Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnen vieläkin katkeruutta koska veljiäni suosittiin minun kustannuksellani.
Nainen 48v
28.03.2021 |
Synnyin vanhempieni esikoisena ja koska olin tyttö niin se oli heille valtava pettymys. Jostain syystä jota en ole vieläkään saanut tietää he olivat varmoja, että esikoinen on poika ja esikoisen kuuluu nimenomaan olla poika.
Ollessani 2-vuotias sain pikkuveljen ja 4-vuotias kun sain toisen pikkuveljen. Veljet saivat lähes kaiken vanhempien huomion ja rakkauden, myös sen mikä olisi kuulunut minulle. Minua vanhemmat selkeästi lähes vihasivat enkä ollut koskaan minkään arvoinen veljiin verrattuna. Jouduin käyttämään käytettynä hankittuja vaatteita, en saanut juuri lainkaan leluja, en saanut viikkorahaa ja esim. karkkia sain harvoin. Veljille vaatteet ostettiin aina uusina, heillä oli paljon kalliita leluja ja urheiluvälineitä, kumpikin sai viikkorahaa ja aina lauantaisin karkkia ja limsaa. Jouluna minä sain vain muutaman halvan lelun kun veljet saivat paljon kalliita leluja.
Minä jouduin tekemään pienestä pitäen paljon kotitöitä kun taas veljien ei tarvinnut tehdä mitään. Vaikka menestyin koulussa veljiä paremmin niin sitä ei koskaan huomioitu. Jos minä sain kokeesta vaikka 9½, niin en taatusti saanut kehuja mutta jos jompikumpi veljistä sai kokeesta numeron 7 niin sitä kyllä jaksettiin kehua. Myös sukulaiset suosivat veljiä minun kustannuksellani. Kun meillä kävi sukulaisia kylässä niin heillä oli lähes aina jotain tuomisia veljille mutta minulle ei mitään. Isovanhemmatkin antoivat ymmärtää, että lapsenlapsena minä en ollut juuri minkään arvoinen mutta veljet olivat heille tärkeitä. Ainoa hyöty mitä minusta vanhempien mielestä ilmeisesti oli niin oli se, että minä tein kotitöitä ja jäin vahtimaan veljiä kun vanhemmat lähtivät kaksin jonnekin. Veljet eivät tietenkään totelleet minua vaan riehuivat ja rikkoivat tavaroita mistä minä sain rangaistuksen koska en ollut vahtinut heitä kunnolla.
Yhä reilut 40-vuotiaana tunnen katkeruutta lapsuudessa kokemieni vääryyksien vuoksi. En ole väleissä veljieni kanssa ja kun olen yrittänyt puhua asiasta vanhempien kanssa niin he eivät ole suostuneet puhumaan tästä tai ovat väittäneet, että minä liioittelen asioita. Tunnen tästä johtuen vihaa koko miessukupuolta kohtaan.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tosiaan joissain piireissä normaalia?
Tai ollut joskus?Se selittäisikin, miksi netissä on niin vihaisia ihmisiä.
Tunnen voimakasta sääliä jokaista sellaista naista kohtaan, joka on sattunut syntymään tuollaisille hirviövanhemmille.Ihan normaalia. Eikä kaikki edes ymmärrä, että tuossa on mitään vikaa. Tytötkään. Se ymmärrys tulee aikuisena - osalle. Osalle ei koskaan, vaan he levittävät tuota elämäntapaa eteenpäin.
Itselleni alkoi valjeta kun muutin pois ja kerroin uusille ihmisille lapsuudestani. Osa kuunteli kirjaimellisesti monttu auki. Luulen että kaikki eivät edes uskoneet.
Eikö tuollaiset ihmiset siis vain koe empatiaa ja hellyyttä tyttäriä kohtaan, vai mitä ihmettä?
Aivan karmeaa kyllä, huh.Kyllä varmaan tuntevat. Ei tyttären alistaminen palvelijaksi ole heille alistamista vaan luonnollinen asia. No, se toki on tietoinen valinta että päättää olla kiinnittämättä huomiota yhteiskunnan kehitykseen. Ja päättää yrittää pilata tyttären tulevaisuuden. Paitsi tietysti eivät mielestään pilaa, kun ei tytöstä nyt oikeasti ole muuhun kuin vaimoksi.
Minä en kyllä vaan usko, että ihmiset jotka voivat toimia noin tytärtä kohtaan, osaavat rakastaa.
Ei rakastava ja empatiakykyinen ihminen voi kohdella OMIA LAPSIAAN eriarvoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti näinkö helposti menitte minun trolliin? 😀 😃 😄 😁 😆 😅 😂 🤣
-ap
sinun mielestä ehkä provo, mutta monessa persuperheessä on tuollainen perinteinen eli "luonnollinen" roolijako.
Ihan tavallistahan tämä oli myös kokoomuslaisissa perheissä 40-vuotta sitten. Näissä perheissä miehet olivat perheen päitä riippumatta siitä minkälaisia olivat. Maailma on muuttunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kasvanut maalla, enkä ole törmännyt ikinä tuollaiseen.
Naisviha tuli tutuksi vasta netin kautta, eli omassa elinpiirissä ei ole sitä sillä tavalla ollut.Meidän kylällä ei ollut mitään kummankaan sukupuolen jalustalle nostamista tai syrjimistä, hyvin tasapuolinen ja reilu meininki oli.
Uskot siis että kaikki nettikirjoittelijat asuvat kaupungissa? Vai uskotko että internet aloitti naisvihan?
Ei, vaan että ovat ihmisiä joihin en IRL törmää, eli jostain muista piireistä.
Netissähän on koolla kaikki, ja näkee myös niiden ihmisten ajatusmaailmaa joita ei IRL näe - eli oman elinpiirin ulkopuolisia ihmisiä.Itse kasvoin länsisuomalaisessa maalaiskylässä, jossa asui hyväosaisia ja empaattisia, sosiaalisia ihmisiä.
Yhteisöllinen ja lämmin ympäristö.
Nykyisin asun Helsingissä, ja täälläkin liikun hyväosaisten ja empaattisten, sosiaalisten ihmisten keskuudessa.
En siis tiedä keitä ne naisvihaajat käytännössä ovat, kun ei ole kokemusta sellaisesta.Eli uskotko että naisviha on kirjoitettu kaikille otsaan? Uskot että kukaan tuntemasi ihminen ei levitä naisvihaa netissä?
Voihan sitä joku netissä levittää, mutta kuten kirjoitin en ole siihen koskaan IRL törmännyt, eli tuollaisia syrjiviä käytäntöjä ja lasten eriarvoistamista sukupuolen mukaan ei ole piireissäni ollut.
On siis käytännössä vieras asia, joka ilmeisesti keskittyy tiettyihin piireihin.
Tutkitusti kasvatusalan ammattilaisetkin sanovat kohtelevansa tyttöjä ja poikia samalla tavalla. Vasta kun heidän työpäivänsä videoitiin, huomattiin että näin ei ole. Lähipiirissäsi siis todennäköisesti on tuollaisia asenteita, et vain tunnista niitä. Vaikka ei näin räikeitä juttuja olisikaan.
On kyllä oikeasti karmea ajatella, että jotkut ovat kasvaneet tuollaisissa ympäristöissä.
Olen luullut, että tuollaista menoa on vain joissain kehitysmaissa ja islamistipiireissä.
Mutta ilmeisesti on vaarana, että jos tutustun Suomessa suomalaiseen mieheen, niin se voikin olla tuollaisen ympäristön tuotos?
Yäk.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä oikeasti karmea ajatella, että jotkut ovat kasvaneet tuollaisissa ympäristöissä.
Olen luullut, että tuollaista menoa on vain joissain kehitysmaissa ja islamistipiireissä.Mutta ilmeisesti on vaarana, että jos tutustun Suomessa suomalaiseen mieheen, niin se voikin olla tuollaisen ympäristön tuotos?
Yäk.
Minusta on uskomatonta, että tämä voi tulla kenellekään yllätyksenä. Ehkä jokainen vain elää yhä omassa kuplassaan, vaikka netin kautta saa tietoa paremmin kuin koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kyllä oikeasti karmea ajatella, että jotkut ovat kasvaneet tuollaisissa ympäristöissä.
Olen luullut, että tuollaista menoa on vain joissain kehitysmaissa ja islamistipiireissä.Mutta ilmeisesti on vaarana, että jos tutustun Suomessa suomalaiseen mieheen, niin se voikin olla tuollaisen ympäristön tuotos?
Yäk.
Kyllä. On ollut karseaa huomata että tuollaisessa kuviossa lellityt kasvaa yhtä kieroon ellei kierompaan kuin syyllistetyt ja ne roolit aktivoituu omissa suhteissa ja perhettä perustettaessa.
Omassa perheessä kuvio meni niin, että pojat saivat maat, metsät talot, järvenrannat (kullakin useita rantatontteja, koska maata ja niin muodoin vesiäkin alueella oli paljon).
Tytöt saivat "lehmän hinnan" ja alaikäiset lisäksi elatuksen siinä kotitilalla (tilan työt olivat luontaisetu). Ajatus oli, että tytöt naidaan maalaistalojen isännille niin eivät tarvitse lehmää kummempia perintöjä. Kaksi tytöistä tekikin niin eli rakastui maajussiin. Toiset kaksi hankkivat puolisoidensa kanssa töissä käyden omat talonsa ja mökkirantansa.
- Sitten sai kuulla, miten maalla on elämä ja työt raskaita. Kaupungissa pääsee helpolla ja oli vielä kesälomatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tosiaan joissain piireissä normaalia?
Tai ollut joskus?Se selittäisikin, miksi netissä on niin vihaisia ihmisiä.
Tunnen voimakasta sääliä jokaista sellaista naista kohtaan, joka on sattunut syntymään tuollaisille hirviövanhemmille.Ihan normaalia. Eikä kaikki edes ymmärrä, että tuossa on mitään vikaa. Tytötkään. Se ymmärrys tulee aikuisena - osalle. Osalle ei koskaan, vaan he levittävät tuota elämäntapaa eteenpäin.
Itselleni alkoi valjeta kun muutin pois ja kerroin uusille ihmisille lapsuudestani. Osa kuunteli kirjaimellisesti monttu auki. Luulen että kaikki eivät edes uskoneet.
Eikö tuollaiset ihmiset siis vain koe empatiaa ja hellyyttä tyttäriä kohtaan, vai mitä ihmettä?
Aivan karmeaa kyllä, huh.Kyllä varmaan tuntevat. Ei tyttären alistaminen palvelijaksi ole heille alistamista vaan luonnollinen asia. No, se toki on tietoinen valinta että päättää olla kiinnittämättä huomiota yhteiskunnan kehitykseen. Ja päättää yrittää pilata tyttären tulevaisuuden. Paitsi tietysti eivät mielestään pilaa, kun ei tytöstä nyt oikeasti ole muuhun kuin vaimoksi.
Minä en kyllä vaan usko, että ihmiset jotka voivat toimia noin tytärtä kohtaan, osaavat rakastaa.
Ei rakastava ja empatiakykyinen ihminen voi kohdella OMIA LAPSIAAN eriarvoisesti.Tutkitusti empaattisimmat ihmiset ovat muita epäoikeudenmukaisempia, eli ei välttämättä ole ihan noin yksinkertaista.
Kerro lisää! Onko taustalla ajatus että tunteettomat ihmiset arvioi tilanteita eikä ihmisiä? Se olisi ihan loogista mutta esimerkiksi narsistien kohdalla huomion antamisella pelataan eikä se sen takia ole neutraalia tai tasapuolista.
Mä en kyllä voisi olla miehen kanssa, joka olisi tuollaisen ympäristön tuotos.
Epäempaattinen junttiperhe olisi vaan too much ja myös oikea riski sille, että mieskin paljastuisi myöhemmin vanhempiensa kaltaiseksi oksetukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kasvanut maalla, enkä ole törmännyt ikinä tuollaiseen.
Naisviha tuli tutuksi vasta netin kautta, eli omassa elinpiirissä ei ole sitä sillä tavalla ollut.Meidän kylällä ei ollut mitään kummankaan sukupuolen jalustalle nostamista tai syrjimistä, hyvin tasapuolinen ja reilu meininki oli.
Uskot siis että kaikki nettikirjoittelijat asuvat kaupungissa? Vai uskotko että internet aloitti naisvihan?
Ei, vaan että ovat ihmisiä joihin en IRL törmää, eli jostain muista piireistä.
Netissähän on koolla kaikki, ja näkee myös niiden ihmisten ajatusmaailmaa joita ei IRL näe - eli oman elinpiirin ulkopuolisia ihmisiä.Itse kasvoin länsisuomalaisessa maalaiskylässä, jossa asui hyväosaisia ja empaattisia, sosiaalisia ihmisiä.
Yhteisöllinen ja lämmin ympäristö.
Nykyisin asun Helsingissä, ja täälläkin liikun hyväosaisten ja empaattisten, sosiaalisten ihmisten keskuudessa.
En siis tiedä keitä ne naisvihaajat käytännössä ovat, kun ei ole kokemusta sellaisesta.Eli uskotko että naisviha on kirjoitettu kaikille otsaan? Uskot että kukaan tuntemasi ihminen ei levitä naisvihaa netissä?
Voihan sitä joku netissä levittää, mutta kuten kirjoitin en ole siihen koskaan IRL törmännyt, eli tuollaisia syrjiviä käytäntöjä ja lasten eriarvoistamista sukupuolen mukaan ei ole piireissäni ollut.
On siis käytännössä vieras asia, joka ilmeisesti keskittyy tiettyihin piireihin.
Kiinnostavaa miten nämä menee. Olen puolestani pyörinyt Helsingissä ja pikkukaupungeissa ja koska suvussa on ollut naisten alentamista (sisäistettyä misogyniaa, jostain aiemmilta sukupolvilta perittyä), niin olen aika tarkkanäköinen. Useimmissa piireissä joissa olen liikkunut on ollut tapana työntää miehiä valokeilaan ja palkitseviin rooleihin ja naisia sivummalle epäkiitollisempiin tukitehtäviin ja tuota on ollut todella vaikeaa murtaa. Valokeilassa naista ei varauksettomasti tuetakaan eikä samat resurssit ole käytössä kuin miehillä ja miehiä ei puolestaan näy kannattelemassa palkitsemattomia tukitehtäviä ja pompotettavana huonoille ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä voisi olla miehen kanssa, joka olisi tuollaisen ympäristön tuotos.
Epäempaattinen junttiperhe olisi vaan too much ja myös oikea riski sille, että mieskin paljastuisi myöhemmin vanhempiensa kaltaiseksi oksetukseksi.
Näinhän se menee. Itse olin pitkään omasta kasvuympäristöstäni ylpeä mutta todella huonovointinen. Nykyään olen hyvinvoiva ja näen että meillä tytöt kasvatettiin voimaan huonosti ja pojat nauttimaan vapauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä voisi olla miehen kanssa, joka olisi tuollaisen ympäristön tuotos.
Epäempaattinen junttiperhe olisi vaan too much ja myös oikea riski sille, että mieskin paljastuisi myöhemmin vanhempiensa kaltaiseksi oksetukseksi.Näinhän se menee. Itse olin pitkään omasta kasvuympäristöstäni ylpeä mutta todella huonovointinen. Nykyään olen hyvinvoiva ja näen että meillä tytöt kasvatettiin voimaan huonosti ja pojat nauttimaan vapauksista.
Minulla ihan sama! Olin ylpeä kun minua kehuttiin keittiöpiian tehtävien suorittamisesta, mutta oikeasti voin tosi huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kasvanut maalla, enkä ole törmännyt ikinä tuollaiseen.
Naisviha tuli tutuksi vasta netin kautta, eli omassa elinpiirissä ei ole sitä sillä tavalla ollut.Meidän kylällä ei ollut mitään kummankaan sukupuolen jalustalle nostamista tai syrjimistä, hyvin tasapuolinen ja reilu meininki oli.
Uskot siis että kaikki nettikirjoittelijat asuvat kaupungissa? Vai uskotko että internet aloitti naisvihan?
Ei, vaan että ovat ihmisiä joihin en IRL törmää, eli jostain muista piireistä.
Netissähän on koolla kaikki, ja näkee myös niiden ihmisten ajatusmaailmaa joita ei IRL näe - eli oman elinpiirin ulkopuolisia ihmisiä.Itse kasvoin länsisuomalaisessa maalaiskylässä, jossa asui hyväosaisia ja empaattisia, sosiaalisia ihmisiä.
Yhteisöllinen ja lämmin ympäristö.
Nykyisin asun Helsingissä, ja täälläkin liikun hyväosaisten ja empaattisten, sosiaalisten ihmisten keskuudessa.
En siis tiedä keitä ne naisvihaajat käytännössä ovat, kun ei ole kokemusta sellaisesta.Eli uskotko että naisviha on kirjoitettu kaikille otsaan? Uskot että kukaan tuntemasi ihminen ei levitä naisvihaa netissä?
Voihan sitä joku netissä levittää, mutta kuten kirjoitin en ole siihen koskaan IRL törmännyt, eli tuollaisia syrjiviä käytäntöjä ja lasten eriarvoistamista sukupuolen mukaan ei ole piireissäni ollut.
On siis käytännössä vieras asia, joka ilmeisesti keskittyy tiettyihin piireihin.
Kiinnostavaa miten nämä menee. Olen puolestani pyörinyt Helsingissä ja pikkukaupungeissa ja koska suvussa on ollut naisten alentamista (sisäistettyä misogyniaa, jostain aiemmilta sukupolvilta perittyä), niin olen aika tarkkanäköinen. Useimmissa piireissä joissa olen liikkunut on ollut tapana työntää miehiä valokeilaan ja palkitseviin rooleihin ja naisia sivummalle epäkiitollisempiin tukitehtäviin ja tuota on ollut todella vaikeaa murtaa. Valokeilassa naista ei varauksettomasti tuetakaan eikä samat resurssit ole käytössä kuin miehillä ja miehiä ei puolestaan näy kannattelemassa palkitsemattomia tukitehtäviä ja pompotettavana huonoille ehdoilla.
Niin, nimenomaan tuollaisesta ei ole omakohtaista kokemusta.
Olen kasvanut ympäristössä, jossa en ole esimerkiksi nähnyt isoäitiäni ikinä siivoamassa tai kokkaamassa.
Ja toisaalta jos minä leivon juhliin kakun, niin en koe sitä mitenkään epäkiitolliseksi tukitoimeksi ja saan siitä kyllä suitsutusta ja hetkeni valokeilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti näinkö helposti menitte minun trolliin? 😀 😃 😄 😁 😆 😅 😂 🤣
-ap
Kyllä oot tyhmä. Niin monille todellinen ja tuskallinen tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tosiaan joissain piireissä normaalia?
Tai ollut joskus?Se selittäisikin, miksi netissä on niin vihaisia ihmisiä.
Tunnen voimakasta sääliä jokaista sellaista naista kohtaan, joka on sattunut syntymään tuollaisille hirviövanhemmille.Ihan normaalia. Eikä kaikki edes ymmärrä, että tuossa on mitään vikaa. Tytötkään. Se ymmärrys tulee aikuisena - osalle. Osalle ei koskaan, vaan he levittävät tuota elämäntapaa eteenpäin.
Itselleni alkoi valjeta kun muutin pois ja kerroin uusille ihmisille lapsuudestani. Osa kuunteli kirjaimellisesti monttu auki. Luulen että kaikki eivät edes uskoneet.
Eikö tuollaiset ihmiset siis vain koe empatiaa ja hellyyttä tyttäriä kohtaan, vai mitä ihmettä?
Aivan karmeaa kyllä, huh.Kyllä varmaan tuntevat. Ei tyttären alistaminen palvelijaksi ole heille alistamista vaan luonnollinen asia. No, se toki on tietoinen valinta että päättää olla kiinnittämättä huomiota yhteiskunnan kehitykseen. Ja päättää yrittää pilata tyttären tulevaisuuden. Paitsi tietysti eivät mielestään pilaa, kun ei tytöstä nyt oikeasti ole muuhun kuin vaimoksi.
Minä en kyllä vaan usko, että ihmiset jotka voivat toimia noin tytärtä kohtaan, osaavat rakastaa.
Ei rakastava ja empatiakykyinen ihminen voi kohdella OMIA LAPSIAAN eriarvoisesti.Tutkitusti empaattisimmat ihmiset ovat muita epäoikeudenmukaisempia, eli ei välttämättä ole ihan noin yksinkertaista.
Kerro lisää! Onko taustalla ajatus että tunteettomat ihmiset arvioi tilanteita eikä ihmisiä? Se olisi ihan loogista mutta esimerkiksi narsistien kohdalla huomion antamisella pelataan eikä se sen takia ole neutraalia tai tasapuolista.
En nyt ymmärrä mistä tuo narsismi tuli. Mutta ei tuossa tutkimuksessa sen tarkemmin avattu asiaa. Muistaakseni spekuloitiin että empaattiset ihmiset suosivat herkästi niitä jotka sattuivat herättämään heissä tunteita. Esim jos itket herkästi pikkuasiasta, saat empaattisen ihmisen puolellesi. Jos taas kestät hammasta purren, empaattisen mielestä saat pärjätä yksin vaikka vaikeutesi olisivat moninkertaisia.
Narsismista kirjoitin siksi että ymmärrän tuon että empaattiset ihmiset saattavat olla epäoikeudenmukaisia koska jakavat huomiota säälin perusteella, ja jonkun sortin realistista oikeudenmukaisempia koska katsovat enemmän asioita kuin tunteita joihin vedotaan.
Esimerkiksi narsistit eivät kuitenkaan toimi noissa samoissa puitteissa. He eivät esimerkiksi ole noita kylmän analyyttisesti oikeutta jakavia ihmisiä vaan toimivat mielivaltaisesti täysin omien haavojensa ohjailemina.
Minun veljeäni ei suosittu. Hän kuoli jo ennen kuin minä synnyin. Toista poikalasta ei enää syntynyt.
Vanhempani raivoavat vieläkin siitä, että poikalapsi kuoli ja "hullu kakara" (eli fiksu tyttölapsi) jäi henkiin. Kaiken lisäksi tyttö taisteli vanhempiensa mielivaltaa vastaan niin pitkään, että sosiaalityöntekijät alkoivat kysellä isän väkivaltaisista kasvatusmetodeista.
Karma tuli kylään. Oli jo syntyessään ihan oikea bitch (narttu) ihan sukupuolensa takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kasvanut maalla, enkä ole törmännyt ikinä tuollaiseen.
Naisviha tuli tutuksi vasta netin kautta, eli omassa elinpiirissä ei ole sitä sillä tavalla ollut.Meidän kylällä ei ollut mitään kummankaan sukupuolen jalustalle nostamista tai syrjimistä, hyvin tasapuolinen ja reilu meininki oli.
Uskot siis että kaikki nettikirjoittelijat asuvat kaupungissa? Vai uskotko että internet aloitti naisvihan?
Ei, vaan että ovat ihmisiä joihin en IRL törmää, eli jostain muista piireistä.
Netissähän on koolla kaikki, ja näkee myös niiden ihmisten ajatusmaailmaa joita ei IRL näe - eli oman elinpiirin ulkopuolisia ihmisiä.Itse kasvoin länsisuomalaisessa maalaiskylässä, jossa asui hyväosaisia ja empaattisia, sosiaalisia ihmisiä.
Yhteisöllinen ja lämmin ympäristö.
Nykyisin asun Helsingissä, ja täälläkin liikun hyväosaisten ja empaattisten, sosiaalisten ihmisten keskuudessa.
En siis tiedä keitä ne naisvihaajat käytännössä ovat, kun ei ole kokemusta sellaisesta.Eli uskotko että naisviha on kirjoitettu kaikille otsaan? Uskot että kukaan tuntemasi ihminen ei levitä naisvihaa netissä?
Voihan sitä joku netissä levittää, mutta kuten kirjoitin en ole siihen koskaan IRL törmännyt, eli tuollaisia syrjiviä käytäntöjä ja lasten eriarvoistamista sukupuolen mukaan ei ole piireissäni ollut.
On siis käytännössä vieras asia, joka ilmeisesti keskittyy tiettyihin piireihin.
Kiinnostavaa miten nämä menee. Olen puolestani pyörinyt Helsingissä ja pikkukaupungeissa ja koska suvussa on ollut naisten alentamista (sisäistettyä misogyniaa, jostain aiemmilta sukupolvilta perittyä), niin olen aika tarkkanäköinen. Useimmissa piireissä joissa olen liikkunut on ollut tapana työntää miehiä valokeilaan ja palkitseviin rooleihin ja naisia sivummalle epäkiitollisempiin tukitehtäviin ja tuota on ollut todella vaikeaa murtaa. Valokeilassa naista ei varauksettomasti tuetakaan eikä samat resurssit ole käytössä kuin miehillä ja miehiä ei puolestaan näy kannattelemassa palkitsemattomia tukitehtäviä ja pompotettavana huonoille ehdoilla.
Niin, nimenomaan tuollaisesta ei ole omakohtaista kokemusta.
Olen kasvanut ympäristössä, jossa en ole esimerkiksi nähnyt isoäitiäni ikinä siivoamassa tai kokkaamassa.
Ja toisaalta jos minä leivon juhliin kakun, niin en koe sitä mitenkään epäkiitolliseksi tukitoimeksi ja saan siitä kyllä suitsutusta ja hetkeni valokeilassa.
Niin siis nimenomaan mielenkiintoista miten toisilla on omakohtaista kokemusta ja toisilla ei vaikka ilmiö on olemassaoleva. Että mikä se vaikuttava tekijä on sattuuko tätä omiin piireihin vai ei. Meidän tapuksessa sinulla ei ole maalla omassa kylässä sattunut mutta minulle taas on kaupungeissa. Toisaalta joku kirjoitti että maalla jäi tytöt perinnöttömiksi. Eli jossain tasa-arvo on saavutettu niin ettei epätasa-arvoa edes tunnisteta paitsi netissä ja jossain misogynia kukoistaa. Tämän keskustelun perusteella jako ei ole kaupunki / maaseutu eikä vissiin puolueiden mukaan meneväkään. Eikä oman kokemuksen mukaan edes konservatiivi / liberaali jakokaan.
Alue: Aihe vapaa
Pahentunut vain persujen suosion myötä. Tämä naisviha on ihan kauheaa Suomessa, siitä on tullut vielä ihan avointa ja hyväksyttävää.