Sinnikäs vonkaaminen - ahdistuin vasta myöhemmin

Naisellakin on oikeus muuttaa mielensä yhdessäolon ja tapailun suhteen. Mullakin on sattunut sellainen tapaus, ettei ole meinannut uskoa, ettei mua kiinnosta enää yhtään. Sitten kun on mennyt perille, olen ollut hirveä petturi ja valehtelija. 

Jos ei usko kerralla tai kahdella, on parempi lopettaa vain vastaamasta, poistua ja blokata. On käsittämätöntä kuinka moni ihan suomalainen mies ei tajua mitä ei tarkoittaa ja kunnioita naisen rajoja.

Vierailija kirjoitti:

Jos minä olisin diktaattori, niin tuollaiset vinkuvonkumiehet lääkittäisiin 9-millisellä Buranalla.. Ei millään pahalla, mutta jankuttaminen, oli asia mikä vaan, on ihan hele-vetin rasittavaa 🤬

Taidat olla jo jonkun sortin diktaattori...

Että ihan tappaisit MIEHET, jotka tavoittelee ihastustaan turhan sitkeesti... Voi elämä.

Ja naisiahan tää ei tietenkään koske. Naiset ei tee mitään tällaista. Tai ainakaan se ei ahdiata miehiä.

Mielestäni asia on selvä, jos toinen ilmaisee haluavansa lopettaa suhteen.   Nuoruudessani oli pari suhdetta joissa toinen ilmaisi halunsa lopettaa.  Ei tullut mieleenikään yrittää tämän jälkeen kääntää toisen aajattelua toiseksi.  Asia oli minulle selvä ja hyväksyin sen kerrasta.

Ovatkohan nämä ihmiset jotka eivät usko asiaa kerrasta jotenkin typeriä ja jopa sairaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vainoamista, vaikkei se olekaan uhkaavaa. Olet tehnyt hänelle selväksi, että et halua olla tekemisissä: tuo on siis täyttä ahdistelua.

Suosittelen tekemään rikosilmoituksen.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on seksuaalista häirintää. Itse tekisin rikosilmoituksen.

Wau, tämä laittaa ajattelemaan. Kiitos teille kommenteista! Olen syyttänyt itseänikin kun alkuun olin hyvin ihastunut ja se kääntyi niin nopeasti päälaelleen.

Tyttökavereiden kanssa kyllä naureskellaan, että minun kohdalle on sitten sattunut tällainen stalkkeri, mutta yksin ollessa ahdistavaa. Huolettavaa sekin että useimmilla ystävillä on tai on ollut joku stalkkeri tai vainoaja. Näyttää että monet, tähän asti minä mukaan lukien, kokevat että se on vain hyväksyttävä osana elämää siinä missä menkat ja kaarituet. Ei sen tosiaan tarvitsisi olla niin!

Voithan vielä ennen ilmon laittamista laittaa hänelle viimeisen meilin, jossa sanot että sinua oikeasti ahdistaa hänen yhteydenpitonsa, että se EI ole tervettä kun et ole kiinnostunut ja että hänestä on tullut stalkkeri ja se on pelottavaa. Sitten sano että laitat asian viranomaisiin ellei nyt pistä hommaa stoppiin. 

Voihan olla että mies lopettaa siihen. Jos hänelle on tullut "sokeus" oman käytöksensä suhteen, no, selkeästi hänellä ei kaikki marmorikuulat tallella, mutta jos on ripaus terveyttä jäljellä hän lopettaa viimein.  

Hyviä kommentteja. Kuulostaa järkevältä lähestymistavalta, joka voi jopa toimia. Käytän vielä tämän kortin. Kiitos!

Miten olet tähän mennessä vastannut, vai oletko vastannut? Jos olet yhtään lähtenyt leikkiin mukaan, ni ei kai ole ihmekään, jos toinen ei ole ymmärtänyt.

Viimeisimpiin jättänyt vastaamatta. Sitä ennen laidasta laitaan: käskenyt lopettamaan, kertonut ettei meistä koskaan tule mitään, kertonut olevani onnellisessa suhteessa, toivonut että osaisi päästää minusta irti, pyytänyt että pitää ajatukset ruumiinosistani omana tietonaan koska en halua kuulla jne.

En ole kertonut kokevani hänen yhteydenottojaan ahdistaviksi ja toimintansa pelottavaksi. Olen vain ajatellut että pojat on poikia ja toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja pienissä sievissä se noita rustaa, ei tarkoita mitään.

Olet vitsaillut ja laittanut emojia ja ties mitä, josta voisi päätellä viestin sävyn olevan jotain muuta?

Sori, jos olen väärässä. Mut olen työssä nähnyt näitä niiiiiiiiiiiin paljon. Kun nainen uhriutuu, se esittää asian omasta näkökulmastaa. Ahdistaa ahdistaa ... Ja kun selviääkin se toinen näkökulma, joutuu todella paljon pettymään oman sukupuolen edustajiin. Yksi nainen itki surkeana, kun hän koki, että mies oli kuluttanut hänen rahojaan, selvisi että nainen oli todellisuudessa huomattavasti enemmän velkaa miehelle, kun puhtaat faktat iskettiin pöytään. Mies vaan ei ollut ottanut eron jälkeen riitaisena yhteyttä joka mahdolliseen aputahoon, joka taputtelee olkaan, et "voi sua" ja "älä anna periksi". Tämä on selvästi yleistynyt.

Ja se toinen näkökulma muuten selvitetään, jos prosessiin lähdet. Asiaa katsotaan myös siitä vinkkelistä, miltä se TOISEN SILMIN on näyttänyt - Ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni asia on selvä, jos toinen ilmaisee haluavansa lopettaa suhteen.   Nuoruudessani oli pari suhdetta joissa toinen ilmaisi halunsa lopettaa.  Ei tullut mieleenikään yrittää tämän jälkeen kääntää toisen aajattelua toiseksi.  Asia oli minulle selvä ja hyväksyin sen kerrasta.

Ovatkohan nämä ihmiset jotka eivät usko asiaa kerrasta jotenkin typeriä ja jopa sairaita.

Ovat. Terve ihminen ymmärtää, että kun toinen ei ole kiinnostunut, ei se kiinnostus pakottamallakaan herää ja että sen pohjalta ei mitään toimivaa parisuhdetta voisi edes muodostaa. Miksi kukaan haluaisi parisuhteeseen sellaisen ihmisen, joka ei ole pätkääkään sinuun ihastunut, kanssa?

Mutta kun ihminen on riittävän kipeä tai sitä porukkaa, jolle on lusikalla annettu, niin näkyyhän se käytöksessä. Monille persoonallisuuden ym. häiriöille on tyypillistä tolkuton itsekeskeisyys, kyvyttömyys nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta ja olematon tai heikosti kehittynyt itsereflektio. Jotkut lapsellisemmat ja yksinkertaisemmat voivat vielä vilpittömästi uskoa siihen, että ihastuksen saa valloitettua stalkkaamalla, vihjailemalla ja ripustautumalla, kuten elokuvissakin tapahtuu. Todellisuudentaju on monella kehittymätön.

On itse asiassa aika pelottavaa, kuinka paljon tällaisia yksilöitä löytyy tästäkin maasta. Voivat vaikuttaa päällepäin ihan normaaleilta mutta ajatus- ja tunnemaailma on aivan vinksahtanut.