Saako nykyään helpommin kokeista ja aineista kymppejä

Ei ainakaan meidän nuorten yläkoulussa. Todella saavat tehdä numeroidensa eteen töitä. Ihan eri tavalla kuin itse vastaavasta iästä muistan.

Asumme Helsingissä ja yläkoulun vieressä on lukio, joka on yksi Suomen parhaista. Sinne varmaan monet tuleekin sitten heikommalla osaamisella mutta paremmilla numeroilla kuin alueen omassa yläkoulussa opiskelevilla on.

Jodelissa just edellisen koeviikon jälkeen osa muualta Ressun lukioon tulleista selitteli, että 7 on ihan hyvä numero... Ehkä ne peruskoulun kympit ei tosiaan heillä ihan vastanneet tasoa.

Kyllä. Tasoa on ihan tahallaan laskettu ja sama jatkuu yliopistoon asti.

Maa Han muuttajat eivät pärjäisi millään, siis millään jos tasoa ei olisi laskettu puoleen. Ja siltikään eivät pärjää. Syy on päivän selvä, mutta siitään ei saa puhua.

En tiedä, en osaa verrata aikaisempaan, mutta kyllä jokaiselle numerolle on omat tarkat kriteerit oppiaineessa, millä perustein kyseisen numeron saa.

Oppilaiden osaaminen heikkenee kyllä vuosi vuodelta kaikissa muissa aineissa paitsi englannissa. Tämä nykyy väkisinkin vaatimustason laskuna. 

Alakoulussa joku yksittäinen opettaja voi aiheuttaa aika ison vääristymän. Hänhän arvioi lähes kaikki aineet. Sitten voi olla kylmää kyytiä yläkouluun siirryttäessä. Alakoulun opet käyttävät usein kirjantekijöiden valmiita kokeita, jotka ovat helppoja, ja saattavat perustaa koko arvioinnin siihen, koska heiltä puuttuu syvällisempi näkemys oppiaineesta. 

Yläkoulussa aika tyypillisesti arvosanat laskevat pykälällä. Omassa aineessani ei ole mitenkään harvinaista, että ysi muuttuu seiskaksi. Mutta hankalan alun jälkeen osa toki oppii, mitä haetaan, ja pystyy nostamaan arvosanan taas ainakin kasiin.

Vaikuttaa siltä, että alakoulun opettajien asteikko on 6 - 9. Lähes kaikilla oppilailla on 7 tai 8. Yläkoulussa helpommin käytetään koko skaalaa eli 4 - 10.

Eikös lasten älykkyysosamäärä ole laskenut viime vuosina..

Vierailija kirjoitti:

Eikös lasten älykkyysosamäärä ole laskenut viime vuosina..

Onneksi koneinsinöörejä on saapunut vahvistukseksi.

Ei ole. Itse olin se lapsi joka sai automaattisesti 9-10 joka kokeesta jos vain kuuntelin tunnilla. Koskaan ei tarvinnut oikeasti nähdä vaivaa mihinkään opiskeluun. Itse olin parhaiten kuuntelemalla ja olen suht fiksu. Sisko oli samanlainen, mutta alkoi lintsata lukiossa jolloin numerot laski huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Eikös lasten älykkyysosamäärä ole laskenut viime vuosina..

Kyllä on jo pidempään.

Se on se kun ei lueta tai harrasteta musiikkia, vaikka tutkimusten mukaan vaikuttaa merkittävästi oppimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jodelissa just edellisen koeviikon jälkeen osa muualta Ressun lukioon tulleista selitteli, että 7 on ihan hyvä numero... Ehkä ne peruskoulun kympit ei tosiaan heillä ihan vastanneet tasoa.

No näissä huippulukioissa on aika kovat kriteerit kurssien arvosanoissa. Oma lapsi kävi myös ressun ja kurssiarvosanat olivat keskimäärin sellaista kasia. Ylppäreissä tuli silti neljä laudaturia ja yksi eksimia. 

Jos oikeita aineita myy, voi saada satasiakin.

Vastoin monien käsitystä peruskoulu suosii sellaisia poikia joilla on edes jonkin verran kiinnostusta koulutyöhän. Sellainen poika erottuu muusta poikajoukosta positiivisesti ja jos on jonkin verran älliä päässä niin eivät ne ysit ja kympit ole kovin tiukassa. Opettaja ottaa helposti suosikiksi sen "hyvän pojan" kun sellainen kerrankin eteen sattuu.

Tämän sanon kahden poikalapsen kokemuksella. Saivat ihan kohtuuttoman hyvät todistukset yläkoulustakin suhteessa siihen mitä todellinen osaaminen oli. Onneksi oli molemmilla älliä sen varran että kun lukion alkushokista selvisivät niin tajusivat myös tehdä töitä opiskelun eteen.

Ylioppilaskirjoituksissakin taso on pudonnut reippaasti takavuosista. Siksi laudaturinkin saa vähemmällä osaamisella kuin aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vastoin monien käsitystä peruskoulu suosii sellaisia poikia joilla on edes jonkin verran kiinnostusta koulutyöhän. Sellainen poika erottuu muusta poikajoukosta positiivisesti ja jos on jonkin verran älliä päässä niin eivät ne ysit ja kympit ole kovin tiukassa. Opettaja ottaa helposti suosikiksi sen "hyvän pojan" kun sellainen kerrankin eteen sattuu.

Tämän sanon kahden poikalapsen kokemuksella. Saivat ihan kohtuuttoman hyvät todistukset yläkoulustakin suhteessa siihen mitä todellinen osaaminen oli. Onneksi oli molemmilla älliä sen varran että kun lukion alkushokista selvisivät niin tajusivat myös tehdä töitä opiskelun eteen.

Tämä voi olla totta, lisäksi pojat ehkä luottavat itseensä enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Se on se kun ei lueta tai harrasteta musiikkia, vaikka tutkimusten mukaan vaikuttaa merkittävästi oppimiseen.

Oman kouluaikani äikän opet ainakin oli riemuissaan kun ysärin hittiharrastuksiin kuului esim. kirjekaverit, joten kyllä tossa perää on.

Vierailija kirjoitti:

Vastoin monien käsitystä peruskoulu suosii sellaisia poikia joilla on edes jonkin verran kiinnostusta koulutyöhän. Sellainen poika erottuu muusta poikajoukosta positiivisesti ja jos on jonkin verran älliä päässä niin eivät ne ysit ja kympit ole kovin tiukassa. Opettaja ottaa helposti suosikiksi sen "hyvän pojan" kun sellainen kerrankin eteen sattuu.

Tämän sanon kahden poikalapsen kokemuksella. Saivat ihan kohtuuttoman hyvät todistukset yläkoulustakin suhteessa siihen mitä todellinen osaaminen oli. Onneksi oli molemmilla älliä sen varran että kun lukion alkushokista selvisivät niin tajusivat myös tehdä töitä opiskelun eteen.

Kovatasoisessa yläkoulussa tavoitteellisesti opiskelevia poikiakin on niin paljon, ettei sieltä helposti erotu tai saa yhtään numeroa helposti. Mulla kolme poikaa tällaisessa peruskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Se on se kun ei lueta tai harrasteta musiikkia, vaikka tutkimusten mukaan vaikuttaa merkittävästi oppimiseen.

Yleistäen varmasti näin. Mutta niissä kovatasoissa yläkouluissa klassisen musiikin harrastaminen ja lukeminen on sääntö, ei poikkeus.

En usko, että hyviä arvosanoja jaetaan suhteessa enempää, mutta onhan se totta, että englantia lukuunottamatta osaamisen taso on laskenut hurjasti. Jos opettaja pitäisi samanlaisen kokeen kuin 20 vuotta sitten, tulisi todella rumaa jälkeä. Ei se siitä johdu, että nuoret olisi jotenkin tyhmentyneet, vaan koulussa vaaditaan vähemmän ja nuorten aivot kuormittuu kaikista koulun ulkopuolisista asioista enemmän. Voisi ajatella niin, että prosessori on tiukilla jo valmiiksi ja siitä ei kauheasti riitä tehoja enää kouluun. Vähemmän vaatiminen perustuu taas siihen, että oppilaiden vanhemmat ei halua, että lapselle tulisi paha mieli ja joutuisi pois mukavuusalueeltaan.

Alakoulun numerot on tietysti haitarissa. Tottakai osa on kymppejä alakoulussa ja myös yläkoulussa. Suurin ongelma on alakoulun seiskat. Se on monesti se lähtönumero luokanopettajalle ja sinänsä kiva ajatuksena, ettei ketään lytätä. Mutta, mutta... yläkoulussa on pakko arvioida lapset jatko-opintoihin oikeudenmukaisesti ja numeroasteikko on 5-10. Se on inhottavaa, kun kiltti ja oppimisvaikeuksinen on saanut vielä tsemppiseiskaa alakoulussa, seiskalla tipahtaa tuesta huolimatta kutoseen ja kasilla viimeistään vitoseen. Se masentaa ja toisaalta jotkut vanhemmat on sellaisessa kuplassa, että tippuminen johtuu tuen puutteesta. Rumaa olisi sanoa, että "kuule, se olis puhdas nelonen ilman tukea".  Sille vaan ei voi mitään, että toiset ei yksinkertaisesti pysty oppimaan seisan arvoisesti useimmissa aineissa ja se on pakko hyväksyä. Siksi olenkin iloinen, että taito- ja taideaineita painotetaan edelleen amishaussa ja niissä on numerot. On tosi kiva, että se lukuaineissa heikko voi loistaa sitten siellä liikunnassa tai käsitöissä.