Älkää koskaan muuttako rivariin, ihan kauheaa!
Tällä hetkellä säästetään miehen kanssa käsirahaa, jotta joskus saisi lainan pankista ja omakotitalon, hermot jo riekalaina rivarissa! Eli ollaan vuokralla, täälläpäin ei kerrostaloja paljoa ole vuokralla eli rivari.. Ja vuosien kokemuksella/useammalla muutolla voin kertoa, että rivarissa:
- Ne s*atanan pahviseinäiset talot, joissa on tullut asuttua! Ei ole niin pientä ääntä, jota ei naapurista tahtomattaan kuullut!
- Kyttäys, jatkuva kyttäys! Kerrostalossa asuin nuorena ja jos joku tuli rappuun, ei mitään tietoa/kiinnostusta mihin kämppään menee. Täällä naapurit kyttäävät vieraasi. Uskokaa pois, ei ole asiaa mitä ei kytättäisi!
- Naapuri joka sekoaa muiden äänistä, itse popittaa päivät pitkät kovaa ja piski räksyttää yms!
- Narkkari/sekakäyttäjä naapuri oli joskus, jota ei saanut häädettyä koska kunnan mielestä senkin piti jossain asua.. Muutin itse lopulta pois!
- Piha-alue, ei jumankauta! Ei tee mieli viettää aikaa pihalla koska se hemmetin kyttäys/biletys/koiranpaskat joita ei tietenkään korjata nurmikolta/röökinkatku seinänaapurin ketjupolttajan pihalta yms yms!
Makkarin vieressä suoraan piha-alue = mahtava yhdistelmä koittaa nukkua, kun kaikki kuuluu pihalta. Naapurin bileet/vieraiden tulo kun ovea paiskotaan/känninaurut ovella/auton starttaamiset yms!!!
Hulluksi täällä tulee, kuka saakeli keksi tämän vihoviimeisen asumismuodon?!
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Muutaman vuoden kuluttua Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle. Kaupunkien ulkopuolelle alkaa nousta korkeilla aidoilla eristettyjä alueita, johon muuttavat hyväosaiset. Kamerat ja koirat ja vartijat valvovat aitaa ja portteja. Kaupungit ghettoutuvat ja niissä asuu vähäosaiset ja ulkomaalta haalittu halpatyövoima ja muu vieras väestö. Siellä käytetään huumeita, räjäytellään autopommeja sekä ammuskellaan.
Siinä tilanteessa kysymys ei kuulu, asuuko rivitalossa vaan pysyykö hengissä.
Ei tarvitse mennä tuohon pisteeseen, vaan asian voi sivistyneessä yhteiskunnassa hoitaa paremminkin. Esim. sivistyneessä Kaliforniassa on okt-alueita, joihin on alaikäraja (koskee siis perheenjäseniäkin), yleensä 55 vuotta, mutta voi olla alhaisempikin. Perusteena juurikin se, ettei ihmisten tarvitsisi väkipakolla joutua seuraamaan nuorien ja lasten aiheuttamia ongelmia naapurissaan.
Ei hullumpi idea.
Jokainen asumismuoto voi olla hel vetistä, jos ei noudateta järjestyssääntöjä/ ollaan hengittämässä naapurin niskaan, utelemassa ja kyttäämässä. Ei se talosta ole kiinni, vaan itse kunkin sivistyneisyydestä.
Olen aina ihmetellyt sitä miksi ei voida osoittaa asuntoja tietyille kohderyhmille, joilla on keskenään samanlainen elämäntyyli ja perhe, eli niin että esim. lapsiperheille olisi ne omat leikki- ja pelipihat sekä vapaammat säännöt. Saisi elää ja olla ilman ahdistusta, kun kaikilla sama tilanne eikä kirkumisesta ja huutamisesta kukaan ottaisi pulttia. Voisi rennosti sopia vaikka myöhäisemmistä kellonajoista ja joustoista.
Taloyhtiössä voisi hyvin olla vaikka yhteistrampoliinit ja kaikki muukin suunnattu siten, ettei kenenkään vanhuksen, sairaan tai vuorotyöläisen tarvitsisi jatkuvasti olla häiriintynyt melusta ja paukkeesta. Ja heille sitten omanlaisiaan paikkoja, mihin ei olisi lapsiperheillä asiaa. Saisi itse kukin viettää aikaa pihallaan hiljaisuudesta nauttien ja puutarhaansa hoitaen.
Tuskin äänekäs lapsiperhekään tykkää siitä, että aina joku "mummo" on valittamassa jostain?
Ehdottelin tällaisia aikonaan, mutta heti tuli "rasis misyytteitä" niskaan. Kun mikään ei ole hyvä, vaan pitää saada terrorisoida vapaasti. Sitä palloa kun on niin mukava potkia siihen naapurin päätyseinään tai väliaitaan.
Kerrostalo rapussa ei verhot heilu kun kytätään ovisilmästä
Oon asunu kohta pari kuukautta rivarissa, eikä naapurista ole kuullut inahdustakaan. Kaikki asunnon on omistusasuntoja, jolloin vuokralla olevista narkkareista ei tarvi välittää. Täällä on paljon rauhallisempaa kuin kerrostalossa ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo rapussa ei verhot heilu kun kytätään ovisilmästä
Mä menin kerran mieheni kanssa pubiin ja tavattiin siellä yksi tuttu, jolla oli mukanaan meille entuudestaan tuntematon kaveri. Hän kertoi asuvansa osoitteessa x ja että vastapäiseen taloon oli juuri muuttanut (pieni piha-alue välissä, ja näköyhteys todella hyvä) kuuma nainen, jolla on aina todella ihonmyötäiset legginssit ja isot rinnat.
Oli aika järkyttävää tunnistaa itsensä tuoksi naiseksi. Lisäksi tyyppi kiikaroi ikkunastaan meille, kun en ollut vielä ehtinyt laittaa kaikkia verhoja ikkunoihin. Oli aikas hämmästynyt kun sanoin, että sun kiikarointi loppuu just nyt tai poliisi tekee siitä lopun.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman vuoden kuluttua Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle. Kaupunkien ulkopuolelle alkaa nousta korkeilla aidoilla eristettyjä alueita, johon muuttavat hyväosaiset. Kamerat ja koirat ja vartijat valvovat aitaa ja portteja. Kaupungit ghettoutuvat ja niissä asuu vähäosaiset ja ulkomaalta haalittu halpatyövoima ja muu vieras väestö. Siellä käytetään huumeita, räjäytellään autopommeja sekä ammuskellaan.
Siinä tilanteessa kysymys ei kuulu, asuuko rivitalossa vaan pysyykö hengissä.
Joo mäki katoin sen mad max leffan xD viddu siin oli hurja meno se o 2 vuotta ja 3kk maks ni suomes o sellast
Melissa89 kirjoitti:
Oon asunu kohta pari kuukautta rivarissa, eikä naapurista ole kuullut inahdustakaan. Kaikki asunnon on omistusasuntoja, jolloin vuokralla olevista narkkareista ei tarvi välittää. Täällä on paljon rauhallisempaa kuin kerrostalossa ikinä.
Näin meni meilläkin vuosia, kunnes naapurin tytär sai lapsia. Nyt on melkein päivittäin hoidossa ja yökylässä jonkinasteinen adhd 2-vuotias, joka juoksee, juoksee, juoksee, juoksee hyppii, hakkaa varmaan seiniä ja juoksee, tömistää, ja voi saa tana, että käy päähään se töminä. Ulkona sitä käytetään varmaan vartti kerrallaan, vaikka hyvät maastot on ja kentät ihan vieressä.
Lisäksi on nyt tuotu ihan muutaman viikon vanha vauvakin seinän taakse. Ihmettelen, kun noin pieni tuodaan heti päivittäin hoidettavaksi. Nuoren perheen koira on myös ollut pennusta asti isovanhempien riesana. Pesevät kusisia mattoja takapihalla. Mainittakoon, ettei meillä ole talouskohtaisia vesimittareita. Aaaargh!
Rivitalossa tosiaan äänieristys ja naapurit ratkaisevat ihan kaiken.. Parhaimmillaan, ja siis parhaimmillaan, elo on siedettävää. Mutta vain siedettävää, naapurin vaihtuminen tms voi tehdä asumisesta yhtä hoota.
Omakotitalossa olen asuessani ollut kaikista onnellisin, kerrostalo, Rivitalo ja oot kaikki kokeiltu. Luulen, että suuri osa suomalaisista jakaa sen mielipiteen, että kotirauha menee vaan kaiken muun yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo rapussa ei verhot heilu kun kytätään ovisilmästä
Mä menin kerran mieheni kanssa pubiin ja tavattiin siellä yksi tuttu, jolla oli mukanaan meille entuudestaan tuntematon kaveri. Hän kertoi asuvansa osoitteessa x ja että vastapäiseen taloon oli juuri muuttanut (pieni piha-alue välissä, ja näköyhteys todella hyvä) kuuma nainen, jolla on aina todella ihonmyötäiset legginssit ja isot rinnat.
Oli aika järkyttävää tunnistaa itsensä tuoksi naiseksi. Lisäksi tyyppi kiikaroi ikkunastaan meille, kun en ollut vielä ehtinyt laittaa kaikkia verhoja ikkunoihin. Oli aikas hämmästynyt kun sanoin, että sun kiikarointi loppuu just nyt tai poliisi tekee siitä lopun.
kiikarointi rikos?
Jep, pikkusisko asui joskus rivarissa, ja ei saatana ikinä!!.. itse asun kerrostalossa eikä ketään kiinnosta täällä paskaakaan muiden asiat, mutta siellä se kyttääminen oli jotain ihan uskomatonta. Sisko oli vasta 18v, ja fiksu töissäkäyvä oli, ja vanhat naapurin körmyt miltei kiusasi sitä jatkuvasti; seinien naputtelua kun tavallisesti jutteli ja jatkuvaa ahdistelua jostain helvetin ruohonleikkaamisesta, ei kai se nyt osannut edes mitään ruohonleikkuria käyttää! Itku kurkussa oli välillä...eipä siellä onneksi kauaa joutunut asumaan.
En ikänä koskaan muuttaisi rivariin mistään hinnasta. Kerrostalossa saa olla ingognito. Rivareissa on aivan kauheita nämä kyttääjäutelijavanhukset. He ovat sitä sukupolvea, jotka tykkäävät juoruta ja puhua ihmisten kanssa. Eläkkeellä kun ovat, niin muiden ihmisten asiat ovat ainoita, joista voi juoruta ja puhua.
Me nuoremmat emme sellaisesta välitä, haluamme olla omissa oloissa. Luonnollisesti jos elät eri tyylillä kuin he, alkaa se paheksuminen suureen ääneen.
Mä olen asunut samassa rivitalossa jo 25 vuotta. En vaihtaisi pois, eikä ilmeisesti kukaan muukaan. Tästä on lähdetty vain vanhainkotiin koko aikana. Ihan rauhassa saadaan kaikki olla, seinän takaa ei kuulu mitään koskaan. Keksin vain hyviä puolia, mitä ovat kustannusten jakaantuminen. Ja täällä pääkaupunkiseudulla edullisempi asuminen kuin omakotitalossa, siihen ei olisi varaa. Pihaa on riittävästi, mahtuu kasvihuoneet, kukkapenkit, grillauspaikat ym., mutta ei niin paljon kuin omakotitaloissa. Nykyisin taitaa tosin olla täällä päin niin, että omakotitalon piha on pienempi kuin vanhoissa rivitaloissa.
Me tykätään asua rivarin päädyssä. Omaa rauhaa on, huoltoyhtiö hoitaa pihatyöt yms.
Valitettavasti meillä yhdessä vaiheessa oli huonot naapurit, mutta he luojan kiitos muuttivat pois. Nykyiset elävät hiljaisesti ja tervehtivät meitä pihalla. Kaikki ok.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo rapussa ei verhot heilu kun kytätään ovisilmästä
Harvalla on niin mielenkiintoiset naapurin, että kukaan viitsii ovisilmää 24 tuntia vuorokaudessa päivystää. Jos noudatat järjestyssääntöjä, ei kukaan ole kyttäämässä, vaan saat liikkua rauhassa.
Kun asuu rivarissa ja valittaa huoltoon jostain naapurin puolelta kuuluvasta häiritsevästä jutusta, tiedetään siellä ainakin kuka on valittanut ja sitten ollaan vihamiehiä loppuelämä kun usutin huoltomiehet heidän kimppuunsa ihan vaan kiusaa tehdäkseni.
Aloittajalla on siis ongelmana hullut naapurit, ei rivitalo.
En toki itsekään erityisemmin tykkää rivariasumisesta kokemusteni perusteella. Rivarissa on muutamia hyviä asioita kerrostaloon verrattuna, mutta enemmän huonoja. Hyviä ovat omat sisäänkäynti, vain 1-2 seinänaapuria eikä ketään ylä- tai alapuolella ja se, että taloyhtiön remontit aiheuttavat vähemmän haittaa asumiselle.
Toki asuisin mieluiten omakotitalossa oikealla landella, mutta käytännön sanelemana nyt kerrostalossa ja olen tyytyväinen.
Mun mielestä rivari on ihan paras asumismuoto. On oma piha (mulla vielä tosi suojaisa piha, mihin ei näe mistään, kun naapuriyhtiön varastorakennuksen takaseinä vaan on tuossa seuraavaksi), mikä on sopivan kokoinen, ettei ole liikaa hommaa, mutta voi kuitenkin grillailla ja istuskella pihalla ja lapset leikkiä omassa pihassa.
Naapureista kuuluu toki normaaleja elämän ääniä, mutta mitään häiriökäyttäytymistä ei ole (asun hyvällä alueella). Talonyhtiö hoitaa paljon asioista, mitkä omakotitalossa pitäisi tehdä itse (kunnossapitotyöt, lumityöt pois lukien parin metrin kulku ovelle, jonka jokainen hoitaa itse jne.). Ja kaikista parasta on se, että talonyhtiön sisäpihan leikkipihalla voi hengailla naapureiden kanssa, on lapsille kavereita jne.
Eiköhän ongelmia voi tulla missä vaan asumismuodossa, jos sattuu huonot naapurit tai ollaan huonolla alueella. Kyllä niitä omakotitaloalueiden naapureiden välisiä riitojakin joskus oikeudessa ratkotaan (tiedän yhden kunnon naapurihäirikön ihan maalta, matkaa oli ainakin 500 metriä talojen välillä, mutta häiriköi ihan urakalla naapuriaan, suurin piirtein ammuskeli siellä). Ja kerrostaloissa toki häiriöitä ilmenee myös.
Myös tavalliset suomalaiset tekevät näitä jammu setä oli suomalainen. Hyvä hän se on aina ulkomaalaisia syyttää silloin oikeat rikolliset pääsevät pakoon
Kerrostaloissa samaa kyttäämistä. Yleensä ihmiset jotka eivät mitään tee. Heillä ei ole elämää
Muutaman vuoden kuluttua Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle. Kaupunkien ulkopuolelle alkaa nousta korkeilla aidoilla eristettyjä alueita, johon muuttavat hyväosaiset. Kamerat ja koirat ja vartijat valvovat aitaa ja portteja. Kaupungit ghettoutuvat ja niissä asuu vähäosaiset ja ulkomaalta haalittu halpatyövoima ja muu vieras väestö. Siellä käytetään huumeita, räjäytellään autopommeja sekä ammuskellaan.
Siinä tilanteessa kysymys ei kuulu, asuuko rivitalossa vaan pysyykö hengissä.