Lue keskustelun säännöt.
Ostin tänään oikean kirjan
22.03.2021 |
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/kirjastokortti-pidentaa-ikaa/
Sosiaalinen media tuhoaa terveyden. Keskittymiskyky takaisin ja hermosto. Oletko itse lukenut kirjaa koska viimeksi? Omin silmin.
Nuorison lukukyky on laskemut ja sanavarasto. Samalla empatia kadonnut ja kyky käsittää suurempia kokonaisuuksia. Vain minäitse kulttuuri tuhoamassa sivistyksen.
Tee nettipaasto ja lue. Kehoita nuoriakin lukemaan.
Kommentit (45)
Assburger kirjoitti:
Moi!
Onko linjoilla lukihäiriöisiä lukutoukkia?
Nuorin lapseni(12) sai lukihäiriödiagnoosin juuri.
Älykkyys on kunnossa.
Miten auttaa häntä?
Luen hänelle joka ilta kirjaa.
Lukeeko hän itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Moi!
Onko linjoilla lukihäiriöisiä lukutoukkia?
Nuorin lapseni(12) sai lukihäiriödiagnoosin juuri.
Älykkyys on kunnossa.
Miten auttaa häntä?
Luen hänelle joka ilta kirjaa.
En tiedä miten tuota kirjojen lukemista voisi auttaa, mutta pakko kertoa eräästä läheisestäni. On lukihäiriöinen nelikymppinen, eikä koskaan tästä syystä lukenut kirjoja. Tähän tarkoitukseen nuo äänikirjat ovat huikea keksintö. Hän löyti ne pari vuotta sitten ja on niiden avulla päässyt sisään aivan uuteen maailmaan. Tuntuu että koko persoona muuttunut parempaan suuntaan. Eli kannustan kirjojen maailmaan edes näin, vaikka se itse lukukokemus ja sen tuomat omat hyödyt jäisikin pois.
Assburger kirjoitti:
Moi!
Onko linjoilla lukihäiriöisiä lukutoukkia?
Nuorin lapseni(12) sai lukihäiriödiagnoosin juuri.
Älykkyys on kunnossa.
Miten auttaa häntä?
Luen hänelle joka ilta kirjaa.
Joillakin paikkakunnilla on kirjastoissa lukukoira jolle saa varata aikoja. Eli tehtäväänsä opetettu koira, joka on lapsen vierellä ja kuuntelee, kun lapsi lukee. Olisiko tuollaisesta apua? Siis kun korona alkaa mennä ohi ja koirat on taas kirjastoissa.
Tuolla on videopätkällä kerrottu, että miten homma toimii: https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Moi!
Onko linjoilla lukihäiriöisiä lukutoukkia?
Nuorin lapseni(12) sai lukihäiriödiagnoosin juuri.
Älykkyys on kunnossa.
Miten auttaa häntä?
Luen hänelle joka ilta kirjaa.
Lukeeko hän itse?
Kiitos vastauksista.
Hän lukee itselleen mieluista tietokirjaa sekä sarjakuvia hyvin rajatusta aihepiiristä.
Tykkää kun luen esim. seikkailukirjoja, mutta ei lue niitä itse.
Ilmeisesti liian raskasta tekstiä luettavaksi.
Tuota kirjastokoirahommaa ei täällä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen yliopistossa, harrastan kaunokirjallisuuden lukemista ja roikun AV-palstalla. Eivät sulje toisiaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Moi!
Onko linjoilla lukihäiriöisiä lukutoukkia?
Nuorin lapseni(12) sai lukihäiriödiagnoosin juuri.
Älykkyys on kunnossa.
Miten auttaa häntä?
Luen hänelle joka ilta kirjaa.
En tiedä miten tuota kirjojen lukemista voisi auttaa, mutta pakko kertoa eräästä läheisestäni. On lukihäiriöinen nelikymppinen, eikä koskaan tästä syystä lukenut kirjoja. Tähän tarkoitukseen nuo äänikirjat ovat huikea keksintö. Hän löyti ne pari vuotta sitten ja on niiden avulla päässyt sisään aivan uuteen maailmaan. Tuntuu että koko persoona muuttunut parempaan suuntaan. Eli kannustan kirjojen maailmaan edes näin, vaikka se itse lukukokemus ja sen tuomat omat hyödyt jäisikin pois.
Juu, varmaan äänikirjat ovat lapselleni hyvä juttu.
Lukutaitoa vain pitäisi kehittää ihan opiskelumenestyksen takia.
Hän sairastaa myös erästä fyysistä sairautta, joka hankaloittaa varmasti työllistymistä ns. duunariammateissa, toivon siis menestystä opinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luetelkaa hyviä kirjoja?
Adelen kysymys jne
Kuka mitäkin hyvänä pitää...
Viimeksi ostin ja luin romaanin "Tulisiipi".
Vierailija kirjoitti:
Kirjat ovat lähinnä tietokirjoja ja yleensäkin faktaan pohjautuvia. Kasvoin fiktiosta ulos joskus parikymppisenä.
Mitä tarkoitat sanomalla "kasvoin fiktiosta ulos", ikään kuin kaunokirjallisuuden lukeminen olisi jotenkin lapsellista ja lapsille suunnattua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TUTKIMUS osoitti myös sen, että lukemisen kohentamat aivoperäiset kognitiiviset taidot selittivät hengissä säilymisen ”ihmeen”. Eloonjääminen pohjustaa mukavasti lukemisen ja muistin yhteyksien pohtimista. Vaikuttaa siltä, että lukeminen hyvinkin edistäisi terveen ihmisen kognitiivisia taitoja ja auttaisi myös muistamista, kuten olen esittänyt Ikääntyvän muistikirjassa (2018).
Potilaille suoritetut aivotutkimukset osoittavat, että lukemisharrastus hidastaa muistisairauden alkamista. Lukemisharrastus keski-iästä vanhuuteen pienentää muistisairauksien riskiä. Aivoissa tapahtuvia toimintamuutoksiakin pystytään nykyisin osoittamaan aivokartoituksilla.
Yksi tällainen lukemisen vaikutusta selvittävä aivotutkimus osoitti, että mitä enemmän koehenkilöt (65 tervettä ja 10 alzheimeria sairastavaa) olivat harrastaneet lukemista varhaisessa keski-iässä, sitä vähemmän haitallista ainetta (amyloidia) kertyi aivoihin kuuden vuoden kuluessa. Toisessa potilastutkimuksessa lukeminen ehkäisi tehokkaasti muistisairauden syntymistä vajaan kuuden seurantavuoden aikana. Lukeminen siis vaikuttaa aivoihin, mutta muistisairauden ehkäiseminen ei vielä todista terveen ihmisen lukuharrastuksen, muistin ja aivotoiminnan yhteydestä.
MYÖS lukemisen lajilla on merkitystä. Kun kirjojen lukemista verrattiin lyhyempien tekstien kuten novellien ja runojen, sarjakuvien, sanoma- ja aikakausilehtien, digitaalisten sisältöjen ja lukualustojen kuten Kindlen lukemiseen, kirjan lukeminen päihitti lyhyempien tekstien ja digitaalisten lukualustojen vaikutuksen.
Miksi kirjojen lukeminen on suositeltavampaa kuin esimerkiksi lukualustan käyttäminen? Otaksun, että kirjan sivujen kääntäminen antaa tuttuudessaan myönteisen ärsykkeen aivoille.
Kirjan lukemiseen sisältyy muitakin oheisvaikutuksia, jotka aktivoivat aivotoimintaa. Kirjan ulkoasun, kansikuvan, kuvituksen, jäsennyksen ja niin edelleen havaitseminen vilkastuttaa nä}köjärjestelmän aivoverkostojen toimintaa.
Tekstin taustalla on vaikutusta, minkä myös lukualustojen markkinoijat ovat todenneet. Kirjoille ominainen paperinvalkoisuus on selvästi paras lukualusta, mutta lukulaitteiden taustavalo jarruttaa nukahtamishormonin melatoniinin erittymistä.
Jtk
KIRJAN lukeminen rauhoittaa ja vähentää stressaantunutta mieltä, vähentää masentuneisuutta, lisää hyvän olon, terveyden tunnetta ja pidentää ikää, mutta millainen on lukemisen mitattavissa oleva vaikutus muistamiseen ja aivoihin? Asiaa on tutkittu mittaamalla lukemisen vaikutusta terveiden ihmisten aivojen toimintaan.
Aivojen kartoitustutkimukset osoittivat, että kaunokirjallisuuden lukeminen lisää aivoverkoston yhteyksiä niillä aivojen alueilla, jotka toimivat muistin ja mielikuvien alustoina. Kaunokirjallisuuden lukeminen haastaa aivojen toimintaa enemmän kuin kuvien katselu tai puhuminen. Muistialueiden, muun muassa hippokampuksen, koko suurenee kuten Lontoon taksinkuljettajia käsittelevässä tutkimuksessa, jossa taksikuskien valtava osoitemuisti paisutti hippokampusta.
Runojen lukeminen näyttää liittyvän oikeakätisen oikean aivopuoliskon lisääntyneeseen aktiivisuuteen. Sama alue toimii henkilökohtaisten muistojen tyyssijana, mikä on tärkeä huomio, kun yritetään ymmärtää, miten kaunokirjallisuuden lukeminen ylipäätään vaikuttaa aivojen toimintaan ja pidentää elämän kaarta.
KAUNOKIRJALLISUUDEN lukemisen myönteinen vaikutus piilee siinä, että se altistaa aivotoimintaa mielen teorialle (theory of mind), mikä tarkoittaa ihmisen (tässä lukijan) kykyä samastua kanssaihmisiin ja ympäristöön.
Romaanin tai runokirjan lukeminen aktivoi ihmisen sosiaaliaivot jäljittelemään todellisia ja kuviteltuja tapahtumia. Niinpä romaanien ja runojen lukija ymmärtää paremmin omia ja toisten mielentiloja.
Ihminen on sosiaalinen olento, joka kaipaa läsnäoloa ja samastumista kanssaihmisiin. Kaunokirjallisuuden maailmaan uppoutuminen vahvistaa sosiaalinen läsnäolon tunnetta, jota ihminen tarvitsee selvitäkseen elämässä hengissä.
SUOMALAISET filosofit ovat jatkaneet aristoteelista perinnettä korostaen persoonan kokonaisuuden sosiaalista puolta. Lauri Rauhala on käyttänyt siitä nimitystä situationaalisuus eli olosuhteisuus, mikä tarkoittaa fyysisen ympäristön lisäksi kulttuuria ja toisia ihmisiä. Raimo Tuomela puolestaan kirjoittaa ”me-asenteesta” ihmisen välttämättömänä olomuotona.
Olen käsitellyt kirjoissani ihmistä holistisena olentona, jonka persoona koostuu ruumiillisuuden, mielellisyyden ja sosiaalisuuden vuorovaikutuksesta (esim. Kivun kasvot 1982, Ruumiinkieli 1986, Tunteet ja oireet 1998, Aivot ahtaalla 2001, Me-hengen mahti 2005, Livskraft ur gemenskap 2007, Kulttuuri pidentää ikää 2013). Persoonaan kuuluva läsnäolon kaipuun ja kokemuksen biologinen luonne sosiaaliaivoissa on alkanut selvitä viime vuosina.
Oletan, että aivojen epigeneettiset tutkimukset tulevat avaamaan väylän hyvän romaanin lukemisesta inhimilliseen läsnäoloon ja toisten ihmisten luo. Lukeminen muuttaa aivot ja pitää hengissä.
Kirjoittaja Markku T. Hyyppä on turkulainen neurologi ja dosentti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiktiokirjat on ihan cool, jos ne vie johonkin itselle kiinnostavaan maailmaan. Dokkarikirjat oma maailmansa.
Ihana ketju ilman röllejä. Thnx.
Onpa hauska tuo lukoiria vähän kuim terapiakoirat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaankielellä lukeminen varmaan auttaa dementian ehkäisyssä. Uudem kielen opettelu?
Minä luen, aina on joku kirja kesken. Vaikka kaunokirjallisuus on fiktiota niin totta kai kirjailija on tehnyt paljon taustatyötä kirjaan. Vain satukirjat sijoittuvat kuvitteelliseen maailmaan. Kaikissa muissa kirjoissa ajankuva, eri aikakausien kuvaaminen, kulttuurin kuvaus, miljöökin on kuvattu faktoihin perustuen. Kirjan henkilöhahmot ja tapahtumat fiktiivisiä. Olen oppinut paljon kulttuurista, jopa eri paikoista kirjoja lukemalla.
Waltarin Sinuhen voisi lukea uudestaan.
Keskittymistä lukemisessa. Aivot lepää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei äänikirjoja vaan luettava kirja. Vaatii aivoja erilaiseen työskentelyyn. Ai että hyvävolla ilman somea ja vilkkuvaloja. Dementian ehkäisyä! Luetko itse?
Paljon, usealla kielellä. Hyvää aivojumppaa!
Kirjoitan kirjaa, vieraalla kielellä. Se on lisäksi kulttuurisesti avartavaa. Ei tarvitse pitäytyä siperialaisten selityksissä suomalaisuudesta.
Varmasti hieman riippuu mitä kuuntelee ja kuinka ajatuksella. Jos kuuntelee vain jotain kevyttä hömppää, niin ei iitä saa varmasti mitään muuta kuin kuuntelun iloa, mutta jos kuuntelee ihan tiukkaa tietoa, saa siitä hyvinkin paljon. Kuuntelemalla ei jää myöskään jumiin vaikka hankaliin nimiin. Sitä paitsi ainakin minä voin lukea välillä sivukaupalla muistamatta tekstistä yhtään mitään.