Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko kohtuuton, kun en halua syödä anopin tekemiä ruokia?
27.03.2021 |
Aluksi sanottakoon, että hän on oikein hyvä kokki. Osaa tehdä todella maistuvaa kotiruokaa, joten välillä hänen laittamat ateriat on oikeasti hyviä. Välillä maku ei ole kovin hyvä, mutta siis osaa tehdä maistuvaa jos haluaa.
Muutama vuosi sitten kävi ilmi, että välillä hän piilottaa ruoan sekaan sellaista, mikä on pahasti päiväysvanhaa, säilytetty lämpimässä tms sellaista mikä minusta on pilaantunutta. Hän saattaa säilyttää voin huoneenlämmössä, kesälläkin, ja käyttää sitä ruoanlaitossa. Kanat ja lihat laittaa ruoaksi vaikka niissä olisi päiväys mennyt useampi päivä sitten. Pakastimesta kaivaa paketin jauhelihaa, joka on laitettu sinne yli puoli vuotta sitten ja laittaa ruoaksi. Kermat on usein viikon vanhoja, kananmunat keittää valmiiksi ja säilyttää kesälläkin huoneenlämmössä päiväkausia ja sitten viipaloi päivälliselle leivänpäälliseksi tarjolle.
Minua todella ällöttää vanhentunut ruoka, mielestäni pilaantunut. Usein siinä on kumma maku, mutta pahinta on että minusta siinä on myös riski saada joku ruokamyrkytys. Enää en luota hänen mihinkään ruokiin, pelkään että niihin on piilotettu jotain vanhaa.
Joten: olenko kohtuuton? Anopin mielestä olen ja nirppanokka myös. Hänen mielestä ne on erittäin hyväkuntoisia ruokia ja sanoo tyyliin että "sota-aikanakin selvittiin ilman jääkaappia". Hän on siis ikääntynyt ns. vanhan kansan ihminen. Ei tekisi mieli loukata häntä, mutta toisaalta en vain voi syödä pilaantunutta ruokaa. Otin asian nätisti puheeksi, mutta anopin mielestä olen täysin väärässä. Mieheni on hermostunut äidilleen näistä vanhentuneista ruoista useamman kerran, mutta mikään ei silti muutu (hyväuskoinen mies syö aina ruokia ja saadessaan jälkikäteen kuulla niiden olleen vanhoja suuttuu, mutta syö sitten seuraavalla kerralla taas uudelleen).
Kommentit (28)
Ei pakastimessa ruoka pilaannu mikrobiologisesti mutta rakenne voi mennä; ns. pakastekuivuminen.
Helpointa on varmaan olla siellä syömättä mutta tekemättä asiasta numeroa. Älä opeta anoppia, älä jankkaa. Toteat aina ruoka/kahvipöytäkutsun tullessa: en voi syödä täällä mitään, tiedät sen. Otin omat eväät mukaan/ juon vain vettä/teetä. Ja toisinaan tarjoudu viemään tarjottavat sinne ”tuliaisina”; niitä voit syödä. Teidän pitää anopin kanssa hyväksyä että kummallakin on omat tapansa, tottumuksensa ja vaatimuksensa mutta voitte silti olla tietyin rajoituksin (eli sinä et syö siellä käydessä mitään) samassa tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea.
Jaksoit kuitenkin kommentoida. Ikävä, että neljä kappaletta tekstiä on sulle liikaa. Itse en ehkä kehtaisi sitä oikein julkisesti mainostaa.
Miehesi on siis jatkuvasti vatsa sekaisin?
Me ei syödä anopilla. Hän tosin ei tee sitä ruokaa, vaan tarjoilee mikrossa haaleaksi lämmitettyä einestä. Päiväyksen kanssa hän ei ole tarkka, kun eihän se ruoka osaa kalenteria, heh heh.
Juustoista on kuivunut reuna ja kermavaahtoa säilyttää jääkaapissa pilkotun sipulin vieressä. Kahvinkeitintä pestään just silloin kun pestään, ja ihan normaalia se on, että maito herahtaa kun sitä kaataa kahviin.
Mies oli anoppilassa kerran talkoissa ja seuraavan yön kropan sisältö purkautui kovalla paineella molemmista päistä. Selkeä ruokamyrkytys. Tuon jälkeen ei olla juotu edes kahvia anoppilassa.
No oletteko saaneet sen ruokamyrkytyksen useastikin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä otit tuollaista puheeksi. Normaali ihminen söisi tilanteen mukaan. Hienotunteisuus!
Miksi ei sanoa, kun toinen tietoisesti tarjoaa pilalle mennyttä ruokaa? Kyllä tuo on paljon huonompaa käytöstä kuin se, että mainitsee asiasta.
Otsikon kysymykseen: et ole kohtuuton etkä nirppanokka. Kuka tahansa välttelee tuollaisen kokkaahan keitoksia.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihmeessä otit tuollaista puheeksi. Normaali ihminen söisi tilanteen mukaan. Hienotunteisuus!