Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnen vieläkin katkeruutta koska veljiäni suosittiin minun kustannuksellani.
Nainen 48v
28.03.2021 |
Synnyin vanhempieni esikoisena ja koska olin tyttö niin se oli heille valtava pettymys. Jostain syystä jota en ole vieläkään saanut tietää he olivat varmoja, että esikoinen on poika ja esikoisen kuuluu nimenomaan olla poika.
Ollessani 2-vuotias sain pikkuveljen ja 4-vuotias kun sain toisen pikkuveljen. Veljet saivat lähes kaiken vanhempien huomion ja rakkauden, myös sen mikä olisi kuulunut minulle. Minua vanhemmat selkeästi lähes vihasivat enkä ollut koskaan minkään arvoinen veljiin verrattuna. Jouduin käyttämään käytettynä hankittuja vaatteita, en saanut juuri lainkaan leluja, en saanut viikkorahaa ja esim. karkkia sain harvoin. Veljille vaatteet ostettiin aina uusina, heillä oli paljon kalliita leluja ja urheiluvälineitä, kumpikin sai viikkorahaa ja aina lauantaisin karkkia ja limsaa. Jouluna minä sain vain muutaman halvan lelun kun veljet saivat paljon kalliita leluja.
Minä jouduin tekemään pienestä pitäen paljon kotitöitä kun taas veljien ei tarvinnut tehdä mitään. Vaikka menestyin koulussa veljiä paremmin niin sitä ei koskaan huomioitu. Jos minä sain kokeesta vaikka 9½, niin en taatusti saanut kehuja mutta jos jompikumpi veljistä sai kokeesta numeron 7 niin sitä kyllä jaksettiin kehua. Myös sukulaiset suosivat veljiä minun kustannuksellani. Kun meillä kävi sukulaisia kylässä niin heillä oli lähes aina jotain tuomisia veljille mutta minulle ei mitään. Isovanhemmatkin antoivat ymmärtää, että lapsenlapsena minä en ollut juuri minkään arvoinen mutta veljet olivat heille tärkeitä. Ainoa hyöty mitä minusta vanhempien mielestä ilmeisesti oli niin oli se, että minä tein kotitöitä ja jäin vahtimaan veljiä kun vanhemmat lähtivät kaksin jonnekin. Veljet eivät tietenkään totelleet minua vaan riehuivat ja rikkoivat tavaroita mistä minä sain rangaistuksen koska en ollut vahtinut heitä kunnolla.
Yhä reilut 40-vuotiaana tunnen katkeruutta lapsuudessa kokemieni vääryyksien vuoksi. En ole väleissä veljieni kanssa ja kun olen yrittänyt puhua asiasta vanhempien kanssa niin he eivät ole suostuneet puhumaan tästä tai ovat väittäneet, että minä liioittelen asioita. Tunnen tästä johtuen vihaa koko miessukupuolta kohtaan.
Kommentit (58)
Tämä oli maalla 1970-luvulla vielä hyvin tavallinen kuvio. Olen maanviljelijäperheestä ja meitä oli 2 tyttöä ennen kuin pikkuveljemme syntyi. Siskon kanssa olimme vaan "tytöt" ja pikkuveljeä hemmoteltiin ja annettiin erilaisia oikeuksia ja vapauksia ihan pienestä alkaen. Jostain syystä veljemme kokee jääneensä lapsuudessa yksin, kun me 4 - 5 vuotta vanhemmat siskot olimme toistemme parhaat kaverit. No, ihan kiva, että meitä oli kaksi, sillä emme joutuneet olemaan aivan yksin vanhempien, isovanhempien ja muiden sukulaisten syrjinnän kohteina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneks synnyin perheeseen, kaupunkilaisperheeseen jossa molemmat lapset toivoi nimenomaan tyttöjä ja 2 tyttöä myös saivat 😁😊 on ollu kivaa elää prinsessana mutta ihme huomata jossakin maaseudun piireissä kuinka poikia hemmotellaan ym.
Hieno provo, mutta yritä keksiä parempaa :/
Valitettavasti joissain perheissä toimitaan yhä samoin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkaise välit vanhempiin ja mene terapiaan?
Ansaitset olla onnellinen ja terapia voisi olla avain henkiseen vapautumiseen ja miesvihaŋ hellittämiseen.
Ei ole kokonaisen sukupuolen vika, että vanhempasi olivat järkyttäviä hirviöitä jotka eivät rakasta lastaan.
Minulla tulee vihaaa vanhempiasi kohtaan, kun luen tämän. Karmeita ihmisiä, joiden ei olisi pitänyt saada lapsia ollenkaan.
Vain paskat vanhemmat suosivat jotain lapsistaan. Aina vanhemman kuuluisi toimia reilusti ja oikeudenmukaisesti kaikille lapsilleen vaikka sitten salaa pitäisikin joistain lapsistaan enemmän. Olen pahoillani, että sulle on käynyt näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia ap:lle, ei todellakaan käy kateeksi! Itsellä olisi ollut varmaan sama tilanne, jos olisi ollut veli... Olen ainoa lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti olet perinteinen mielensäpahoittaja joka huomioi toisten saamiset mutta ei omiaan. Miettikää nyt oikeasti, kuinka todennäköistä on, että koko suku on aloittajaa vastaan.
Yritäs nyt päästä yli. Mieti, oot melkein 50 ja käytät energiaasi tuollaisten vatvomiseen, mitkä eivät kuitenkaan tuosta miksikään muutu. Kettumainen ja ikävä homma kyllä, mutta katse eteenpäin ja katkeruudet sivuun. Omaa elämää on niin paljon mukavavampaa elää ilman katkeruuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä katkaisit välit veljiisi mutta vanhempiisi vielä pidät yhteyttä? Anna koko porukan olla, mitä tuo vanhempien kanssa puhuminen enää edes saavuttaisi? He rakastavat veljiäsi enemmän kuin sinua, eikä mikään määrä puhumista sitä tule muuttamaan - valitettavasti. Pidä huoli omista oikeuksistasi, äläkä salli että sinua enää tallotaan maahan perheesi toimesta.
Katkeruus on oikeutettua ja ymmärrettävää mutta ainoa mihin nyt voit vaikuttaa on se mihin itse keskityt omassa elämässäsi js miltä haluat sen näyttävän jatkossa. Olet jo 48, olet ollut täysi-ikäinen jo 30 vuotta eli noin 2/3 elämästäsi. Jos muut ihmiset eivät ole valmiita hyvittämään kokemiasi vääryyksiä, sinun pitää tehdä välitilinpäätös itse itsesi kanssa va vapautua noista ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeesti näinkö helposti menitte minun trolliin? 😀 😃 😄 😁 😆 😅 😂 🤣
-ap
Vierailija kirjoitti:
Katkaise välit vanhempiin ja mene terapiaan?
Ansaitset olla onnellinen ja terapia voisi olla avain henkiseen vapautumiseen ja miesvihaŋ hellittämiseen.
Ei ole kokonaisen sukupuolen vika, että vanhempasi olivat järkyttäviä hirviöitä jotka eivät rakasta lastaan.Minulla tulee vihaaa vanhempiasi kohtaan, kun luen tämän. Karmeita ihmisiä, joiden ei olisi pitänyt saada lapsia ollenkaan.
No, ne vanhemmat ovat oman taustansa ja kulttuurinsa tuotteita. Joissain piirissä tuo on edelleen ihan normaalia eikä mitään 1950-luvulle jäänyttä historiaa. Tytöt kasvatetaan "perinteiseen naisen rooliin" eli ihan ihan pienestä pitäen perheen miesten piioiksi ja palvelijoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti näinkö helposti menitte minun trolliin? 😀 😃 😄 😁 😆 😅 😂 🤣
-ap
sinun mielestä ehkä provo, mutta monessa persuperheessä on tuollainen perinteinen eli "luonnollinen" roolijako.
Jos tämä johtuu siitä että olet esikoinen. Vanhimman oletetaan olevan reipas ja vastuuntuntoinen. Se joka huolehtii pienemmistä. Itse olen mies jolla on kolme pikkuveljeä. Juuri mitään ei saanut, koska olin aina niin iso että en tarvitse. Vastuuta ja velvollisuuksia, mutta ei etuja. Syntymäpäiviänikään ei vietetty koska olin jo niin vanha. Aina. Sama sääntö ei tietysti koskenut muita. Mitään ei kehdannut pyytää koska siitä syyllistettiin, että se on pienemmiltä pois. Ei kannata kuitenkaan katkeroitua. Se myrkyttää mielen.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin nuo ihmiset omaan arvoonsa enkä pitäisi enää yhteyttä. Kai ne rakkaat veljet ovat sitten valmiita huolehtimaan vanhemmista kun eivät enää pärjää kotona? Jos sinua vaaditaan huolehtimaan niin ilmoittaisin vain että niin makaa kuin petaa ja tätä olisi pitänyt ajatella jo silloin lapsuudessa kun sina kohdeltiin kuin kohdeltiin. Perinnöst' vaadit itsellesi lakiosasi kun luultavasti jättävät testamentilla kaiken veljille. Ei elämässään tarvi väkisin pitää ihmisiä jotka ei sinusta välitä vain koska heillä on samaa dna:ta.
Muuten hyvä mutta en näkisi edes vaivaa alkaa vanhoja ihmisiä kouluttamaan että makaavat niinkuin petaavat, jos pyyntöjä tulee niin priorisoisin yksinkertaisesti asiat kuten vanhemmat aikanaan, tuo ihmissuhde viimeiseksi ja omat tarpeet ja kaikki muut ihmiset ja kiireet edelle. Johon ap:llä menee kaikki vapaa aika siihen halutessaan että alkaa tuossa iässä työstää lähes 50 vuotta vanhoja ja kasvaneita traumoja. Jos sen asian kanssa on tosissaan niin ei sitä kerkeä muiden asioilla juosta tai valitusta kuulla.
Jos alkaa syyllistäminen, en aidosti ymmärtäisi miksi eivät käännyt läheisimpinä pitämiensä poikien puoleen kuten hekään ei ”ymmärrä” ap:n lapsuutta.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti olet perinteinen mielensäpahoittaja joka huomioi toisten saamiset mutta ei omiaan. Miettikää nyt oikeasti, kuinka todennäköistä on, että koko suku on aloittajaa vastaan.
Normaalia on, suku tarvitsee hierarkian, syntipukin ja mustan lampaan. Tyttö jota omat vanhemmat hylkii eikä puolusta on täydellinen, helposti nujerrettava musta lammas joka koulitaan uhrautujan rooliinsa jo parhaimmillaan lapsena.
Alue: Aihe vapaa
Jättäisin nuo ihmiset omaan arvoonsa enkä pitäisi enää yhteyttä. Kai ne rakkaat veljet ovat sitten valmiita huolehtimaan vanhemmista kun eivät enää pärjää kotona? Jos sinua vaaditaan huolehtimaan niin ilmoittaisin vain että niin makaa kuin petaa ja tätä olisi pitänyt ajatella jo silloin lapsuudessa kun sina kohdeltiin kuin kohdeltiin. Perinnöst' vaadit itsellesi lakiosasi kun luultavasti jättävät testamentilla kaiken veljille. Ei elämässään tarvi väkisin pitää ihmisiä jotka ei sinusta välitä vain koska heillä on samaa dna:ta.