Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitkän matematiikan koe oli tänä vuonna aivan järkyttävän vaativa
27.03.2021 |
Ja sitten kun vertasin sitä esimerkiksi lyhyen matematiikan kokeeseen, ei uskoisi että kyseessä on edes sama aine. Lyhyen matematiikan koe oli niin helppo, että vain idiootti ei pääsisi siitä läpi. Pitkä taas niin vaikea että jopa kursseista hyvät tai erinomaiset arvosanat saaneet pitivät koetta suorastaan perkeleellisenä.
Mikä hiton järki tässä on?!
Kommentit (30)
Aijaa.
Oli se saatanallinen viimekeväänäkin, jopa matikan proffien, yliopisto, mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos se on ollut kaikille vaikea, niin toki hyviä arvosanoja tulee sitten matalammilla pisteillä.
Oli viimevuonnakin, kuulema. Poikani kirjoitti pitkästä matikasta tuolloin E ja oli ihan tyytyväinen.
Nyt yliopistoon suora-tai todistusvalinnalla.
Aina se on ollut vaikea. Eihän lyhyttä ja pitkää voi edes verrata.
Koettavat saada eroteltua niitä oikeasti osaavia paremmin nyt, kun korkeakoulut käyttävät pitkän matematiikan arvosanaa pääsykriteerinään. Ihan looginen edistysaskel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.
Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien aikojen vaikein pitkän matematiikan koe on ollut vuonna 2003, jolloin itse kirjoitin. M:n sai muistaakseni esim. 21:llä pisteellä, kun maksimit oli 60p. Läpi pääsi 6:lla. L irtosi pisteillä 47.
Kokeen vaikeusaso on sinällään yhdentekevä. Arvosanat jakaantuvat kuitenkin prosentuaalisesti ja oikeudenmukaisuus säilyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tytär taitaa sitten olla nero, kun pitkän matikan koe ei tuottanut hänelle vaikeuksia. Ihmetteli, kun kokeen jälkeen kanssakokelaat valittivat kokeen olleen tosi vaikea. Tytär on matemaattisesti lahjakas, ei minun geeneistäni peräisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Niin se kuuluukin olla että kyvykkäimmät opiskelevat korkeammalle ja vähemmän kyvykkäät vähän matalammalle. Tuo diibadaaba on taas tarpeeton porsaanreikä vähemmän lahjakkaille.
Matikka sujuu parhaiten laskuhumalassa, joten taidan laskea tehtävät ensi yönä. Kerron sitten huomisaamuna miten sujui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin.
Matematiikka on kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin.
Matematiikka on kieli.
Kieli on matematiikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin.
Matematiikka on kieli.
Kieli on matematiikkaa
Juuri näin, ja
aika aikansa kutakin,
Se menee joka ei pelkää,
Vähiin käy ennen kuin loppuu
Ja mitä kaikkia näitä kliseitä nyt onkaan. Eivät tarkoita mitään tai tarkoittavat tarvittaessa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin.
Parhaat ovat hyviä kummassakin. Ihan sama fyysikoilla ja matemaatikoilla, myös heistä parhaat ovat myös kielellisesti lahjakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katoin kanssa lyhyttä matikkaa ja tyyliin viidennen luokan oppimäärän hyväksytysti suorittanut saisi kokeests täydet pisteet.
Lyhyen ällällä tekee enemmän kuin pitkän ämmällä, saati ceellä, mutta lyhyen eximian esim saa 100 kertaa helpommin kuin pitkästä esim ceen.Kahden kerroksen väkeä lukioissa. Matemaattis-luonnontieteellisten joukko ja sitten ne loput, joilla ei yliopistoihin asiaa ole. Tai ainakaan oikeisiin tiedekuntiin. Johonkin kasvatustieteelliseen korkeintaan, mutta se nyt onkin diipadaapaa.
Tarvitaanko kielitieteisiin tai vaikka englannin opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisiä aineita? Monet kielellisesti lahjakkaat eivät ole hyviä matematiikassa, mutta äidinkielessä ja vieraissa kielissä ovat lahjakkaita. Jotkut toki molemmissa ja on monilahjakkuuksiakin.
Matematiikka on kieli.
Kieli on matematiikkaa
Jaa, no se on sitten erikoista että vieraat kielet uppoaa minuun vaivatta, mutta matematiikassa jouduin ponnistelemaan ja tarvittiin hyvä opettaja, jotta ymmärsin. Ja lyhyen tosiaan kirjoitin.
Vai onko osallistujat vain tyhmentyneet?