Mitä sinulle tarkoittaa perhehelvetti?
Tätä sanaa en oikein tajunnut ennenkuin itse sain omia lapsia. En voinut käsittää, miksi perheelliset olivat joskus niin ilottomia ja väsyneen oloisia. Ajattelin, että he ovat olleet sellaisia jo ennen lapsia.
Nyt tajuan. Liian vähäiset unet, väsymys. Ei enää pitkään nukkumista. Aamupalan syömistä rauhassa. Raivoavat lapset. Kiukuttelevat lapset. Asunnon sotkevat lapset. Väsynyt mies. Raivoava mies. Sotkevia mies. Seksiä vinkuva ja vänkyvä mies, kun itse olet umpiväsynyt. Seksin takia tappelu. Mököttäminen, mielenosoitus ja painostava tunnelma, kun pitäisi koko perheellä juuri tehdä jotain ”kivaa”. Lasten jatkuvat tarpeet. Miehen jatkuvat tarpeet.
Hitto olen aika täynnä välillä tätä koko touhua.
Kommentit (50)
Minulle perhehelvetti olisi parisuhde jonkun miehen kanssa ja lapsia. Onneksi tähän ei ole mikään pakko ryhtyä vaan voi elää vapaaehtoisesti sinkkuna velana. :)
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi mielenkiintoista kuulla ihan suoraan, että miksi lapsia tehdään huonoihin oloihin? Vaikka aivan varmasti tietää ettei ne omat rahkeet riitä ja lapsen kärsimys on taattu. Miksi?
Amerikassa pari kotiäitiä jäi kiinni targetoivasta mainonnasta. Sponsoroitu vlogi suunnattiin lapsettomille naisille. Kampanjointi aiheutti naisten keskuudessa syvää ahdistusta. Huono-osaiset eivät välttämättä kykene ajattelemaan loogisesti.
Itselle perhehelvetti oli lapsena, kun isällä oli "huono päivä", eli lyömistä, haukkumista, joskus poltti melkein kaikki leluni ym. Mikään omassa perhe-elämässäni mieheni ja tyttäremme (joka nyt 15-v.) kanssa ei ole koskaan tuntunut hetkeäkään perhehelvetiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että 5 km päässä asuvan anopin luona pitää käydä koko perheen voimin vähintään joka toinen päivä, mutta omien vanhempieni luona, jotka asuvat 250 km päässä ei mitenkään voida käydä edes kerran kuukaudessa lapsien kanssa. Saati olla yön yli. Toisen mielipide on aina se oikea jne. jne.
Miksi et lähde yksin lasten kanssa vanhempiesi luo, jos puoliso ei halua lähteä?
En halua. Asiat pitää tehdä perheenä.
Piilotatte sen sukulaisilta. Kulissien taa. Sitten turha pyytää apua?
Sinkkuna on niin helppoa ja ihanaa.
Väkivaltaa, uskottomuutta, sairautta,kuolemaa.
Ap:n kuvailemahan on normaalia perhe-elämää.
Joskus olisi mielenkiintoista kuulla ihan suoraan, että miksi lapsia tehdään huonoihin oloihin? Vaikka aivan varmasti tietää ettei ne omat rahkeet riitä ja lapsen kärsimys on taattu. Miksi?