Te perheet joilla ei ole ollenkaan isovanhempia? Kysymyksiä (vertaistukea)

Voi kyllä. Omien lasten isän puolen isovanhemmat kuolivat ennen lasten syntymää, omat vanhempani ovat kelvottomia isovanhemmiksi (on alkoholismia ja mielenterveysongelmaa). Eli tiedän tasan tarkkaan tuon ihmettelyn ja että tilanteemme poikkeaa normista. Apua ei saa oikein mistään. Eikä ymmärrystä, ettei sitä tukiverkkoa vaan ole.

Eniten harmittaa lapset, jotka kyllä ymmärtävät kun selitän asian (lapsen ymmärrystasolle sopivasti tietenkin). Mutta silti kouluiässä huomaavat millaista muilla on kun muut saavat lahjoja isovanhemmilta ja käyvät reissussa isovanhempien kanssa. Silloin tullut juuri kyselyä että miksei minulla voi olla isovanhempia. Näihin on aina vähän vaikea vastata.ap

Mitä jos juttelisitte aikuiset puhelimitse vaikka alkuun läpi mikä hiertää ja mistä huolta. Onnistuuko sitten lasten tavata isovanhempia sovitusti alkuun vaikka virtuaalisesti näytön välityksellä satunnaisesti lyhyitä hetkiä

Olen elämäni surrut että kaikki isovanhemmat kuolivat sodan jälkeen / aikana. En ole koskaan tavannut mummoa enkä vaaria. En tiedä miltä tuntuisi saada halaus niin rakkailta ihmisiltä. Äitini myös jäi orvoksi 4 vuotiaana .Hän kaipasi omaa åitiänsä koko elämän. 

Vierailija kirjoitti:

Voi kyllä. Omien lasten isän puolen isovanhemmat kuolivat ennen lasten syntymää, omat vanhempani ovat kelvottomia isovanhemmiksi (on alkoholismia ja mielenterveysongelmaa). Eli tiedän tasan tarkkaan tuon ihmettelyn ja että tilanteemme poikkeaa normista. Apua ei saa oikein mistään. Eikä ymmärrystä, ettei sitä tukiverkkoa vaan ole.

Joo rahallakaan ei saa aina sitä apua, huomattu on. Olemme onneksi kohtuu hyvätuloisia että sinällään apua voi ostaa, mutta ostoapu ei auta äkkihädässä (pitää olla aina tilattuna 3vrk ennakkoon) ja ostoapu ei ole muutenkaan sama asia, ei se tule lapsen synttäreille tai jouluna kylään :)

Ap

Kolme jo kuollut ja ainoa elossa oleva etäinen ja alkoholusti, ei olla tekemisissä. Ei muitakaan tukiverkkoja. Neuvola kauhistelee ja käskee vain olemaan sen yhden elossa olevan kanssa tekemisissä.

Minun pinna meinaa palaa neuvolassa. Olen kysynyt monta kertaa että neuvotteko te todella ottamaan alkoholistin mukaan pienen lapsen elämään niin silloin ovat hiljaa ja vaihtavat puheenaihetta. Palatakseen hetken päästä siihen miten tärkeää olusi että lapsella on läheinen suhde isovanhempiinsa. Haudastako käyn heidät kaivamassa, tekee mieli tiuskaista koska minua oikeasti loukkaa neuvolan puheet.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos juttelisitte aikuiset puhelimitse vaikka alkuun läpi mikä hiertää ja mistä huolta. Onnistuuko sitten lasten tavata isovanhempia sovitusti alkuun vaikka virtuaalisesti näytön välityksellä satunnaisesti lyhyitä hetkiä

Et nyt ymmärrä. Mun vanhempien luona ei voi käydä kun narsisti käy kimppuuni. Tämä on toistunut useasti. Toisella puolella ei haluta pitää yhteyttä. Eivät soittele eivätkä vastaa.

Kaunis ajatus että voisi jutella, muttq ei todellakaan voi. Näin on menty jo 10v ajan.

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Olen elämäni surrut että kaikki isovanhemmat kuolivat sodan jälkeen / aikana. En ole koskaan tavannut mummoa enkä vaaria. En tiedä miltä tuntuisi saada halaus niin rakkailta ihmisiltä. Äitini myös jäi orvoksi 4 vuotiaana .Hän kaipasi omaa åitiänsä koko elämän. 

Ei kaikki isovanhemmat ole rakkaita. Moni on kylmä ja tyly.

Vierailija kirjoitti:

Kolme jo kuollut ja ainoa elossa oleva etäinen ja alkoholusti, ei olla tekemisissä. Ei muitakaan tukiverkkoja. Neuvola kauhistelee ja käskee vain olemaan sen yhden elossa olevan kanssa tekemisissä.

Minun pinna meinaa palaa neuvolassa. Olen kysynyt monta kertaa että neuvotteko te todella ottamaan alkoholistin mukaan pienen lapsen elämään niin silloin ovat hiljaa ja vaihtavat puheenaihetta. Palatakseen hetken päästä siihen miten tärkeää olusi että lapsella on läheinen suhde isovanhempiinsa. Haudastako käyn heidät kaivamassa, tekee mieli tiuskaista koska minua oikeasti loukkaa neuvolan puheet.

Ihanaa, joku tajusi mitä tarkoitan! Meilläkin meuvola lässyttää ja painostaa ”sopimaan riidat” vanhempieni kanssa, joista toinen on todella arvaamaton ja väkivaltainen. Ei sinne voi mennä, viidessä minuutissa narsisti agitoi itsensä raivoon ja käy kimppuun. Neuvola ei tajua lainkaan millainen narsisti vanhempna/isovanhempana on. Nimenomaan SUOJELEN lapsiani. Ja neuvola inttää ja jankuttaa tästä. Ihan kun ei muutenkin stressiä olisi tarpeeksi. Ap

Neuvolassa tosiaan asiasta jankutetaan eikä oikein ymmärretä että siihen on aika helvetin painavat syyt jos ei voi olla tekemisissä. Neuvolan terkat ei ole ruudinkeksijöitä...

Meitä on paljon, enemmän kuin moni arvasikaan. Se on vaan tabu asiana. Ettei ole isovanhempia. Tiedän että moni tietoisesti valehtelee neuvolassa säästyäkseen alentuvilta moraalisaarnoilta.

Onko isovanhempien puuttumisesta haittaa lapsen kehitykselle? Onko tästä tutkimustietoa?

Vierailija kirjoitti:

Onko isovanhempien puuttumisesta haittaa lapsen kehitykselle? Onko tästä tutkimustietoa?

Se taitaa olla yleinen käsitys että ei ole, jos lapsella on hyvät vanhemmat.

Jos taas huonot, niin silloin muut turvalliset aikuiset (isovanhemmat) merkkaa paljon.

Mulla tosiaan kamala lapsuudenkoti ja väkivaltainen hakkaajavanhempi, ja minut pelasti hyvä isovanhempi joka rakasti ja hyväksyi ehdoitta. Mulle itselleni isovanhempi oli elintärkeä.

Mutta, nyt keskityn olemaan hyvä ja rakastava vanhempi itse, joten uskoisin että omat lapset pärjää jopa paremmin kun ei ole narsisti-isovanhempi heitä kiusaamassa... ap

Tää on yllättävän yleistä, tunnen monia joilla sama asianlaita, ja 100% tapauksista on niin että vika todellakin siinä isovanhemmassa. Rajaton, aggressiivinen, narsistinen, yhdessä tapauksessa hirveä puuttuja ja mikromanageeraaja... perheiden on usein pakko oman jaksamisen säilymiseksi ottaa rajusti etäisyyttä.

Jooh, tuttua on. Toisen puolen isovanhemmat juoppoja ja toisella puolella jonkinlaista mt-ongelmaa ja kyvyttömyyttä/osaamattomuutta, välinpitämättömyyttä olla isovanhemman roolissa; lisäksi toinen isovanhempi on arvaamaton ja hakannut omia lapsiaan aikoinaan joten mihinkään yökylään tms ei kyllä voi lapsia viedä nimenomaan heitä suojellakseen. Tuntuu kurjalta ja tästä harvoin missään puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Jooh, tuttua on. Toisen puolen isovanhemmat juoppoja ja toisella puolella jonkinlaista mt-ongelmaa ja kyvyttömyyttä/osaamattomuutta, välinpitämättömyyttä olla isovanhemman roolissa; lisäksi toinen isovanhempi on arvaamaton ja hakannut omia lapsiaan aikoinaan joten mihinkään yökylään tms ei kyllä voi lapsia viedä nimenomaan heitä suojellakseen. Tuntuu kurjalta ja tästä harvoin missään puhutaan.

Tämä. Ja itse ei kannata asiaa ottaa puheeksi tai vastata jos asiasta kysytään. Pari kertaa olen erehtynyt kertomaan asiasta, ja sain sellaiset ihmettelyt, ällistelyt ja lopuksi vielä porukasta ulos sulkemisen. Asia käännettiin jotenkin mun syyksi ja ihmeteltiin miksi en vaikea enkä vaan korjaa tilannetta.

Lapsuuden väkivalta ja silmitön lapsenhakkaaminen aika hyvin vie luottamuksen omiin vanhempiin. En anna niiden edes tavata lapsianl.

Toiset isovanhemmat kuolleet ja toiset asuvat sen verran kaukana etteivät pääse hätiin jos tarvittaisiin. Iäkkäitäkin ovat ja äitini on puolisokea ja isä puolikuuro, eivät todellakaan pärjäisi vilkkaiden tarhaikäisten kanssa vaikka vielä itse selviävätkin ilman apuja.

Neuvola kun on kysellyt tukiverkoista, niin olen vain sanonut että miehellä on sisaruksia lähellä, mutta sitä en ole maininnut että heistä ei juurikaan ole tukiverkoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Toiset isovanhemmat kuolleet ja toiset asuvat sen verran kaukana etteivät pääse hätiin jos tarvittaisiin. Iäkkäitäkin ovat ja äitini on puolisokea ja isä puolikuuro, eivät todellakaan pärjäisi vilkkaiden tarhaikäisten kanssa vaikka vielä itse selviävätkin ilman apuja.

Neuvola kun on kysellyt tukiverkoista, niin olen vain sanonut että miehellä on sisaruksia lähellä, mutta sitä en ole maininnut että heistä ei juurikaan ole tukiverkoksi. 

Tää neuvolan kaksinaismoralismi on jännää. Meillä siis myös vastaava tilanne ja tukiverkottomia ollaan. Neuvola inttää ja jankkaa että pitää olla tukiverkko, pitää olla tukiverkko. Mutta ei sitä voi pakolla tehdä, yrittänyt olen todella kovasti.

Samainen neuvola, joka siis tietää tukiverkko ei ole, on sitten kahdesti (kun oikeasti pli hätä ja apua tarvittiin) kieltänyt oikeuden lapsiperheen kotiapuun. Kuulemma on vain niille joilla lasu-asiakkuus. Hoidin murtuneella raajalla lapsia sitten itse lattialla ryömien ja kakkapyllyt vain liinalla pyyhkien... en enää erehdy pyytämään mitään apua neuvolasta koskaan.

Pointti siis se että neuvolan pitäisi tukea tukiverkottomia. Sitä se ei tee. Apua ei saa hädässäkään ja saa vain stressiä kun neuvola inttää ja painostaa ja tivaa.

Koen oikeasti aika loukkaavaksi lapsellisen painostamisen siitä että ”laittakaa nyt välit kuntoon”, tilanteessa jossa oma vanhempi on väkivaltainen ja vaarallinen (sekä lapsuudessa että nyt aikuisenakin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme jo kuollut ja ainoa elossa oleva etäinen ja alkoholusti, ei olla tekemisissä. Ei muitakaan tukiverkkoja. Neuvola kauhistelee ja käskee vain olemaan sen yhden elossa olevan kanssa tekemisissä.

Minun pinna meinaa palaa neuvolassa. Olen kysynyt monta kertaa että neuvotteko te todella ottamaan alkoholistin mukaan pienen lapsen elämään niin silloin ovat hiljaa ja vaihtavat puheenaihetta. Palatakseen hetken päästä siihen miten tärkeää olusi että lapsella on läheinen suhde isovanhempiinsa. Haudastako käyn heidät kaivamassa, tekee mieli tiuskaista koska minua oikeasti loukkaa neuvolan puheet.

Ihanaa, joku tajusi mitä tarkoitan! Meilläkin meuvola lässyttää ja painostaa ”sopimaan riidat” vanhempieni kanssa, joista toinen on todella arvaamaton ja väkivaltainen. Ei sinne voi mennä, viidessä minuutissa narsisti agitoi itsensä raivoon ja käy kimppuun. Neuvola ei tajua lainkaan millainen narsisti vanhempna/isovanhempana on. Nimenomaan SUOJELEN lapsiani. Ja neuvola inttää ja jankuttaa tästä. Ihan kun ei muutenkin stressiä olisi tarpeeksi. Ap

En tiedä missä asutte, mutta ei meilläpäin pk-seudulla ole koskaan kysytty isovanhemmista yhtään mitään. Ja hyvä niin. Ei lapsia pidä hankkia, jos odottaa liikaa isovanhemmilta tai ylipäätään mitään odottaa. He ovat vain plussa, toki parhaimmillaan iso sellainen. Meidän lapsilla tosin pienenä oli isovanhemmat, kaukana asuvat, mutta lämminhenkiset, joista hyviä muistoja lapsillekin jäi silloin kuin harvoin tavattiin. Nyt lapset teinejä ja isovanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet. Tämä elossa oleva isovanhempi on sitten melko ristiriitainen, koska ilkeä yhdelle perheestämme ja manipuloiva, niin harvemmin pidämme yhteyttä. Mutta itse näen asian niin, että hyvä, jos on mukavat isovanhemmat, helpottaa arkea jne. Toisaalta omat vanhemmat ovat ne tärkeimmät ja oikeasti merkitykselliset lapselle. Muistan tämän omasta lapsuudestakin. Ja hyvään lapsuuteen riittää yksikin riittävän hyvä ja rakastava vanhempi.

Isovanhempi hössötys turhaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme jo kuollut ja ainoa elossa oleva etäinen ja alkoholusti, ei olla tekemisissä. Ei muitakaan tukiverkkoja. Neuvola kauhistelee ja käskee vain olemaan sen yhden elossa olevan kanssa tekemisissä.

Minun pinna meinaa palaa neuvolassa. Olen kysynyt monta kertaa että neuvotteko te todella ottamaan alkoholistin mukaan pienen lapsen elämään niin silloin ovat hiljaa ja vaihtavat puheenaihetta. Palatakseen hetken päästä siihen miten tärkeää olusi että lapsella on läheinen suhde isovanhempiinsa. Haudastako käyn heidät kaivamassa, tekee mieli tiuskaista koska minua oikeasti loukkaa neuvolan puheet.

Ihanaa, joku tajusi mitä tarkoitan! Meilläkin meuvola lässyttää ja painostaa ”sopimaan riidat” vanhempieni kanssa, joista toinen on todella arvaamaton ja väkivaltainen. Ei sinne voi mennä, viidessä minuutissa narsisti agitoi itsensä raivoon ja käy kimppuun. Neuvola ei tajua lainkaan millainen narsisti vanhempna/isovanhempana on. Nimenomaan SUOJELEN lapsiani. Ja neuvola inttää ja jankuttaa tästä. Ihan kun ei muutenkin stressiä olisi tarpeeksi. Ap

En tiedä missä asutte, mutta ei meilläpäin pk-seudulla ole koskaan kysytty isovanhemmista yhtään mitään. Ja hyvä niin. Ei lapsia pidä hankkia, jos odottaa liikaa isovanhemmilta tai ylipäätään mitään odottaa. He ovat vain plussa, toki parhaimmillaan iso sellainen. Meidän lapsilla tosin pienenä oli isovanhemmat, kaukana asuvat, mutta lämminhenkiset, joista hyviä muistoja lapsillekin jäi silloin kuin harvoin tavattiin. Nyt lapset teinejä ja isovanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet. Tämä elossa oleva isovanhempi on sitten melko ristiriitainen, koska ilkeä yhdelle perheestämme ja manipuloiva, niin harvemmin pidämme yhteyttä. Mutta itse näen asian niin, että hyvä, jos on mukavat isovanhemmat, helpottaa arkea jne. Toisaalta omat vanhemmat ovat ne tärkeimmät ja oikeasti merkitykselliset lapselle. Muistan tämän omasta lapsuudestakin. Ja hyvään lapsuuteen riittää yksikin riittävän hyvä ja rakastava vanhempi.

Mä veikkaan myös että neuvolan tivaaminen on suurinta maakunnissa, siis ajatuksena ”suku asuu lähellä ja auttaa”. Pk seudulla näin ei ole.