkaa pössyttelemään, että kestää moista menoa. Hampurilaisetkin maistuu paremmalta sen jälkeen...

Suomessa on kamalan matalia palkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on sääli, että taiteellisesti lahjakas ja ammattitaitoinen ihminen ei voi harjoittaa omaa ammattiaan itsestä johtumattomista syistä, vaan tekee matalasti palkattua työtä, jota kuka tahansa voi tehdä. 

On se, todella sääli että joidenkin joutuu tehdä epämiellyttävää työtä kuten suurimman osan muistakin työntekijöistä eikä aina saa tehdä sitä mistä tykkää. Miksei elämä voi olla aina vaan kivaa!

Miksi kukaan tekisi (itselle) epämiellyttävää työtä? Siksi, kun ei muuhun kykene. 

Ei sinne mäkkäriinkään tuosta vain kävellä duuniin. Nyt kannattaisikin surkuttelun sijaan käyttää sitä luovuutta ja etsiä itselleen jokin väliaikainen toimeentulo. Ottaisi oppia vaikka Amorphiksen laulajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on sääli, että taiteellisesti lahjakas ja ammattitaitoinen ihminen ei voi harjoittaa omaa ammattiaan itsestä johtumattomista syistä, vaan tekee matalasti palkattua työtä, jota kuka tahansa voi tehdä. 

On se, todella sääli että joidenkin joutuu tehdä epämiellyttävää työtä kuten suurimman osan muistakin työntekijöistä eikä aina saa tehdä sitä mistä tykkää. Miksei elämä voi olla aina vaan kivaa!

Sinä siis et koskaan ole käynyt missään keikoilla? Minkäänlaisessa konsertissa? Et kuuntele radiota autossa tai lenkillä?

Et myöskään varmaan katso elokuvia, tv-sarjoja, mitään minkä taustalla et ehkä ole edes huomannut musiikkia soivan? Sinulla ei ole mitään taidetta, kaikki vaatteetkin olet itsellesi peruskaavalla ommellut?

Ei siinä sit mitään, mutta ymmärrät kai olevasi aivan marginaalissa, suurin osa meistä haluaa yllä mainittuja asioita ja niitä tekemään tarvitaan joukko ihmisiä joiden elämä on ”aina kivaa ja yhtä juhlaa”...

Vai onko kenties sittenkin niin että haluat noita mutta koska se on kivaa niin siitä ei tarvitse silloin maksaa, kiva pitää tehdä ilmaiseksi eiks niin?

Minä en pääse edes Mäkkäriin. Millä tavalla näiden nyt työttömäksi joutuneiden muusikoiden tilanne on erilaisempi kuin muiden työttömäksi joutuneiden? Tätä en ymmärrä. Nythän on vielä koronan takia helpotettu Kelan tukien hakemista.

Tämä korona-aika kun on ohi, muusikot pääsee takaisin töihin, koska ihmiset alkaa riemusta kiljuen käymään konserteissa ja keikoilla. Miten me muut työttömät?

Työttömän elämä ei ole _kenellekään_ helppoa. Miksi näitä muusikoita pitäisi jotenkin enemmän sääliä? Alkaa ottamaan oikeasti päähän näiden ruikutus. Ei heidän työttömyys ole mitenkään ylevämpää kuin muidenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuossa kehity muusikkona mihinkään enää. Sama jos yrittäisi pelata samalla jalkapalloa. Kamala loukko ja näköalaton elämä, jos elämän rakkaus on se musiikki ja soittaminen, niin eipä varmasti lämmitä mieltä hampurilaiset ja se 8-10e tuntipalkka.

Todennäköistä on että tuossa vain alkoholisoituu tai alkaa pössyttelemään, että kestää moista menoa. Hampurilaisetkin maistuu paremmalta sen jälkeen...

Suomessa on kamalan matalia palkkoja.

Maailmaan tuli hyviä brittipändejä 80-luvulla Margariitta Tätserin aikakaudella, kun uudistettiin työttömyystukia ja sossutukia.

Ihmisillä jäi aikaa luovaan työhön ja maailmalle nousi todella runsaasti pändejä.

Ei muusikon pitäisi tehdä tuollaista hommaa joka päivä. Luova työ vaatii joutavaa aikaa jossa voi soitella rauhassa kehittyääkseen.

Onhan selvää että ei illalal enää jaksa soitella ja alkaa kyynistyä koko musiikkiin. Taidot ruostuu hampurilaisten kääntelyssä. Täysin aivokuollutta hommaa. Työ sopii opiskelijoille lähinnä.

Vanhempien luona asuville opsikelijoille. Ei noilla palkoilla perhettä elätetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on sääli, että taiteellisesti lahjakas ja ammattitaitoinen ihminen ei voi harjoittaa omaa ammattiaan itsestä johtumattomista syistä, vaan tekee matalasti palkattua työtä, jota kuka tahansa voi tehdä. 

On se, todella sääli että joidenkin joutuu tehdä epämiellyttävää työtä kuten suurimman osan muistakin työntekijöistä eikä aina saa tehdä sitä mistä tykkää. Miksei elämä voi olla aina vaan kivaa!

Miksi kukaan tekisi (itselle) epämiellyttävää työtä? Siksi, kun ei muuhun kykene. 

Eihän nämä muusikotkaan näköjään muuhun kykene kuin soittamaan tai valittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on sääli, että taiteellisesti lahjakas ja ammattitaitoinen ihminen ei voi harjoittaa omaa ammattiaan itsestä johtumattomista syistä, vaan tekee matalasti palkattua työtä, jota kuka tahansa voi tehdä. 

Eikä oo.

Titeellisesri lahjakkaita on vaikka kuinka paljon muutenkin työttömänä tai muissa töissä. Heille ei ole läheskään tarpeeksi alan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on sääli, että taiteellisesti lahjakas ja ammattitaitoinen ihminen ei voi harjoittaa omaa ammattiaan itsestä johtumattomista syistä, vaan tekee matalasti palkattua työtä, jota kuka tahansa voi tehdä. 

Voihan hän harjoittaa ammattiaan, kukaan ei kiellä soittamasta, laulamasta, tuottamasta - hänen pitää vain löytää joku, joka maksaa siitä! Jotenkin kummallista olettaa, että kaikkea muuta kuin elintärkeä toiminta on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

Tämä Sannin yhtyeessä soittava Mäläskä "välillä miettii, pitäisikö lähteä raksahommiin". Miksi ei voisi lähteä? Niin muillekin työttömille huudetaan kuorossa, että mene töihin. 

Eihän nää esimerkit mitään poikasia olleet. Muusikon homma on suht tuulista muutenkin, niin luulisi, että oppisi säästämään varhaisessa vaiheessa.

Tienaako keikkabasistina hyvin?

Tuli vaan mieleen, että ne nuoret, jotka 2018-2020 aloittelivat bänditouhuja, voivat nyt kehittää omaa juttuan ja treenata bändinsä kovaan kuntoon, ja kun suurimmista rajoituksista päästään, voi olla Suomessa (ja miksei maailmallakin) paljon nälkäisiä uusia kykyjä.

Eli vaikka ala - ja siis nykyiset alalla vaikuttavat - kokevat varmasti kovia, niin kulttuuri tuskin kuolee, ala mahdollisesti käy läpi suuria muutoksia, ja mahdollisesti palaa lavoille vahvempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

näinhän sitä tulee varmaan verokertymiäkin vai?

elinkeinoelämähän siirtää veroja pakoon esim.Luxemburgiin, pieneen ruhtinaskuntaan. muta joutuvat maksamaan sen takia enenmmän veroja , törppö.

Se että joku järjestelee sijoituksiaan johonkin muuhun maahan ei nosta sinun verojasi mitenkään. Nalle ei edes enää asu Suomessa vaan maksaa veronsa Ruotsiin. Suomeen kun ei voinut jäädä, perintöverot ajavat rikkaat muihin maihin asumaan ja maksamaan veronsa. Siksi yhdessäkään naapurimaassamme ei ole enää nykyisin perintöveroja. 

Nalle on pääomansa Suomesta saanut, joten Nallen veronkierto köyhdyttää Suomea ja aiheuttaa rehellisille veronkorotuksia.

Uskon että työ kun työ on kuitenkin plussaa kun miettii niitä asioita mistä jutun muusikko on joutunut luopumaan, yhteisöllisyys, porukkaan kuuluminen, arvostus, tunne että saa jotain aikaiseksi, säännöllinen palkka ja ruokaa perheen pöytään.

Itse ainakin kaipaan (työttömänä) työelämästä eniten tunnetta että kuulun johonkin, olen hyödyksi ja osa työelämän pöhinää.

Mua tuo kirjoitus ärsytti todella paljon. Tiedän ja ymmärrän, että kulttuuriala on tällä hetkellä seis. Mutta niin on monet muutkin alat. Ja oikeasti, tuo yksi tyyppi sanoo näin: "Missään tapauksessa en pystyisi menemään duuniin vain, koska siitä saisi rahaa." Ymmärtääkö hän, että tuo on todellisuus erittäin isolle osalle suomalaisista ja muutenkin maailman ihmisistä, jotka käyvät töissä? Ymmärtääkö nuo tyypit, että he ovat ihan valtavan etuoikeutettuja, että ovat saaneet tehdä elääkseen jotain jota rakastavat, joka on heidän intohimo? Harvalla on siihen minkäänlaista mahdollisuutta IKINÄ. Heidän kohdalla tulisi vaan ymmärtää myös se, että jos ja kun nyt tällainen maailman laajuinen kriisi tuli, niin heitä ja heidän alaansa ei nähdä kaikkein tärkeimpänä. Ei nähdä, että heidän alansa harjoittaminen olisi tärkeämpää kuin ihmishenkien pelastaminen. Mun mielestä se on ihan oikein. Toki se on väärin, että osa heistä ei varmaankaan hirveästi tukia saa, koska eivät välttämättä työsuhteissa ole. Kuten muidenkin yrittäjien, heidänkin pitäisi saada työttömyystuki.

Tuossa myös sanottiin, että muusikon täytyy koko ajan kehittyä ja oppia lisää. Tiedättekö mitä? Niin pitää nykypäivänä myös lähes kaikissa asiantuntijatehtävissä! Mutta edelleen, nämä henkilöt rakastavat sitä mitä tekevät, musiikki on heidän harrastuksensa. Miksi he eivät haluaisi kehittyä siinä ja oppia uutta? Kun taas asiantuntijatyössä melko harvoin se työ on harrastus, ja kuten aiemmin sanottu, se on aika harvoin intohimo. Se on "vain duuni josta saa rahaa" ja siitä huolimatta joutuu kehittämään itseään jatkuvasti. Että me, jotka teemme töitä, joita tämä yksikin haastateltu "ei missään tapauksessa tekisi", teemme niitä, koska meidänkin on pakko jostain rahaa saada ja meidän intohimoillamme ei rahaa yksinkertaisesti pysty tekemään. Puhuivat myös siitä, kuinka kilpailtu kulttuuriala on. On, mutta onko se ihme, kun siellä on ne intohimotyöt? Monella muullakin alalla on kova kilpailu ja kyseessä on ihan vaan TYÖ.

En oikein jaksanut kiinnostua kulttuurialan ahdingosta aikaisemmin, mutta nyt kiinnostukseni väheni vielä entisestään ja ei kyllä sympatioita heru tuollaiselle. Myöskin todella alentavasti puhuttiin mäkkärin kassan työstä: selvästi hänen arvolleen ei sovi ja toivon, ettei mäkkäri häntä tuollaisen kommentin jälkeen palkkaakaan. Kyllä sinne varmasti löytyy joku, joka osaa sitä työtä arvostaa.

"Toivoisin, että kaikkien kirjoitusten ja juttujen fokus olisi siinä, että jengi tarvii fyrkkaa." No menkää töihin sitten. Jotenkin tuosta paistaa se, että he ovat hakeneet tasan oman alan töitä, joita on tyyliin yksi ollut tarjolla koko vuonna. Jos oman alan töitä ei ole, sitten haetaan jotain muuta. Niin se vaan menee. Ei silloin itketä, kun ei saa kaikkia päiviään täyttää soittamalla kitaraa. Pidän itsekin hyvästä musiikista, kirjoista, teatterista, elokuvista, yms. En siltikään ole huolissani, mitä kulttuurialalle käy, koska sinne on aina tunkua, koska näitä töitä tehdään intohimosta. Nyt tässä välissä voivat kulttuurialan tekijät ottaa hatun kouraan ja lähteä hakemaan muutakin kuin oman alan töitä, niinkuin kaikki muutkin, joiden aloilla ei riittävästi töitä tällä hetkellä ole.