Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset ympärillä masentuvat, kärsivät unettomuudesta, jäävät pois työelämästä yms...
22.03.2021 |
Olen töissä varhaiskasvatuksessa ja kun nyt alan miettimään, on meidän 10 ryhmän päiväkodista jokaisesta ryhmästä jatkuvasti joku ihminen pois jonkin muun kuin flunssan tai fyysisen sairauden vuoksi.
No samaa kuulemma muissakin päiväkodeissa. Siskoni taas on sairaanhoitaja ja kuulemna seillä ,yksityisessä terveysasemassa, sama homma. Mieheni on töissä taas ihan toisenlaisessa toimistotyössä ja kuulemma heidän 12 hengen porukasta kaksi on pitkällä saikulla.
Mitä täällä tapahtuu? Miksi ihmiset väsyvät ja sairastuvat mieleltään?
Nuo kysymykset siis vain mietittäväksi...itse nään asian niin että ihan hirveällä työtahdilla ja liian vähillä resursseilla painetaan menemään. Omalla alalla jos menet kritisoimaan niin saat pakata kimpsut ja kampsut ja siirto toiseen päiväkotiin. Eli hiljaa pitää vain hyväksyä kaikki.
Kommentit (12)
Liian vähän henkilökuntaa, ihmiset ylikuormitetaan työllä, useimmat ihmiset eivät kestä sellaista, työn ei pitäisi olla sitä että vaan vahvimmat selviää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein tavallista toimistotyötä. Työntekijöistä ainakin 5 kävi terapiassa (minä myös), ja parilla oli joku kunnon lääkitys vakavaan mielen sairauteen (kertoivat itse). Nykyajan työelämä sairastuttaa.
Työmäärä on lisääntynyt valtavasti, ei voi verratakaan siihen mitä esim. suurilta ikäluokilta aikanaan vaadittiin. Työntekijöiltä vaaditaan kohtuutonta panosta samaan aikaan kun monilla aloilla yt:eet on jatkuvasti uhkana.
Moni varmaan alitajuisesti pelkää irtisanomista koska työttömyydestä voi olla vaikea ponnistaa takaisin työelämään.
"hirveä työtahti"= muutaman kakaran kaitsemista, piirtelyä ja piirrettyjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein tavallista toimistotyötä. Työntekijöistä ainakin 5 kävi terapiassa (minä myös), ja parilla oli joku kunnon lääkitys vakavaan mielen sairauteen (kertoivat itse). Nykyajan työelämä sairastuttaa.
Mikä siitä toimistotyöstä teki niin stressaavaa?
Ja nykyään yksi ihminen tekee ainakin kolmen hommat. Ennen palkattiin apulaisia hoitamaam jonkun asiantuntijan vähemmän vaativat hommat, nyt suurinpiirtein siivotaan työhuoneet itse ja kootaan tietokone ja sitten aloitetaan työt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa. En ole havainnut samaa omalla alallani, ainakaan noin selkeästi.
Parin tiedän olleen (noin 30 hengen tiimistä) vuosien mittaan terapiassa. Ok, pandemian aikana yksinelävät ovat olleet yksinäisempiä, mutta mitään isompaa muutosta huonompaan ei ole ainakaan tiheästi tehtyjen työhyvinvointikyselyiden mukaan tullut. Eikä kyse ole siis siitä, etteikö meillä uskallettaisi puhua epäkohdista tai jaksamisongelmista, niistä puhutaan todella tiheästi ja työntekijöillä on mahdollisuus saada psykologin apua työnantajan maksamana.
Minusta työtahti on aina ollut osin kova, ei se ole erityisemmin kasvanut viime vuosina. Olen siis ollut asiantuntijahommissa samalla työnantajalla jo 30 vuotta.
Tällä toki en vähättele kenenkään huonoa oloa. Mutta että kaikilla aloilla tilanne ei ole sama.
Ei työ ole vaikeaa, mutta työkavereiden käsittämätön tosikkous ja suorastaan neuroottinen elämänasenne vie työstä kaiken ilon. Ei sellaista lopulta jaksa kukaan. Työn ilo on nyky-Suomessa täysin tuntematon käsite. Siihen kuuluu se, että töissäkin saa ja pitää vitsailla, ylläpitää hyvää henkeä ja nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työmäärä on lisääntynyt valtavasti, ei voi verratakaan siihen mitä esim. suurilta ikäluokilta aikanaan vaadittiin. Työntekijöiltä vaaditaan kohtuutonta panosta samaan aikaan kun monilla aloilla yt:eet on jatkuvasti uhkana.
Moni varmaan alitajuisesti pelkää irtisanomista koska työttömyydestä voi olla vaikea ponnistaa takaisin työelämään.
Onko noin vai luuletko vain. Suuret ikäluokat saivat varmaan keskittyä enemmän siihen, mitä kulloinkin tekivät, eikä heitä piinannut somesta saadut vaikutelmat siitä, miten "hienosti" MUIDEN elämä sujuu. Paineet maksimoida siviilielämä ja vapaa-aika ovat somen synnyttämiä, väitän.
Mutta kyllä 45-50 syntyneet suuret ikäluokat ovat tehneet fyysisesti paljon raskaampaa työtä, pienemmillä tuloilla ja työtuntienkin määrä oli alunperin heidän tullessaan työelämään 48 h, 40-tuntinen viikkotyöaika tuli 1970.
http://www.kysy.fi/kysymys/kun-aikoinaan-siirryttiin-6-paivaisesta-tyov…
Työelämä ei ole sen vaikeampaa kuin ennenkään, mutta asenne on mennyt täysin sairaaksi. Hampaat irvessä suoritetaan myös todella yksinkertaisia töitä. Esim. sairaalaosastolla luulisi työntekijöiden ehtivän vähän hymyilläkin, kun työt eivät todellakaan vaadi 100-prosenttista keskittymistä.
Olisi jopa outoa jos joku jaksais meidän ankeassa suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Tää nykyaika on niin ankea että se hajottaa ihmisiä.