Hesarin metatyölista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä metatyö asiaa. Pakolliset asiat on vain tehtävä. Toiset stressaavat elämästä enemmän kuin toiset ja HALUAVAT suunnitella kaiken, toiset eivät. Ei pöydän raivaamiseen tarvita suunnittelua, se tekee joka aloittaa sen tekemisen. Jos näistä asioista saa riitaa parisuhteessa, saattaa kyse olla enemmän eri temperamenteista, kuin varsinaisesta vastuusta.

Tällöin tulee keskustella sopiva, molempia tyydyttävä kompromissi, eikä listata asioita joita toinen ajattelee enemmän kuin toinen.

Myös sille vähemmän stressaavalle pitää löytyä tilaa hoitaa asiat omalla tavallaan.

Tämänkin ketjun kommenteista paistaa selvästi, miten moni ei vieläkään ymmärrä (tai ole ymmärtävinään), mitä metatyöllä todella tarkoitetaan. Lainasin nyt vain tätä yhtä kommenttia.

Ei kysymys ole siitä, että pöydän siivoamista aterian jälkeen pitäisi tai kukaan haluaisi erikseen suunnitella.

Pahimmillaan kyse on siitä, ettei esim. parisuhteen toinen osapuoli ymmärrä, etteivät jääneet ruuat mene itsestään jääkaappiin tai pakastimeen ja astiat koneeseen. Toisen pitää hoitaa asia itse tai ohjeistaa toinen hoitamaan.

Kehittyneemmässä tapauksessa itse siivoaminen onnistuu, mutta sen ajankohtaa ja vaikutusta muihin asioihin ei osata suunnitella.

Kyse ei aina ole edes erilaisista siisteyskäsityksestä. Kyllä meilläkin minä tarvittaessa siedän tiskit ruoka- tai tiskipöydällä, vaikka päiväkausia. Mutta puolison metatyökyky ei riitä siihen ennakointiin, että kun tiskit jätetään hoitamatta ti, ke, to, ja lapsensa tulevat viikonlopuksi pe, niin tiskipöydällä on vuori astioita, kaapissa ei puhtaita, ja sitten onkin naama mykkyrällä kun pitää äkkiä käsin tiskata. Tiskivuori ei mahdu enää kerralla koneeseen, keittiön tasot on täynnä eikä missään mahdu valmistamaan ruokia, ruuanvalmistusvälineitä ei ole puhtaana, hermot menee, ja siinä välissä pitää vielä juosta kaupassa parhaimmillaan 4 kertaa päivässä kun ai niin ei ole maitoa. Viikonlopun jälkeen puoliso on aivan finaalissa mutta sama toistuu ihan joka kerta.

Alkuun tein metatyön puolison puolesta: huolehdin että pe aamuna keittiö oli siivottu, tiskikone tyhjä ja kaikki astiat sekä ruuanvalmistusvälineet puhtaana, koko viikonlopun ruuat jääkaapissa jne. Sattuneesta syystä lopetin sen, ja nyt mennään edellä mainitun kaltaisesti vaikeimman kautta.

Voisiko joku metatyökriitikko kertoa, millä tavoin metatyö on esimerkiksi tässä tapauksessa tarpeetonta? Itsestäni tuon sivusta seuraaminen on parhaimmillaan huvittavaa, mutta ihan objektiivisesti ajatellen puoliso pääsisi paljon helpommalla tekemällä vähän metatyötä.

Tämä oli kyllä loistava esimerkki millaista metatyötä ihan normaali perhe-elämän viettäminen lapsiperheessä vaatii. Ja luulisi tosiaan että miehesi olisi jo itsekin huomannut vahingosta viisastuneena jotain, mutta ilmeisesti ei. Tuskin hän sentään noin pitkään viitsii käydä viivytystaistelua, että jos hän hoitaa asiat huonosti, niin etkö sinä heltyisi taas ottamaan työt hoitaaksesi. Pysy vaan kovana ja huvittuneena sen sijaan että alkaisit taas hoitaa miehen omia vastuita :)

Vierailija kirjoitti:

Jos ette halua niitä synttäreitä järjestää, sanokaa seuraavan kerran ukollenne että sä järjestät tällä kertaa. Mikä ongelma? Itse valitsette mitä teette ja sitten se on liian rankkaa? Äitini oli juuri tuollainen uhriutuja eikä hänelle kelvannut mikään, päätin silloin että tulen itse toimimaan toisin. Jos joku asia on liian raskas, sanon suoraan miehelle että teetkö tämän, minä en jaksa. Samoin tulen häntä vastaan kun hän ei jaksa. Se on normaalia, ei tuo joidenkin teistä perhediktatuuri.

Ja jos ukkokaan ei halua niin lapsi ei saa synttäreitä ollenkaan. Helppoa kuin heinänteko!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ette halua niitä synttäreitä järjestää, sanokaa seuraavan kerran ukollenne että sä järjestät tällä kertaa. Mikä ongelma? Itse valitsette mitä teette ja sitten se on liian rankkaa? Äitini oli juuri tuollainen uhriutuja eikä hänelle kelvannut mikään, päätin silloin että tulen itse toimimaan toisin. Jos joku asia on liian raskas, sanon suoraan miehelle että teetkö tämän, minä en jaksa. Samoin tulen häntä vastaan kun hän ei jaksa. Se on normaalia, ei tuo joidenkin teistä perhediktatuuri.

Ja jos ukkokaan ei halua niin lapsi ei saa synttäreitä ollenkaan. Helppoa kuin heinänteko!

No sille, millaisen ukon olette valinneet, ei muut voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

voisko tuo liittyä jotenkin aivojen prosessointi kykyyn?  Hitailla vaikeaa metaduunien kans, normaalit ei edes huomaa kun on jo tehty .

Meidän perheessä kaikki perheenjäsenet ovat palikanpyörittelyllä mitattuna älykkäitä, en viitsi edes retostella kuinka älykkäitä, mutta vähän ADHD-piirteisiä.

Ei ole puhettakaan, että asiat hoituisivat itsestään, ja vaatii todella paljon toistoja että esimerkiksi kaikki eivät karkaisi ruokapöydästä omille teilleen. Minun mielestäni metatyötä on nimenomaan se, että katsoo perään että jokainen perheenjäsen tekee oman osuutensa, ja usein siihen menee enemmän aikaa kuin jos tekisi itse.

Tätä tarkoittaa vaikkapa se ”ruokapöydän siivouksen organisointi” aterian jälkeen, sitä että vaikkapa jokainen lapsi ikänsä ja kehitystasonsa puolesta tekee sen, mitä on sovittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyö on ihan todellinen asia. Se vaan ymmärrettäisiin paljon helpommin eikä sitä väheksyttäisi, jos sitä ei liioiteltaisi listaamalla metatyöksi aivan kaikkea mahdollista roskapussin viemisestä lähtien.

Mitä se sitten on? Kerro muutama konkreettinen esimerkki.

Lapsi saa kutsun kaverisynttäreille. Vanhempien pitää huolehtia, että synttärisankarille hankitaan lahja ja lapsi viedään juhliin ja haetaan sieltä oikeaan aikaan. Ei monimutkaista, mutta vaatii sitä että vanhemmat sopivat keskenään kumpi ne asiat tekee.

Kodissa on takka. Muistetaan hoitaa nuohoaminen säännöllisesti, toisin sanoen sovitaan kumpi aikuisista tilaa nuohoojan ja on paikalla silloin kun hän tulee.

Määräaikainen sähkösopimus/nettiliittymä/muu on menossa umpeen, kilpailutetaan uusi ennen sitä, eli sovitaan kumpi aikuisista hoitaa asian.

Ei siis mitään monimutkaista, mutta vaatii asioista huolehtimista ja sopimista myös sen konkreettisen tekemisen lisäksi.

Eli tämä naisille kasaantuva, valtava metatyömäärä on se, että he sopivat miestensä kanssa kuka tekee mitäkin?

Omalle miehelle ei tule edes mieleen, että tuollaisia on edes olemassa. Tai tulee joskus. Viikolla mies sai hepulin, kun kuuli, kuinka paljon meidän kiinteä laajakaista maksaa. Kuulemma jollain laitteella sen saisi halvalla, kun töissä oli kuullut. Tuo on ainoa kerta 20 vuoden aikaan, kun miehellä on tullut nettiyhteys edes mieleen.

Konkreettinen esimerkki metatyöstä sitä kaipaaville:

Perhe päättää lähteä lomamatkalle. Avaako joku saman tien koneen ja varaa reissun? Ei. Ensin varmistetaan, että kaikki pystyvät lähtemään suunniteltuna ajankohtana, eli ei ole sovittuja menoja. Tarkistetaan, että kaikilla on passit voimassa, koska joissakin maissa passin pitää olla voimassa tietty aika matkan päättymisen jälkeen, toki selvitetään myös onko kohdemaassa jotain tällaista vaatimusta. Selvitetään myös tarvitaanko viisumeita ja missä vaiheessa ne pitää hakea. Ehkä jopa keskustellaan siitä matkakohteesta,sopiiko se kaikille. Ja VASTA SITTEN varataan matka.

Ennen matkalle lähtöä tarkistetaan, tarvitseeko hankkia vaikka jotain uusia vaatteita, lapset nimittäin saattavat vaikkapa maaliskuuhun mennessä kasvaa ulos kesävaatteistaan. Tämä tehdään ajoissa, ettei tarvitse edellisenä päivänä matkalaukkua pakatessa rynnätä kauppoihin. Tarkistetaan, mihin aikaan pitää olla lentokentällä, mietitään kuinka kauan matka kentälle vie aikaa, että siellä ollaan ajoissa. Muistetaan tilata taksi tai järjestää muu kyyti, ettei sitten lähtöhetkellä ihmetellä pihalla laukkujen kanssa, että kuinkas tästä eteenpäin ja ai etkö sä hoitanutkaan tätä. Tarkistetaan vielä kotoa lähtiessä, että kaikkien passit ovat mukana.

Näin.

Vierailija kirjoitti:

Jos ette halua niitä synttäreitä järjestää, sanokaa seuraavan kerran ukollenne että sä järjestät tällä kertaa. Mikä ongelma? Itse valitsette mitä teette ja sitten se on liian rankkaa? Äitini oli juuri tuollainen uhriutuja eikä hänelle kelvannut mikään, päätin silloin että tulen itse toimimaan toisin. Jos joku asia on liian raskas, sanon suoraan miehelle että teetkö tämän, minä en jaksa. Samoin tulen häntä vastaan kun hän ei jaksa. Se on normaalia, ei tuo joidenkin teistä perhediktatuuri.

Sitten lapsi itkee äidille, kun kukaan ei muistanut hänen synttäreitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyö on ihan todellinen asia. Se vaan ymmärrettäisiin paljon helpommin eikä sitä väheksyttäisi, jos sitä ei liioiteltaisi listaamalla metatyöksi aivan kaikkea mahdollista roskapussin viemisestä lähtien.

Mitä se sitten on? Kerro muutama konkreettinen esimerkki.

Lapsi saa kutsun kaverisynttäreille. Vanhempien pitää huolehtia, että synttärisankarille hankitaan lahja ja lapsi viedään juhliin ja haetaan sieltä oikeaan aikaan. Ei monimutkaista, mutta vaatii sitä että vanhemmat sopivat keskenään kumpi ne asiat tekee.

Kodissa on takka. Muistetaan hoitaa nuohoaminen säännöllisesti, toisin sanoen sovitaan kumpi aikuisista tilaa nuohoojan ja on paikalla silloin kun hän tulee.

Määräaikainen sähkösopimus/nettiliittymä/muu on menossa umpeen, kilpailutetaan uusi ennen sitä, eli sovitaan kumpi aikuisista hoitaa asian.

Ei siis mitään monimutkaista, mutta vaatii asioista huolehtimista ja sopimista myös sen konkreettisen tekemisen lisäksi.

Eli tämä naisille kasaantuva, valtava metatyömäärä on se, että he sopivat miestensä kanssa kuka tekee mitäkin?

Omalle miehelle ei tule edes mieleen, että tuollaisia on edes olemassa. Tai tulee joskus. Viikolla mies sai hepulin, kun kuuli, kuinka paljon meidän kiinteä laajakaista maksaa. Kuulemma jollain laitteella sen saisi halvalla, kun töissä oli kuullut. Tuo on ainoa kerta 20 vuoden aikaan, kun miehellä on tullut nettiyhteys edes mieleen.

Hyvä luoja millaisten vajaavaltaisten kanssa te lisäännytte, ja sitten valitetaan kun on niin kovasti ajateltavaa! No kai sitä on, jos holhottavan kanssa on pistänyt hynttyyt yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ette halua niitä synttäreitä järjestää, sanokaa seuraavan kerran ukollenne että sä järjestät tällä kertaa. Mikä ongelma? Itse valitsette mitä teette ja sitten se on liian rankkaa? Äitini oli juuri tuollainen uhriutuja eikä hänelle kelvannut mikään, päätin silloin että tulen itse toimimaan toisin. Jos joku asia on liian raskas, sanon suoraan miehelle että teetkö tämän, minä en jaksa. Samoin tulen häntä vastaan kun hän ei jaksa. Se on normaalia, ei tuo joidenkin teistä perhediktatuuri.

Ja jos ukkokaan ei halua niin lapsi ei saa synttäreitä ollenkaan. Helppoa kuin heinänteko!

No sille, millaisen ukon olette valinneet, ei muut voi mitään.

Sinä varmaan jo seurusteluvaiheessa sovit poikaysstäväsi kanssa, että tulevien lasten synttärit järjestetään vuorotellen.

Vierailija kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki metatyöstä sitä kaipaaville:

Perhe päättää lähteä lomamatkalle. Avaako joku saman tien koneen ja varaa reissun? Ei. Ensin varmistetaan, että kaikki pystyvät lähtemään suunniteltuna ajankohtana, eli ei ole sovittuja menoja. Tarkistetaan, että kaikilla on passit voimassa, koska joissakin maissa passin pitää olla voimassa tietty aika matkan päättymisen jälkeen, toki selvitetään myös onko kohdemaassa jotain tällaista vaatimusta. Selvitetään myös tarvitaanko viisumeita ja missä vaiheessa ne pitää hakea. Ehkä jopa keskustellaan siitä matkakohteesta,sopiiko se kaikille. Ja VASTA SITTEN varataan matka.

Ennen matkalle lähtöä tarkistetaan, tarvitseeko hankkia vaikka jotain uusia vaatteita, lapset nimittäin saattavat vaikkapa maaliskuuhun mennessä kasvaa ulos kesävaatteistaan. Tämä tehdään ajoissa, ettei tarvitse edellisenä päivänä matkalaukkua pakatessa rynnätä kauppoihin. Tarkistetaan, mihin aikaan pitää olla lentokentällä, mietitään kuinka kauan matka kentälle vie aikaa, että siellä ollaan ajoissa. Muistetaan tilata taksi tai järjestää muu kyyti, ettei sitten lähtöhetkellä ihmetellä pihalla laukkujen kanssa, että kuinkas tästä eteenpäin ja ai etkö sä hoitanutkaan tätä. Tarkistetaan vielä kotoa lähtiessä, että kaikkien passit ovat mukana.

Näin.

Ja ymmärrän sen, että parikymppiset sinkkumiehet voivat päättää perjantaiaamuna, että lähdetään illalla risteilylle, kotona laitetaan puhtaat kalsarit ja kortsupaketti povitaskuun ja ollaan valmiina matkaan. Perheissä se ei enää olekaan ihan niin yksinkertaista, jos on tarkoitus olla vaikka viikko ja lapsilla on jo omiakin menoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheessä elämän organisoiminen on oikeasti iso työ ja vaatii paljon suunnittelua. Lasten asioiden järjesteleminen vaatii usein "projektipäällikköyttä" eikä aikuinen voi odottaa, että joku sanoo mikä haalari on ostettava, mitä pakattava reppuun ja 

Kuitenkin tämä lista teki mielestäni hallaa itse asialle. Ei kannata listata kaikkia tavallisia kotitöitä metatöiksi, jos haluaa, että naisten tekemä metatyö otetaan ollenkaan vakavasti.

Meillä lapsettomassa taloudessa aterioiden suunnittelu ja kauppalistan teko on oikeastaan ainoa metatyötä vaativa asia. Pyykkien pesu, lakananvaihto, siivous ruoan jälkeen, roskien vienti tms ovat ihan tavallisia kotitöitä, jotka eivät vaadi mitään organisointia, suunnittelua tai metatyötä. Suunnittelu tapahtuu ihan vaan tehdessä.

Lapsiperheessä on just niin hankalaa kuin vanhemmat itse haluavat olevan. Pitkälle päästään sillä, että perheessä on 2 aikuista, joista kumpikin kantaa vastuun siitä, mitä aloitti eli jos veit pyykit pyykkikoppaan, osaat varmasti laittaa ne pesukoneeseen ja pesuohjelman päätyttyä kuivattaa, silittää tarvittaessa ja palauttaa kaappeihin ilman, että joka vaiheessa vaaditaan metatöitä. Tai kun tulee kaupasta ostosten kanssa kotiin, niin ilman erillistä metatyötuokiota kykenee omatoimisesti laittamaan ruuat kaappeihin miettimättä sitä, kuuluuko maito jääkaappiin vai kuiva-aineiden sekaan.

Siinäpä se ongelma juuri onkin, kun usein toinen perheen vanhemmista ei näitä asioita omatoimisesti tee, eikä välttämättä edes pyydettäessä, eikä näinollen ymmärrä, kuinka paljon aikaa tähän kaikkeen kuluu.

Ei nämä metatyöt nyt mullekaan avaudu. En mä ole yhtään niin järjestelmällinen ihminen että kykenisin suunnittelemaan ikkunoiden ja mattojen pesua. Kauppalistan suunnittelen päässäni vasta kauppaan mennessä. Kotityöt tulee tehtyä suunnittelematta tarpeen mukaan ja niitä tekee meillä kaikki, samoin pihatyöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyö on ihan todellinen asia. Se vaan ymmärrettäisiin paljon helpommin eikä sitä väheksyttäisi, jos sitä ei liioiteltaisi listaamalla metatyöksi aivan kaikkea mahdollista roskapussin viemisestä lähtien.

Mitä se sitten on? Kerro muutama konkreettinen esimerkki.

Lapsi saa kutsun kaverisynttäreille. Vanhempien pitää huolehtia, että synttärisankarille hankitaan lahja ja lapsi viedään juhliin ja haetaan sieltä oikeaan aikaan. Ei monimutkaista, mutta vaatii sitä että vanhemmat sopivat keskenään kumpi ne asiat tekee.

Kodissa on takka. Muistetaan hoitaa nuohoaminen säännöllisesti, toisin sanoen sovitaan kumpi aikuisista tilaa nuohoojan ja on paikalla silloin kun hän tulee.

Määräaikainen sähkösopimus/nettiliittymä/muu on menossa umpeen, kilpailutetaan uusi ennen sitä, eli sovitaan kumpi aikuisista hoitaa asian.

Ei siis mitään monimutkaista, mutta vaatii asioista huolehtimista ja sopimista myös sen konkreettisen tekemisen lisäksi.

Eli tämä naisille kasaantuva, valtava metatyömäärä on se, että he sopivat miestensä kanssa kuka tekee mitäkin?

Omalle miehelle ei tule edes mieleen, että tuollaisia on edes olemassa. Tai tulee joskus. Viikolla mies sai hepulin, kun kuuli, kuinka paljon meidän kiinteä laajakaista maksaa. Kuulemma jollain laitteella sen saisi halvalla, kun töissä oli kuullut. Tuo on ainoa kerta 20 vuoden aikaan, kun miehellä on tullut nettiyhteys edes mieleen.

Hyvä luoja millaisten vajaavaltaisten kanssa te lisäännytte, ja sitten valitetaan kun on niin kovasti ajateltavaa! No kai sitä on, jos holhottavan kanssa on pistänyt hynttyyt yhteen.

Niin, kaikkea minäkään en osannut ennustaa.

Paljolti tässä kysymys on myös siitä, mikä on arjen kotitöiden vähimmäistaso.

Naisia aina ivataan niistä kesä- ja talviverhojen vaihtamisesta. On helppoa sanoa, että hyvää arkea voi elää samoilla verhoilla. Mutta mitenkäs vaikka lapsen synttärit? Ovatko ne turhat? Joulukoristeet ja jouluruoat? Hiihdon ja luistelun opettaminen lapsille?

Otetaan nyt tuo matka esimerkiksi. Mikä siinä aiheuttaa enemmän vaivaa naiselle kuin miehelle? Hommaatteko te miehenne passin myös? Pakkaatte hänen vaatteensa? Eikö jokainen normaalisti jaa tuon tyylisten isojen projektien hommat suunnilleen tasan? Meillä menisi niin että minä varaisin lennot ja majoituksen, koska haluan tiettyjä asioita, jotka eivät ole muille niin tärkeitä. Lapset pakkaisivat omat tavaransa. Passit uusitaan sitä mukaan kun on tarve, aikuiset omansa, lasten kanssa menee se kumpi töiden puolesta pääsee paremmin. Mutta sanotaan että ennen matkaa minä olisin ehkä tehnyt enemmän kuin mies. Mutta paikan päällä mies taas hoitaa kielitaitoisempana lähes kaiken, eli liikkumisen paikasta toiseen, lippujen ostot, valuutan, ruokien tilaamisen ravintoloissa jne. Miksi se minun tekemäni ajatustyö ennen matkaa olisi rasittavampaa kuin miehen tekemä matkan aikana? Se taas on kokonaan eri asia jos joku tekee itse kaiken ja sitten valittaa kuinka on raskasta, se on silloin oma valinta, eikö?

Ja sen vielä sanon, että matka on minusta huono esimerkki, koska niitä tapahtuu harvoin. Eikö artikkelin tarkoitus ollut tuoda esille naisten tekemää metatyötä arjessa? Silloin pitäisi tuoda keskusteluun esimerkkejä jokapäiväisestä metatyöstä, enkä ole vielä nähnyt sellaisia, joissa ei ole kysymys vain siitä että nainen on ottanut itselleen liikaa tekemistä ja sitten ylikuormittuu siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyö on ihan todellinen asia. Se vaan ymmärrettäisiin paljon helpommin eikä sitä väheksyttäisi, jos sitä ei liioiteltaisi listaamalla metatyöksi aivan kaikkea mahdollista roskapussin viemisestä lähtien.

Mitä se sitten on? Kerro muutama konkreettinen esimerkki.

Lapsi saa kutsun kaverisynttäreille. Vanhempien pitää huolehtia, että synttärisankarille hankitaan lahja ja lapsi viedään juhliin ja haetaan sieltä oikeaan aikaan. Ei monimutkaista, mutta vaatii sitä että vanhemmat sopivat keskenään kumpi ne asiat tekee.

Kodissa on takka. Muistetaan hoitaa nuohoaminen säännöllisesti, toisin sanoen sovitaan kumpi aikuisista tilaa nuohoojan ja on paikalla silloin kun hän tulee.

Määräaikainen sähkösopimus/nettiliittymä/muu on menossa umpeen, kilpailutetaan uusi ennen sitä, eli sovitaan kumpi aikuisista hoitaa asian.

Ei siis mitään monimutkaista, mutta vaatii asioista huolehtimista ja sopimista myös sen konkreettisen tekemisen lisäksi.

Eli tämä naisille kasaantuva, valtava metatyömäärä on se, että he sopivat miestensä kanssa kuka tekee mitäkin?

Omalle miehelle ei tule edes mieleen, että tuollaisia on edes olemassa. Tai tulee joskus. Viikolla mies sai hepulin, kun kuuli, kuinka paljon meidän kiinteä laajakaista maksaa. Kuulemma jollain laitteella sen saisi halvalla, kun töissä oli kuullut. Tuo on ainoa kerta 20 vuoden aikaan, kun miehellä on tullut nettiyhteys edes mieleen.

Hyvä luoja millaisten vajaavaltaisten kanssa te lisäännytte, ja sitten valitetaan kun on niin kovasti ajateltavaa! No kai sitä on, jos holhottavan kanssa on pistänyt hynttyyt yhteen.

Niin, kaikkea minäkään en osannut ennustaa.

Kunnon av-mamma osaa ennakoida kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ette halua niitä synttäreitä järjestää, sanokaa seuraavan kerran ukollenne että sä järjestät tällä kertaa. Mikä ongelma? Itse valitsette mitä teette ja sitten se on liian rankkaa? Äitini oli juuri tuollainen uhriutuja eikä hänelle kelvannut mikään, päätin silloin että tulen itse toimimaan toisin. Jos joku asia on liian raskas, sanon suoraan miehelle että teetkö tämän, minä en jaksa. Samoin tulen häntä vastaan kun hän ei jaksa. Se on normaalia, ei tuo joidenkin teistä perhediktatuuri.

Ja jos ukkokaan ei halua niin lapsi ei saa synttäreitä ollenkaan. Helppoa kuin heinänteko!

No sille, millaisen ukon olette valinneet, ei muut voi mitään.

Pointti on se, että pitkin maailmaa tämä edelleen sallitaan miehille. Sekin on naisen vika, tai hänen väärä valintansa kun mies ei hoida. Ei sen miehen vika, kun mies ei hoida? Mieshän on itse päättänyt pariutua ja tehdä lapsia. Eikö

hänellä ole mitään vastuuta valinnoistaan? Näetkö oman ajatuksesi kulun? Erotilanteissakin se lähivanhempi on yleensä äiti. Ajatus että kaikki on aina naisen vikaa ei edistä tasa-arvoa vaan se, että vaatii että mies tekee kotityöt ja metatyöt kuten nainenkin. Sellaisten miesten puolisoja jotka eivät tee mitään ei pidä haukkua uhriutujiksi vaan niitä miehiä laiskoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Otetaan nyt tuo matka esimerkiksi. Mikä siinä aiheuttaa enemmän vaivaa naiselle kuin miehelle? Hommaatteko te miehenne passin myös? Pakkaatte hänen vaatteensa? Eikö jokainen normaalisti jaa tuon tyylisten isojen projektien hommat suunnilleen tasan? Meillä menisi niin että minä varaisin lennot ja majoituksen, koska haluan tiettyjä asioita, jotka eivät ole muille niin tärkeitä. Lapset pakkaisivat omat tavaransa. Passit uusitaan sitä mukaan kun on tarve, aikuiset omansa, lasten kanssa menee se kumpi töiden puolesta pääsee paremmin. Mutta sanotaan että ennen matkaa minä olisin ehkä tehnyt enemmän kuin mies. Mutta paikan päällä mies taas hoitaa kielitaitoisempana lähes kaiken, eli liikkumisen paikasta toiseen, lippujen ostot, valuutan, ruokien tilaamisen ravintoloissa jne. Miksi se minun tekemäni ajatustyö ennen matkaa olisi rasittavampaa kuin miehen tekemä matkan aikana? Se taas on kokonaan eri asia jos joku tekee itse kaiken ja sitten valittaa kuinka on raskasta, se on silloin oma valinta, eikö?

Ja sen vielä sanon, että matka on minusta huono esimerkki, koska niitä tapahtuu harvoin. Eikö artikkelin tarkoitus ollut tuoda esille naisten tekemää metatyötä arjessa? Silloin pitäisi tuoda keskusteluun esimerkkejä jokapäiväisestä metatyöstä, enkä ole vielä nähnyt sellaisia, joissa ei ole kysymys vain siitä että nainen on ottanut itselleen liikaa tekemistä ja sitten ylikuormittuu siitä.

En sanonut, että se aiheuttaisi enemmän vaivaa naiselle. Siinä nyt vain on konkreettinen esimerkki metatyöstä. Sen voi tehdä kumpi tahansa, se voi tuntua helpolta tai vaikealta, mutta se on tehtävä ennen varsinaista matkan varaamista tai lähtöhetkeä.

Matka on huono esimerkki jos puhutaan arjessa tapahtuvasta metatyöstä, mutta toisaalta moni ehkä ymmärtää metatyön käsitteen paremmin, jos se viedään pois arjesta.

Jaa että miesten kutsuminen laiskoiksi edistää tasa-arvoa? Kyllä sitä minusta edistää paljon enemmän se, että ei ota laiskaa ukkoa ja passaa sitä milloin minkäkin "metatyön" nimissä. Naiset jatkavat itse itsensä alistamista pariutumalla surkeiden ukkojen kanssa ja sitten keksimällä sille ilmiölle uusia nimiä.

Vierailija kirjoitti:

Paljolti tässä kysymys on myös siitä, mikä on arjen kotitöiden vähimmäistaso.

Naisia aina ivataan niistä kesä- ja talviverhojen vaihtamisesta. On helppoa sanoa, että hyvää arkea voi elää samoilla verhoilla. Mutta mitenkäs vaikka lapsen synttärit? Ovatko ne turhat? Joulukoristeet ja jouluruoat? Hiihdon ja luistelun opettaminen lapsille?

Kukaan ei ole vastannut tähän. Onko ok, jos isä tai äiti ei kumpikaan jaksa järjestää synttäreitä? Tai joulua?