Kuinka lohduttaa luultavasti kirjoituksensa reputtavaa abia?

Vierailija kirjoitti:

Jättää matikan sitten kirjoittamatta ja kirjoittaa jotain muuta. Pakollinen on vain äikkä ja ”joku pitkä”.

Jos on jo valinnut matikan pakolliseksi, sitä ei voi enää muuttaa.

Sanot vaan, että ei se mitään ja voi ottaa uusiksi syksyllä. Mutta ei kannata jättää tekemättä kuitenkaan, harmittaa sitten myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei tullut työtöntä humanistia sinusta. Voit hyvällä omallatunnolla mennä opiskelemaan lähihoitajaksi ja työllistyä. Lähihoitajakoulussa ja tulevalla työpaikalla loistat positiivisesti yleissivistyksesi ja yhdyssanojen yhteenkirjoittamistaitosi vuoksi."

Sinällään kilttinä ihmisenä hän voisi ihan hyvinkin olla lähihoitaja. Olisin todella tyytyväinen jos hänellä olisi ammattitutkinto, jolla saa töitä.

Hänellä on jo ikäänsä nähden paljon työkokemusta asiakaspalvelualalta ja häntä on kehuttu minulle monesti kohteliaana ja empaattisena ihmisenä. Erään kaverinsa vanhempi, jota en tuntenut aiemmin, ihmetteli kun hän oli ensimmäistä kertaa tavatessa kätellyt kaverin vanhemmat ja kertonut nimensä ja syyn, miksi tuli heille.

Paljon siis mahtavia ominaisuuksia! Rakasta lastasi persoonaa, älä hänen saavutuksiaan ja osoita se niin, että hän sen ymmärtää. Tärkeintä on, että oman pettymyksensä lisäksi hän ei koe pettymystä vanhempansa osalta 😊

Minä kärsin hänen mukanaan jos hän pettyy ja masentuu. Sama aikuistunut lapsihan hän on joko lakilla tai ilman. Itse olin saman ikäisenä todella lapsellinen ja olin kirjoitusten jälkeen lapsenlikkana syksyyn saakka.

Pettymykset kuuluu jokaisrn elämään ja niistä pitää opetella pääsrmään yli. Se on arvokas taito sekin, eikä sitä ilman pärjää.

Sano lapsellesi, ei maailma tähän kaadu.

Lohduttakaa häntä, hän voi yrittää uudestaan.

Ja jos ei vieläkään onnistu, edelleen, ei maailma tähän kaadu.

Keksikää uusia reittejä hänen edetä elämässään, koska niitäkin on lukemattomia.

Halatkaa ja lohduttakaa häntä

Jos ei mitenkään pääse yo-kokeita läpi, niin avoimen kautta voi hakea kolmannelle asteelle opiskelemaan, se kyllä maksaa jonkin verran, mutta vuoden opiskelujen jälkeen voi hakea jatkamaan tutkinto-opiskelijana ja saada ihan saman tutkinnon kuin muutkin.

Olisi jättänyt matikan kirjoittamatta ja ruotsi tilalle. Ei meidänkään abi kirjoittanut matikkaa kun se on heikko. Mut silloin pitää kirjoittaa ruotsi.

Nykyään on kyllä kovat paineet kirjoittaa matikka, varsinkin pitkä matikka. Sille annetaan niin paljon painoarvoa yliopistojen todistusvalinnassa ja pisteissä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on kyllä kovat paineet kirjoittaa matikka, varsinkin pitkä matikka. Sille annetaan niin paljon painoarvoa yliopistojen todistusvalinnassa ja pisteissä.

Juuri tuo on meidän abin ongelmana ollut lukion alusta lähtien. Ei ole yhtään matematiikasta kiinnostunut ja kuitenkin kitkutti lukion pitkän matikan läpi sisulla. Fysiikka ja kemiakaan eivät olleet hänen mieliaineitaan. Pakko oli valita siksi, että olisivat paremmat pisteet jatkossa.

Ennen vanhaan oli ihanaa kun sai opiskella ihan luokkakavereiden kanssa joko kieli-, reaali- tai matematiikkalinjalla. Silloin ei sentään asetettu älyttömiä psyykkisiä paineita opiskella pitkää matematiikkaa jos halusi opiskella mieluummin kieliä tai reaaliaineita.

Vierailija kirjoitti:

Olisi jättänyt matikan kirjoittamatta ja ruotsi tilalle. Ei meidänkään abi kirjoittanut matikkaa kun se on heikko. Mut silloin pitää kirjoittaa ruotsi.

Abi kirjoitti mielellään ruotsin, koska siitä on hyötyä työelämässä.

Mitä lohduttamista tuossa on, jos ei ole laiskuuttaan edes yrittänyt???

Jos hyvännäköinen tyttö, niin voisin antaa tukiopetusta.

Miksi pitää lohduttaa? Kaikilla oli pas** 2020. Jos ei älyä lukea sen verta enemmän kuin mitä puute älytasossa vaatii niin eikö se nyt ole oma moka eikä mikään lohdutuksen aihe? Ensi syksynä uudestaan.

No jos alottaa nyt lukemaan niin varmasti saa rivin älliä vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi jättänyt matikan kirjoittamatta ja ruotsi tilalle. Ei meidänkään abi kirjoittanut matikkaa kun se on heikko. Mut silloin pitää kirjoittaa ruotsi.

Abi kirjoitti mielellään ruotsin, koska siitä on hyötyä työelämässä.

Asutte ilmeisesti ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Itse kirjoitin ruotsista huippuällän ja päästötodistuksessa arvosana oli 10. Nyt 40 vuoden työuran tehtyäni totean, että Helsingissä en ole työelämässä tai vapaa-aikana tarvinnut ruotsinkieltä kertaakaan.  Englanti on sen sijaan on päivittäisessä käytössä.

Sori vaan, mutta tuo aloitus kuulosti enemmänkin äidin itkuiselta tilitykseltä. Kuvauksesi tyttärestäsi ei kyllä vastaa yhtään henkilöä joka luovuttaa kokonaan tällaisessa tilanteessa. 

Kerro tyttärellesi että parin vuoden kuluttua tämä asia tuntuu yhtä merkitykselliseltä kuin pettymys huonosta hiustenleikkauksesta joka tapahtui vuonna 2019 tammikuussa.  

Jos oma lapseni reput taisi kirjoituksissa, pyrkisin tsemppaamaan syksyn kirjoituksiin ja yrittäisin kannustaa lukuihin esimerkiksi rahalla tai jollain palkinnolla. Vaikka kirjoituksista saisi huonot numerot, on kuitenkin ihan hölmöä jättää lukio kesken. Jos hän opiskelisi vaikka vielä ensi vuoden lukiossa. Myöhemmin voi harmittaa jos jättää lukion kesken eikä valmistu. Tsemppiä hänelle!