Lue keskustelun säännöt.
Aloitan pelaamaan Skyrimia
24.03.2021 |
Siitä on vuosia kun viimeksi sitä pelasin. Jostain tuli yhtäkkiä sellainen olo että nyt täytyy. Siinä oli kauniit taustamusiikit. Uppoutuukohan siihen tällä kertaa yhtä intensiivisesti kuin silloin ekalla kerralla..
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en yhtään osaa samaistua näihin Skyrimiin kyllästyneisiin. Olen pelannut peliä satoja tunteja – ja nimenomaan peruspeliä, ilman modeja. Modaamaan aloin ensimmäisen kerran vasta saatuani peruspelin + lisärien tarinat päätökseensä.
Rakastin nuohota kartan joka kolkan, tutkia joka ikisen pienimmänkin luolan, ja kerätä taskuihin kaiken mikä irti lähti. Myöskin NPC:iden taloista... :D Ensimmäinen maxaamani taito olikin jokin ns. ”thieving skill”.
Innostuinpa myös keräilemään joka ikisen kirjan mitä pelistä löytyi. Followereidenkin hyödyllistyyteen heräsin oikeastaan vasta sitten, kun tajusin heidän voivan kantaa lisää tavaraa... :D Ilman taistelun tuiskeeseen juoksevaa apuria olisin preferoinut vain hiiviskellä ympäriinsä ja snaipata vihut kaukaa jousipyssyllä, mutta valitettavasti yksi ihminen ei kanna kokonaista kirjastoa selässään, ei edes Dragonborn...
Mutta Skyrimissä sitä vain sielu lepää. Riverwoodista kohti Whiterunia avautuva maisema on näkynä niin tuttu, että tuntuu kuin olisin oikeasti ollut siellä. Ja pitkään sitä tuli Skyrimin teitä tallattuakin; en tainnut koskaan käyttää pelin omaa fast travel -systeemiä... :D
Ongelma skyrimissä on se että siinä tuntee itsensä heti Jumalasta seuraavaksi. On tylsää olla joku dragonborni tai speciaali tapaus. Paljon jännittävämpää olla täysin tavallinen ja mitätön henkilö joka ehkä muuttaa asioiden kulkua pelissä. Esim morrowindissa olit täysin tavallinen henkilö joka saattoi kuolla ekaan rottaan huonolla tuurilla.
Minulle kyllä löytyi Skyrimistäkin (varsinkin alussa) haastetta ihan tarpeeksi; vaikka pelasin muistaakseni aika lällyvaikeusasteella, puun takaa yllättänyt karhu one-shottasi ”legendaarisen Dragonbornini” läimäyttämällä tätä kerran takaraivoon, ja taas sai sankari lentää naama edellä alamäkeen. :D Myöskin peikot (ja varsinkin jättiläiset) tarkoittivat välitöntä kuolemaa johonkin ”puolväliin” peliä. Spellcasterit myös. Saakelin maagit.
Ja korkeammilla vaikeusasteilla (ainakin allekirjoittaneella) on vaikeuksia jo Bleak Falls Barrow’hun sisäänpääsyssä, puhumattakaan että sieltä selviäisi voittajana uloskin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisi mieli itsekin pelata tämä peli taas läpi tässä syksyn aikana. Viimeksi pelasin tätä joskus vuonna 2017. Loistava peli.
Vierailija kirjoitti:
Unohdin mainita aiemmin. Asenna enderall täyskonversio. Kokonaan uusi peli skyrim-enginellä. Voisi jopa väittää että parempi kuin alkuperäinen :)
Enderal tekee monen asian Skyrimia paremmin, ei uskoisi pelkäksi modiksi! En tästä suosituksesta voi sanoa kuin "walk blessed".
Everyone is obsessed with death.
Vähän niinku maailma nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman modeja Skyrim on itselleni liian vanhanaikainen nykyään. Mielummin pelaisin Fallout 4. Toinen hyvä on nykyään Once human. Saa rakentaa oman talon lähes mihin tahansa kartalla, muitakin pelaajia on. Tosin vielä aika buginen ja tarina nyt on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Tulispa jo uus.
Bethesda pisti "traileria" uusimmasta jo tasan 7 vuotta sitten! Tuskin tulee vielä muutamaan vuoteen nytkään, ja Bethesda on muutenkin ollut paska yritys viimeiset 10 vuotta, joten en ole lainkaan innostunut muutenkaan.
Ongelma skyrimissä on se että siinä tuntee itsensä heti Jumalasta seuraavaksi. On tylsää olla joku dragonborni tai speciaali tapaus. Paljon jännittävämpää olla täysin tavallinen ja mitätön henkilö joka ehkä muuttaa asioiden kulkua pelissä. Esim morrowindissa olit täysin tavallinen henkilö joka saattoi kuolla ekaan rottaan huonolla tuurilla.