Paha olo abortista vieläkin
Tehtiin lääkkeellisesti lokakuun alussa, ekan tabletin saadessani viikkoja oli 6+2. En halunnut lasta, joten ratkaisu oli sikäli oikea. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä, häpeää ja ruoskin itseäni - eniten harmittaa se, että tulin raskaaksi oman huolimattomuuden takia.
Viime aikoina on tullut myös outoja ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. En halunnut lasta mutta ehkä jossain toisissa olosuhteissa olin voinut haluta... Tunnen menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Emme seurustele enää. Erosimme, ja tein positiivisen raskaustestin viikkoa myöhemmin. Mies on ollut kyllä tukena mutta ei oikein jaksa mielialanvaihtelujani. Nyt ei kaveruuskaan siis oikein onnistu.
Minulla on muutenkin kaikenlaista stressaavaa meneillään, ja viime syksyn tapahtumat kummittelevat koko ajan taustalla, vaikka näennäisen toimintakykyinen olenkin.
Vertaistukea?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murhasta tulee useimmiten paha olo.
Joo kyllä, toisinaan ajattelen tehneeni murhan. Pääni sisällä kärsin elinkautista koko loppuikäni. Mitä minun pitäisi mielestäsi tehdä, pyydänkö poliisia pidättämään minut?
- ap
Sun ymmärtää että se ei ole murha, kysessä ei ole edes ihminen, vaan joku solukökkö joka hyvällä tuurilla voisi joskus sellainen olla..
Solukökkö... rv 6 alkaa jo sydän lyödä.
Mäkin tein viime syksynä keskeytyksen. Olisin halunnut pitää vauvan, mutta oli liian pahat kehityshäiriöt. Asia vaivaa vieläkin joka päivä.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Anna itsellesi anteeksi, muuta et voi. Ajattelen että anteeksianto on päätös eikä tunne, jota tulee odotella loputtomiin.
Olen kristitty ja uskon abortin olevan synti. Tein itse nuorena abortin ja kärsin sen takia henkisesti vuosia. Sain rauhan kun uskoin, että Jumala on antanut sen minulle anteeksi.
Jos kerran ette ole menossa naimisiin, ehkei sinun enää kannata olla tekemisissä tuon miehen kanssa? Hänen läsnäolonsa ja mainitsemasi elämänolosuhteet vain muistuttavat tapahtumista ja repivät haavoja auki yhä uudestaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Mäkin tein viime syksynä keskeytyksen. Olisin halunnut pitää vauvan, mutta oli liian pahat kehityshäiriöt. Asia vaivaa vieläkin joka päivä.
Lämmin halaus.
- ap
Faith kirjoitti:
Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Anna itsellesi anteeksi, muuta et voi. Ajattelen että anteeksianto on päätös eikä tunne, jota tulee odotella loputtomiin.
Olen kristitty ja uskon abortin olevan synti. Tein itse nuorena abortin ja kärsin sen takia henkisesti vuosia. Sain rauhan kun uskoin, että Jumala on antanut sen minulle anteeksi.
Jos kerran ette ole menossa naimisiin, ehkei sinun enää kannata olla tekemisissä tuon miehen kanssa? Hänen läsnäolonsa ja mainitsemasi elämänolosuhteet vain muistuttavat tapahtumista ja repivät haavoja auki yhä uudestaan.
Kiitos viestistäsi. En tiedä, uskonko Jumalaan tai anteeksiantoon. En ainakaan voi antaa itselleni anteeksi. Ainoa toivoni on se, että oloni paranee jossain vaiheessa sen verran, etten mieti asiaa koko aikaa. Välillä onkin tuntunut siltä, että pystyn toteamaan "näin kävi, tapahtuneelle ei voi mitään, otin opikseni". Mutta sitten toisinaan tulee näitä romahduksia.
Olisin halunnut pitää miehen elämässäni, koska hän on hyvä ihminen. Mutta nyt taisin pilata kaiken. Olet kyllä varmaan kuitenkin oikeassa tuossa, että etäisyyden pito voikin olla parempi vaihtoehto monestakin syystä.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Elinkautinen toteutuu! Abortti vuonna 1979 ja nytkin kädet hikoaa ja sydän hakkaa hirveästi kun kirjoitan tätä. Herkkä nainen, eikä ahdistus ole loppunut. Päinvastoin, koen häpeäväni koko olemassaoloani! Niin että ei tartte tuomita! Teen sen kyllä ihan itse!
- ap
Myötätuntoni aloittajalle. Olen sitä mieltä, että terveydenhuollossa suhtaudutaan aborttiin kuin nielurisojen poistoon, tai lievemmin, risojen poistonkin jälkeen on ehkä jonkinlainen jälkikontrolli, abortin jälkeen ei.
Niin kuin eräs naislääkäri totesi: abortti voi saattaa naisen epätasapainoon ja pitäisi olla jonkinlaista jälkihoitoa. Mutta näköjään naiset saa etsiä apua joiltain kristillisiltä tahoilta kun terveydenhuollon proseduuriin henkisen puolen automaattinen jälkihoito ei kuulu.
Samalla annetaan abortista kuva, että se on helppo nakki, vaikka monet naiset kantaa asiaa mielessään elämänsä loppuun saakka, kuten äitini, joka abortoi jälkeeni tulevan lapsen väsymyksen takia. Katui sitä sitten paljon. Se on isompi juttu kuin pinnallinen aikamme antaa ymmärtää.
Kuten joku sanoi, tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta elämäsi ei tarvitse mennä tämän takia pilalle. Yritä katsoa eteen päin ja oppia tästä kaikesta jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Myötätuntoni aloittajalle. Olen sitä mieltä, että terveydenhuollossa suhtaudutaan aborttiin kuin nielurisojen poistoon, tai lievemmin, risojen poistonkin jälkeen on ehkä jonkinlainen jälkikontrolli, abortin jälkeen ei.
Niin kuin eräs naislääkäri totesi: abortti voi saattaa naisen epätasapainoon ja pitäisi olla jonkinlaista jälkihoitoa. Mutta näköjään naiset saa etsiä apua joiltain kristillisiltä tahoilta kun terveydenhuollon proseduuriin henkisen puolen automaattinen jälkihoito ei kuulu.
Samalla annetaan abortista kuva, että se on helppo nakki, vaikka monet naiset kantaa asiaa mielessään elämänsä loppuun saakka, kuten äitini, joka abortoi jälkeeni tulevan lapsen väsymyksen takia. Katui sitä sitten paljon. Se on isompi juttu kuin pinnallinen aikamme antaa ymmärtää.
Kuten joku sanoi, tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta elämäsi ei tarvitse mennä tämän takia pilalle. Yritä katsoa eteen päin ja oppia tästä kaikesta jotakin.
Kiitos...
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että ehkäisy pettää on itsestään riippumatonta, jos sitä ei ole ikinä käyttänyt niin silloin on oikeasti hyvä jo katua ja muuttaa tapojaan.. Älä kiusaa itseäsi asioista joihin et voi itse vaikuttaa. Ajattele jotain muu, ja pääse asian yli.
No nyt on niin, että en huolehtinut ehkäisystä riittävästi ja kävi kuten kävi. Kyllä, kadun ja olen muuttanut tapojani. Miehen kanssa juteltiin, ja hän kokee olevansa "osasyyllinen", sanoi että syy ei ollut yksin minun. Silti olen taipuvainen ajattelemaan, että suurempi vastuu on minulla. Minähän se raskaaksi tuleva osapuoli olen.
Olin siis edesvastuuton idiootti.
- ap
Niin lisään vielä, että en ole aina laiminlyönyt ehkäisyä. Nuorempana minulla oli käytössä pillerit ja muutenkin olin tarkempi. En ymmärrä, miten saatoin olla niin varomaton ja välinpitämätön viime elokuussa.
- ap
Älä soimaa itseäsi. Olen joutunut tekemään 3 aborttia ehkäisystä huolimatta (on ollut kierukkaa ja ehkäisykapselia. Nyt hormonikierukalla olen ollut raskautumatta). Ollaan kumppanin kanssa ilmeisesti geneettisesti perfect match kun tulen raskaaksi melkeinpä jo pelkästään miehen katseesta, ainakin lääkäri oli sitä mieltä. Terveydenhuollon puolelta on tullut pelkkää asiallista käytöstä ja tukea mun tapauksessa. Ei kuulemma ole mitään hävettävää vaan joskus vain käy huonosti. Sulla kävi myös huono tuuri. Älä syyttele itseäsi. Teit sen minkä pystyit ja se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Älä soimaa itseäsi. Olen joutunut tekemään 3 aborttia ehkäisystä huolimatta (on ollut kierukkaa ja ehkäisykapselia. Nyt hormonikierukalla olen ollut raskautumatta). Ollaan kumppanin kanssa ilmeisesti geneettisesti perfect match kun tulen raskaaksi melkeinpä jo pelkästään miehen katseesta, ainakin lääkäri oli sitä mieltä. Terveydenhuollon puolelta on tullut pelkkää asiallista käytöstä ja tukea mun tapauksessa. Ei kuulemma ole mitään hävettävää vaan joskus vain käy huonosti. Sulla kävi myös huono tuuri. Älä syyttele itseäsi. Teit sen minkä pystyit ja se riittää.
Kiitos!
"Teit sen minkä pystyit" - paitsi että en tehnyt. Otin aivan turhan riskin...
Nykyään käytän tuplaehkäisyä. Kiitos viestistäsi ja kaikkea hyvää!
- ap
Älä syyttele itseäsi. Olet ilmeisen helposti raskautuva ja toivottavasti voit paremmassa tilanteessa kokea vielä äitiyden. Nyt teit siinä tilanteessa parhaan ratkaisun, etkä varmasti kevyin mielin. Alkoikaan ei ole tuossa vaiheessa kärsinyt ja raskaus olisi voinut päättyä myöhemmin myös luonnollisista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Älä syyttele itseäsi. Olet ilmeisen helposti raskautuva ja toivottavasti voit paremmassa tilanteessa kokea vielä äitiyden. Nyt teit siinä tilanteessa parhaan ratkaisun, etkä varmasti kevyin mielin. Alkoikaan ei ole tuossa vaiheessa kärsinyt ja raskaus olisi voinut päättyä myöhemmin myös luonnollisista syistä.
En tiedä, olenko kovin helposti raskautuva. Tulin kyllä ihan kertalaakista raskaaksi - tiedän täsmälleen, milloin se tapahtui.
- ap
Anna itsellesi anteeksi ja päästä irti. Minulle tehtiin abortti kolmekymppisenä. Minulla oli silloin jo kaksi lasta ja erotilanne päällä ja tiesin, ettei yksin ole voimia/rahaa kasvattaa kolmea lasta. Abortti oli minulle helpotus ja ajattelen, että myös lasteni kannalta ehdottoman oikea päätös. En ole katunut, enkä edes muista vuosilukua/minkä ikäinen lapai nyt olisi. Tunsin itseni äitinä ja tiedostin, mihin voimani riittävät. On tilanteita, joissa abortti on paras ratkaisu. Hyväksy se.
ValoPallo kirjoitti:
Anna itsellesi anteeksi ja päästä irti. Minulle tehtiin abortti kolmekymppisenä. Minulla oli silloin jo kaksi lasta ja erotilanne päällä ja tiesin, ettei yksin ole voimia/rahaa kasvattaa kolmea lasta. Abortti oli minulle helpotus ja ajattelen, että myös lasteni kannalta ehdottoman oikea päätös. En ole katunut, enkä edes muista vuosilukua/minkä ikäinen lapai nyt olisi. Tunsin itseni äitinä ja tiedostin, mihin voimani riittävät. On tilanteita, joissa abortti on paras ratkaisu. Hyväksy se.
Kiitos! Kaikkea hyvää.
- ap
Voimia. Salli itsellesi suruprosessi.
Itse koin syyllisyyttä ehkäisyn laiminlyönnistä, mutta eräs lääkäri muistutti minua siitä, että jopa sterilisaatio voi pettää. Ehkäisyn pettäminen taitaakin siis olla varsin yleistä. Esimerkiksi pillerit eivät toimi kaikilla.
Onpa sinulle sattunut ihana lääkäri. Minun naislääkärini oli minulle vihainen tutkimusta tehdessään ja selvästi tahallaan kovakourainen otteissaan. Olin silloin kaikesta niin masentunut ja shokkitilassa, etten tajunnut tehdä valitusta tästä lääkäristä. Miksi sellainen ihminen on edes lääkäriksi ryhtynyt, jos ei löydy myötätuntoa tai edes fiksuutta käyttäytyä ystävällisesti tilanteessa, jossa potilas on erittäin haavoittuvainen ja muutenkin jo maahan lyöty.
Vierailija kirjoitti:
Itse koin syyllisyyttä ehkäisyn laiminlyönnistä, mutta eräs lääkäri muistutti minua siitä, että jopa sterilisaatio voi pettää. Ehkäisyn pettäminen taitaakin siis olla varsin yleistä. Esimerkiksi pillerit eivät toimi kaikilla.
Onpa sinulle sattunut ihana lääkäri. Minun naislääkärini oli minulle vihainen tutkimusta tehdessään ja selvästi tahallaan kovakourainen otteissaan. Olin silloin kaikesta niin masentunut ja shokkitilassa, etten tajunnut tehdä valitusta tästä lääkäristä. Miksi sellainen ihminen on edes lääkäriksi ryhtynyt, jos ei löydy myötätuntoa tai edes fiksuutta käyttäytyä ystävällisesti tilanteessa, jossa potilas on erittäin haavoittuvainen ja muutenkin jo maahan lyöty.
Kyllä, tuo lääkäri oli erittäin ymmärtäväinen ja asiallinen. Sairaalan lääkäri oli vielä ihanampi. Ilmeisesti he ovat nähneet ammatissaan monenlaista, vaikka nuoria olivatkin.
Olen pahoillani kokemastasi.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Voimia. Salli itsellesi suruprosessi.
Kiitos sinulle.
- ap
Kyllä. Elinkautinen toteutuu! Abortti vuonna 1979 ja nytkin kädet hikoaa ja sydän hakkaa hirveästi kun kirjoitan tätä. Herkkä nainen, eikä ahdistus ole loppunut. Päinvastoin, koen häpeäväni koko olemassaoloani! Niin että ei tartte tuomita! Teen sen kyllä ihan itse!