Saako nykyään helpommin kokeista ja aineista kymppejä
Kuin ennen?
Jotenkin tuntuu että lapset saavat lähes kaikista kokeista kymppejä ja todistuksessakin kaikki vähintään kiitettävää. Ihmettelen, kun vielä poikia ja vähän laiskanpuoleisia. Toivoisin välillä että joutuisivat vähän enemmän tekemään työtä arvosanojen eteen, kun nyt luulevat että ovat vaan niin fiksuja ettei tarvi tehdä mitään.. Ja ala-asteella ovat siis vasta.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastoin monien käsitystä peruskoulu suosii sellaisia poikia joilla on edes jonkin verran kiinnostusta koulutyöhän. Sellainen poika erottuu muusta poikajoukosta positiivisesti ja jos on jonkin verran älliä päässä niin eivät ne ysit ja kympit ole kovin tiukassa. Opettaja ottaa helposti suosikiksi sen "hyvän pojan" kun sellainen kerrankin eteen sattuu.
Tämän sanon kahden poikalapsen kokemuksella. Saivat ihan kohtuuttoman hyvät todistukset yläkoulustakin suhteessa siihen mitä todellinen osaaminen oli. Onneksi oli molemmilla älliä sen varran että kun lukion alkushokista selvisivät niin tajusivat myös tehdä töitä opiskelun eteen.
Kovatasoisessa yläkoulussa tavoitteellisesti opiskelevia poikiakin on niin paljon, ettei sieltä helposti erotu tai saa yhtään numeroa helposti. Mulla kolme poikaa tällaisessa peruskoulussa.
Aika harvassa ovat Suomessa "kovatasoiset yläkoulut".
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa ovat Suomessa "kovatasoiset yläkoulut".
Helsingissä niitä muutamia kuitenkin on. Ehkä jossain muuallakin satunnaisia. Tietäjät tietää.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissakin taso on pudonnut reippaasti takavuosista. Siksi laudaturinkin saa vähemmällä osaamisella kuin aiemmin.
Kyllä kuule jos katsot nykypäivät laudaturin kirjoittajia niin kyllä ne varsin lahjakkaita oppilaita ovat edelleen. L:n kun saa nykyään vain noin 5% oppilaista ja tässä on siis ollut jo se karsinta lukioiden ja ammatikoulujen välillä ensi. Eli ikäluokasta ehkä 3% lahjakkaimpia kirjoittaa laudaturin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maa Han muuttajat eivät pärjäisi millään, siis millään jos tasoa ei olisi laskettu puoleen. Ja siltikään eivät pärjää. Syy on päivän selvä, mutta siitään ei saa puhua.
Huonoimmin koulussa menestyvät itäsuomalaiset pojat.
Aika mielenkiintoista kun uutisissa taidettiin eilen sanoa että joensuun opiskelijoista itsensä hyvinvoivaksi tuntee 70% ja helsinkiläisistä vain 30% :D joo meni vähän ohikseksi ja tämä ei liittynyt sukupuoliin mut kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa ovat Suomessa "kovatasoiset yläkoulut".
Helsingissä niitä muutamia kuitenkin on. Ehkä jossain muuallakin satunnaisia. Tietäjät tietää.
Tiedän toki nämä muutamat. Mutta kun se edustaa jotain prosentin murto-osaa kaikista Suomen yläkouluista. Eli puhutaan täysin mrginaalisesta ilmiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maa Han muuttajat eivät pärjäisi millään, siis millään jos tasoa ei olisi laskettu puoleen. Ja siltikään eivät pärjää. Syy on päivän selvä, mutta siitään ei saa puhua.
Huonoimmin koulussa menestyvät itäsuomalaiset pojat.
Aika mielenkiintoista kun uutisissa taidettiin eilen sanoa että joensuun opiskelijoista itsensä hyvinvoivaksi tuntee 70% ja helsinkiläisistä vain 30% :D joo meni vähän ohikseksi ja tämä ei liittynyt sukupuoliin mut kuitenkin.
Paineettomampi ympäristö varmasti lisää hyvinvointia. Paitsi siinä pisteessä, jos paineettomuus muuttuu näköalattomuudeksi ja vaihtoehtojen ja osaamisen puutteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa ovat Suomessa "kovatasoiset yläkoulut".
Helsingissä niitä muutamia kuitenkin on. Ehkä jossain muuallakin satunnaisia. Tietäjät tietää.
Tiedän toki nämä muutamat. Mutta kun se edustaa jotain prosentin murto-osaa kaikista Suomen yläkouluista. Eli puhutaan täysin mrginaalisesta ilmiöstä.
Eikä tasoeroihin missään nimessä pidäkään pyrkiä. Suomen menestyksen lempilapsi on aina ollut tasavertainen koulujärjestelmä.
Nythän kun peruskoulun päättövaiheen osaamiselle on tullut monille eri numeroille yleiset kriteerit, tilanteen pitäisi tasoittua. Ennenhän oli määritelty valtakunnallisesti vain 8 ja 5 tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa ovat Suomessa "kovatasoiset yläkoulut".
Helsingissä niitä muutamia kuitenkin on. Ehkä jossain muuallakin satunnaisia. Tietäjät tietää.
Tiedän toki nämä muutamat. Mutta kun se edustaa jotain prosentin murto-osaa kaikista Suomen yläkouluista. Eli puhutaan täysin mrginaalisesta ilmiöstä.
Eikä tasoeroihin missään nimessä pidäkään pyrkiä. /quote]
Ei. Mutta kysymykseen "saako nykyisin helpommin numeroita kuin ennen" voi vastata monella eri tavalla, riippuen siitä, minkälaisesta koulusta omien lasten kokemukset ovat.
Kyllä se näin on että jos on vähääkään lahjakas/viitseliäis, niin erottuu joukosta, etenkin jos poikalapsi kyseessä. Niin paljon on tavallisella luokalla oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä jne.
Some on laskenut huomattavasti nykylasten älyä. Sen huomaa joka päivä työssäni. Ei minkäänlaista aloitekykyä, seistään vaikka 4h tuntia nurkassa piilossa, jos ei joku erikseen sano ettäm jotain voisi tehdäkin! Aivan älytöntä, vielä 10v sitten oli joku järkeä ja kykyjä havaittavissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se näin on että jos on vähääkään lahjakas/viitseliäis, niin erottuu joukosta, etenkin jos poikalapsi kyseessä. Niin paljon on tavallisella luokalla oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä jne.
Jos näin on, niin onpa surkeaa. Omien nuorten (poika ja tyttö) kokemukset onneksi toisenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maa Han muuttajat eivät pärjäisi millään, siis millään jos tasoa ei olisi laskettu puoleen. Ja siltikään eivät pärjää. Syy on päivän selvä, mutta siitään ei saa puhua.
Huonoimmin koulussa menestyvät itäsuomalaiset pojat.
Aika mielenkiintoista kun uutisissa taidettiin eilen sanoa että joensuun opiskelijoista itsensä hyvinvoivaksi tuntee 70% ja helsinkiläisistä vain 30% :D joo meni vähän ohikseksi ja tämä ei liittynyt sukupuoliin mut kuitenkin.
Jos yliopistoista puhutaan, niin eivät ne huonoiten menestyvät siellä Itä-Suomenkaan yliopistossa taida olla.
Eihän noi nuoret osaa lukeakaan enää.
Kyllä kymppi oli ennen vaikeampi numero saada. Nykyisessä opetussuunnitelmassahan siksi ns. "perusnumeroksi" on määritelty 8, kun vielä ainakin jokunen kymmenen vuotta sitten se keskimääräinen suoritus oli 7. Ja myös arvosana 4 oli ihan tavallisessa käytössä.
Vaihtelee ilmeisesti myös huomattavasti alueelta toiselle ja koulujen välillä. Jossain pienellä kylällä tai betonilähiössä saattavat ne seiskan tai kasin saajat olla ihan erilaista porukkaa kuin vaikka jossain Kauniaisissa tai Kulosaaressa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissakin taso on pudonnut reippaasti takavuosista. Siksi laudaturinkin saa vähemmällä osaamisella kuin aiemmin.
Kyllä kuule jos katsot nykypäivät laudaturin kirjoittajia niin kyllä ne varsin lahjakkaita oppilaita ovat edelleen. L:n kun saa nykyään vain noin 5% oppilaista ja tässä on siis ollut jo se karsinta lukioiden ja ammatikoulujen välillä ensi. Eli ikäluokasta ehkä 3% lahjakkaimpia kirjoittaa laudaturin.
Laudaturin kirjoittajat ovat olleet aina lahjakasta porukkaa. Heitä on ollut ja tulee olemaan jatkossakin, eikä heidän tasonsa välttämättä siitä juurikaan muutu. Enemmänkin on kyse siitä, että se C:n kirjoittajien joukko on muuttunut.
Ihmiset ovat tutkitusti tyhmentyneet jo jonkin aikaa. Mistäköhän se johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat tutkitusti tyhmentyneet jo jonkin aikaa. Mistäköhän se johtuu?
Älypuhelin?
Huonoimmin koulussa menestyvät itäsuomalaiset pojat.