Miksi "suoraan puhujat" eivät kestä sitä, että heille itselleen puhutaan suoraan?

Naurettavaa porukkaa nämä suoraan sanojat, joille itselle ei voi sanoa mitään kriittistä, vaikka kuinka kohteliaasti sen esittäisi. Itse otan ensimmäisen exitin, jos huomaan tuollaisia piirteitä ihmisessä. Suurin osa ihmisistä onneksi osaa keskustella asioista suoraan ja loukkaantumatta.

Pakko nostaa tämä keskustelu muutaman päivän takaa. Päädyin nyt oikein rautalangasta väännettynä kertomaan ystävälleni, että on ristiriitaista, että hän toivoo suoraan puhumista mutta sitten vetää herneet nenään, jos hänelle sanoo vähänkin mitään poikkipuolista. Annoin tästä lukuisia esimerkkejä vuosien varrelta. Tietenkin hän vetosi siihen, ettei hän muista näitä tilanteita, mutta uusimpaan konfliktiin hän totesi: "Suoraan puhuminen on taito, joka on harvalla." Ahaa, eli suoraan puhuminen on oikein vain silloin, kun sen tekee "oikein", toisin sanoen sanallakaan häntä kritisoimatta.

Kiitti, mulle riitti. Sinne meni 15 vuoden ystävyys, mutta olo on tällä hetkellä kyllä ennen kaikkea helpottunut.

ap

Kukaan ei kestä tuollaisia totuudentorvia. Edes totuudentorvet eivät kestä toisia totuudentorvia.

Kohteliaisuus ja hienotunteisuus ovat hyviä juttuja, ja sen miettiminen, miten jonkinasian toiselle ilmaisee.

He kulkee yksisuuntaista tietä jossa ei tarvitse väistää ketään. Eivät vaan näe sitä eli ovat tavallaan tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Suoraan puhujat ovat usein narsisteja jotka eivät kestä itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Ovat omasta mielestään oikeutettuja laukomaan "totuuksia", ovat mielestään aina oikeassa. Syy on aina muissa.

Täh?

Nyt kyllä on tässä ketjussa aika jyrkkä yleistys yhdelle piirteelle. Itse pidän rehellisistä, suoraan puhuvista ihmisistä. Sellaisista, joilla on käytöstavat ja osaavat olla hiljaakin, mutta kuitenkin tarvittaessa puhuvat suoraan asioista, ei mitään kautta rantain jaarittelua, vihjailua ja suoraan valehtelua.

Miehet ovat usein enemmän tällaisia kuin naiset. Arvostan tätä piirrettä suuresti ja koen, että myös heille voi puhua suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Pakko nostaa tämä keskustelu muutaman päivän takaa. Päädyin nyt oikein rautalangasta väännettynä kertomaan ystävälleni, että on ristiriitaista, että hän toivoo suoraan puhumista mutta sitten vetää herneet nenään, jos hänelle sanoo vähänkin mitään poikkipuolista. Annoin tästä lukuisia esimerkkejä vuosien varrelta. Tietenkin hän vetosi siihen, ettei hän muista näitä tilanteita, mutta uusimpaan konfliktiin hän totesi: "Suoraan puhuminen on taito, joka on harvalla." Ahaa, eli suoraan puhuminen on oikein vain silloin, kun sen tekee "oikein", toisin sanoen sanallakaan häntä kritisoimatta.

Kiitti, mulle riitti. Sinne meni 15 vuoden ystävyys, mutta olo on tällä hetkellä kyllä ennen kaikkea helpottunut.

ap

Tuossa on kyllä totuuden siemen. Suoraan puhuminen voi olla tosi monenlaista. Se voi olla epäkohteliasta töksäyttelyä tai taitavaa asioiden suoraan ilmaisua samalla ollen kohtelias ja ystävällinen.

Ottamatta kantaa teidän väliseen keskusteluun, en ymmärrä miksi jatkat tuollaista riitelyä päivien jälkeen, olette asiasta eri mieltä, ei ystävien kanssa tarvitse joka asiasta olla samaa mieltä tai erimielisyyksistä vääntää. Ota etäisyyttä, anna olla. Ei sen tarvitse olla ystävyyden loppu välttämättä.