Mitä yläasteen opet tietää yleensä oppilaistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko että jos tietäisivät diagnoosista niin antaisivat tehdä mitä huvittaa ja ei tulisi merkintöjä vai?

En meinannut. Arvasin että joku ottaa asian näin. Lähinnä mietin, pitäisikö opeille kertoa, että kyse ei ole pelkästään laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä.  Ap

Pitää ilman muuta. Kerro ihmeessä, meidän koulussa vähennetään tehtäviä tai annetaan lisäaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhauttavan vähän. Aina saa alkaa alusta kaiken. Ja aina on kuin vieras byrokraatti vastassa. Luokanvalvoja on parhaiten kartalla.

Itseasiassa erityisopettaja on parhaiten kartalla.

Siitä mulla ei oo kokemuksia. Omat on ihan peruslapsia muuten paitsi kv adoptoituja ja saan koko ajan jankuttaa että heidän alkuperäinen äidinkieli ei ole suomi. Tää tieto ei vaan mene perille millään.

Millä tavalla se pitäisi mennä perille? Koulut Helsingissä on pullollaan lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Kyllä opettajat sen tietää.

Kas kun se vaikuttaa esim siihen millaisen kokeisiin valmistautumisajan antaa. Jos äidinkieli ei ole suomi, on esim reaaliaineiden kokeisiin lukemisessa hitaampi.

Ja niinhän ne on. Silti opettajar ei tajua mitä se konkreettisesti tarkoittaa heidän työssään.

Koulut opettaa massoja, ei yksittäisiä oppilaita. Monet huoltajat pitää koulua jonain palvelulaitoksena, jossa mietitään jokaisen oppilaan asiat ees taas ja nurin päin. Näin se ei mene, aineenopettajana voi olla 300 oppilasta, ei siinä mietitä et ai niin tuollepas kerron koealueen aikaisemmin kuin muille. Yleensäkään koepäivien varaaminen ei ole ihan helppoa suuressa koulussa kun samana päivänä ei saa olla kahta koetta, ja osan huoltajien mielestä ei edes peräkkäisinä päivinä.

Koulu voi tulla vastaan ja tarjota helpotuksia moniin juttuihin. Ne eivät välttämättä kuitenkaan ole teinisi etu. Hän harjoittelee nyt tulevaisuuden opiskelu- ja työelämätaitoja. Työnantaja ei tule tarjoamaan minkäänlaisia helpotuksia. Sinun nuoresi tulee aikuiseksi kasvaessaan löytää itse/tuettuna niitä keinoja, joilla hän selviää työelämästä. Ammattikoulut ovat tällä hetkellä pullollaan opiskelijoita, jotka eivät koskaan tule kelpaamaan työnantajille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhauttavan vähän. Aina saa alkaa alusta kaiken. Ja aina on kuin vieras byrokraatti vastassa. Luokanvalvoja on parhaiten kartalla.

Itseasiassa erityisopettaja on parhaiten kartalla.

Siitä mulla ei oo kokemuksia. Omat on ihan peruslapsia muuten paitsi kv adoptoituja ja saan koko ajan jankuttaa että heidän alkuperäinen äidinkieli ei ole suomi. Tää tieto ei vaan mene perille millään.

Millä tavalla se pitäisi mennä perille? Koulut Helsingissä on pullollaan lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Kyllä opettajat sen tietää.

Kas kun se vaikuttaa esim siihen millaisen kokeisiin valmistautumisajan antaa. Jos äidinkieli ei ole suomi, on esim reaaliaineiden kokeisiin lukemisessa hitaampi.

Ja niinhän ne on. Silti opettajar ei tajua mitä se konkreettisesti tarkoittaa heidän työssään.

Koulut opettaa massoja, ei yksittäisiä oppilaita. Monet huoltajat pitää koulua jonain palvelulaitoksena, jossa mietitään jokaisen oppilaan asiat ees taas ja nurin päin. Näin se ei mene, aineenopettajana voi olla 300 oppilasta, ei siinä mietitä et ai niin tuollepas kerron koealueen aikaisemmin kuin muille. Yleensäkään koepäivien varaaminen ei ole ihan helppoa suuressa koulussa kun samana päivänä ei saa olla kahta koetta, ja osan huoltajien mielestä ei edes peräkkäisinä päivinä.

Yhdenvertaisuuslaki pätee kouluunkin. Et saa syrjiä oppilasta alkuperän perusteella.

Kolme koetta saa olla viikossa mutta kokeet ja koealueet pitää ilmoittaa ajoissa.

Jos tuen tarve ja hojks on purettu, ei diagnoosilla ole merkitystä. Jos haluat, että diagnoosi otetaan huomioon, tehdään myös hojks.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhauttavan vähän. Aina saa alkaa alusta kaiken. Ja aina on kuin vieras byrokraatti vastassa. Luokanvalvoja on parhaiten kartalla.

Itseasiassa erityisopettaja on parhaiten kartalla.

Siitä mulla ei oo kokemuksia. Omat on ihan peruslapsia muuten paitsi kv adoptoituja ja saan koko ajan jankuttaa että heidän alkuperäinen äidinkieli ei ole suomi. Tää tieto ei vaan mene perille millään.

Millä tavalla se pitäisi mennä perille? Koulut Helsingissä on pullollaan lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Kyllä opettajat sen tietää.

Kas kun se vaikuttaa esim siihen millaisen kokeisiin valmistautumisajan antaa. Jos äidinkieli ei ole suomi, on esim reaaliaineiden kokeisiin lukemisessa hitaampi.

Ja niinhän ne on. Silti opettajar ei tajua mitä se konkreettisesti tarkoittaa heidän työssään.

Koulut opettaa massoja, ei yksittäisiä oppilaita. Monet huoltajat pitää koulua jonain palvelulaitoksena, jossa mietitään jokaisen oppilaan asiat ees taas ja nurin päin. Näin se ei mene, aineenopettajana voi olla 300 oppilasta, ei siinä mietitä et ai niin tuollepas kerron koealueen aikaisemmin kuin muille. Yleensäkään koepäivien varaaminen ei ole ihan helppoa suuressa koulussa kun samana päivänä ei saa olla kahta koetta, ja osan huoltajien mielestä ei edes peräkkäisinä päivinä.

Yhdenvertaisuuslaki pätee kouluunkin. Et saa syrjiä oppilasta alkuperän perusteella.

Kolme koetta saa olla viikossa mutta kokeet ja koealueet pitää ilmoittaa ajoissa.

Missä kohtaa syrjin oppilasta alkuperän perusteella? Jos lapsesi koulussa ilmoitetaan kokeet pari päivää ennen niin sitten se varmaan kannattaisi ilmoittaa vaikka ihan rehtorille. En puhu nyt sinun lapsestasi, mutta muutenkin näitä kaikkia helpotuksia ja erityisjärjestelyjä kannattaa miettiä tarkkaan, varsinkin jos nuori on suuntaamassa lukioon. Siellä ei enää erityisjärjestelyjä tipu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhauttavan vähän. Aina saa alkaa alusta kaiken. Ja aina on kuin vieras byrokraatti vastassa. Luokanvalvoja on parhaiten kartalla.

Itseasiassa erityisopettaja on parhaiten kartalla.

Siitä mulla ei oo kokemuksia. Omat on ihan peruslapsia muuten paitsi kv adoptoituja ja saan koko ajan jankuttaa että heidän alkuperäinen äidinkieli ei ole suomi. Tää tieto ei vaan mene perille millään.

Millä tavalla se pitäisi mennä perille? Koulut Helsingissä on pullollaan lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Kyllä opettajat sen tietää.

Kas kun se vaikuttaa esim siihen millaisen kokeisiin valmistautumisajan antaa. Jos äidinkieli ei ole suomi, on esim reaaliaineiden kokeisiin lukemisessa hitaampi.

Ja niinhän ne on. Silti opettajar ei tajua mitä se konkreettisesti tarkoittaa heidän työssään.

Koulut opettaa massoja, ei yksittäisiä oppilaita. Monet huoltajat pitää koulua jonain palvelulaitoksena, jossa mietitään jokaisen oppilaan asiat ees taas ja nurin päin. Näin se ei mene, aineenopettajana voi olla 300 oppilasta, ei siinä mietitä et ai niin tuollepas kerron koealueen aikaisemmin kuin muille. Yleensäkään koepäivien varaaminen ei ole ihan helppoa suuressa koulussa kun samana päivänä ei saa olla kahta koetta, ja osan huoltajien mielestä ei edes peräkkäisinä päivinä.

Yhdenvertaisuuslaki pätee kouluunkin. Et saa syrjiä oppilasta alkuperän perusteella.

Kolme koetta saa olla viikossa mutta kokeet ja koealueet pitää ilmoittaa ajoissa.

Missä kohtaa syrjin oppilasta alkuperän perusteella? Jos lapsesi koulussa ilmoitetaan kokeet pari päivää ennen niin sitten se varmaan kannattaisi ilmoittaa vaikka ihan rehtorille. En puhu nyt sinun lapsestasi, mutta muutenkin näitä kaikkia helpotuksia ja erityisjärjestelyjä kannattaa miettiä tarkkaan, varsinkin jos nuori on suuntaamassa lukioon. Siellä ei enää erityisjärjestelyjä tipu.

Tutkipa se yhdenvertaisuuslaki.

Kuuluu ihan opettajan työhön tuntea alan lainsäädäntö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhauttavan vähän. Aina saa alkaa alusta kaiken. Ja aina on kuin vieras byrokraatti vastassa. Luokanvalvoja on parhaiten kartalla.

Itseasiassa erityisopettaja on parhaiten kartalla.

Siitä mulla ei oo kokemuksia. Omat on ihan peruslapsia muuten paitsi kv adoptoituja ja saan koko ajan jankuttaa että heidän alkuperäinen äidinkieli ei ole suomi. Tää tieto ei vaan mene perille millään.

Mun lapsella on myös toinen kieli kuin suomi ensimmäinen kieli. Hän ei lue kokeeseen oikeastaan ollenkaan, koska lukee aina tunnin jälkeen asiat ja tekee kaikki kotitehtävät, ja välillä vähän enemmänkin. Tämän vuoden huonoin koearvosana on 9-. Toimii, kannattaa kokeilla.