**lokakuiset perjantaina**
Kommentit (29)
Aika huimaa, jos sulla onkin viikot jo noin pitkällä :) Kohtahan saadaan sitten ruveta odottamaan jo ekan lokakuisen syntymää! Muilla vauvat saisi kyllä pysyä masussa vielä ainakin sen kuukauden.
RINTOJEN VALMISTAMINEN IMETYKSEEN: Mitä olette ajatelleet tehdä imetyksen eteen näin etukäteen vai oletteko ajatelleet mitään? Mulla olis suunnitelmissa ostaa apteekista sitä voidetta, jota sairaalastakin annetaan. Ja siis laittaa sitä jo etukäteen nänneille päivittäin, kuulemma vahvistaa nännien ihoa, niin ei menisi niin helposti rikki. Mutta en yhtään muista voiteen nimeä, muistaako joku? En tarkoita bebanthenia. Ja sitten ajatuksena oli vähän korottaa nännien kipukynnystä, mutta jotenkin se nännien venyttely tai hierominen karkealla pyyhkeellä sattuu niin hitsin paljon... ja paljon sitten se imetys sattuukaan... Iiks!
Taustaa siis tuolle imetysvalmistelulle eli mulla esikoisen imetys ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, niin nyt haluan tehdä jo etukäteen jotain, että tällä kertaa sujuisi paremmin. Imetystukilistan sivuillekin pitäisi tutustua jo etukäteen.
SYNNYTYS: Esikoisen synnytin epiduraalin voimalla, mutta tällä kertaa haluisin luomumman synnytyksen, jos vaan mahdollista. Olen viikon päästä ke menossa hypnoosisynnytysvalmennukseen, saa nähdä millaista se on. Jos täällä on tamperelaisia, niin tiedoksi että sellainen järkätään Napapiirillä, maksaa 5e/ kerta ja kuulemma kannattaa käydä useammin kuin kerran. Joka kuun eka ja kolmas ke, klo 17. Olisko innokkaita lähtemään kokeilemaan tuollaista?
Mukavaa päivänjatkoa lokamammoille,
S-I ja LumikukkaToivoKerttuliVariksenmarja, mikä lie... 32+3
Taallakin on ollut odella kuuma paiva, huh! Pyykitkin kuivuu ulkona parissa tunnissa. Tosin taalla kaikki kayttaa kuivuiria ja katsovat varmaan ihmeissaan meidan Suomesta tuotua kuivaustelinetta kun tuossa pihalla siina vaatteita kuivatan. Mina kaytan kuivuria vaan jos on niin kosteaa, ettei ulkona meinaa kuivaa. No tapansa kaikilla...
Hui Nazu, jos sinulla on jo noin paljon viikkoja kun laakari uskoi, niin sinahan voit synnyttaa jo ihan kohta! Hurjaa!!!
Ultrakaytannot vaihtelee taalla aika lailla laakarista riippuen. Suomessa kavin np-ultrassa kun olin kevaalla muutaman viikon kaymassa ja taalla on siita lahtien ollut ultra kerran kuukaudessa, samoin " normi" laakari on kerran/kk. Ultraava laakari on siis eri kuin oma synnytyslaakarini joten periaatteessa jokatoinen viikko on nyt laakarin kaynnit. Ja ensiviikon kaynnin jalkeen oma lakarini haluaa nahda parin viikon valein eli saa sitten ihan urakalla tuolla rampata.
Mahassa kova moykka jatkuu, etekin iltaisin jaj aamuyolla. Paivisin tuntuu vain pienempaa muljausta, mutta yolla on oikein jumpat kaynnissa. Olen monesti herannyt siihen=) Vatsa on siis yha aikas pieni, mutta hyvin tuntuu siella myllaaminen onnistuvan.
Eipa kummempia, enaa kaksi yota ja tulee mieskin taas kotia. Mukavaa!
T. Millian ja pikkuneiti 30 tasan
Olipas eilen saatu aika pitkä pino aikaseksi! Taitaa just olla niin kuin joku jo eilen sanokin, että lasketut ajat lähestyy ja on varmaan kaikenlaisia kuulumisia; lääkäriä, neuvolaa, synnytystapa-arviota ym. niin keskusteltavaa piisaa :) TOSI mielenkiintoista on lukea tuntemuksia, neuvolakuulumisia ja muutenkin olotiloja. Minä ainakin kun ensimmäistä odotan, hamuan kaikkia kokemuksia ja kyllähän noita neuvoja ym. tuttujenkin -varsinkin vanhempien suusta sitten tuleekin. Täytyy joitain suodattaakin, kun maalaisjärkeä käyttää :)
Joitain eilisistä gallupeista
LAPSIMÄÄRÄ on vielä hyvin vaikea sanoa, kun tosiaan se esikoinen vatsa tulossa. Molemmat ollaan 3 -lapsisesta perheestä ja sellaisesta määrästä ollaan jossain vaiheessa puhuttu, mutta se riippuu niin paljon, millaisia lapsia saa ja miten itte jaksaa ym. Kotiäitiksi mustakaan ei ole, nostan minäkin hattua niille, jotka kotona ovat vuosia lasten kanssa!
ALKOHOLIA ei oo tullu melkeen vuoteen maistettuakaan. Täysin vesilinjalla ollaan. Saatiin töihin tossa keväällä Koreasta viinituliaisia, mutten suostunut maistamaankaan, no sainhan kuulla, ettei se oo vaarallista ja tiedänkin sen, mutta en näe mitään tarvetta.
TUPAKANpolton lopetin kun tiesin olevani raskaana. Oon sitä ennen vuoden ollu niin etten töis polta, kotona vaan, mutta sekin sitten jäi -itsestäänselvyytenä, kun tiesin olevani raskaana. Tarkotus oli lopettaa heti kun alettiin yrittämään vauvaa ja se loppuikin n. kuukaudeksi, mutta sitten tuli tapa takasin vielä ennenkö plussasin, jotenkin en osannu olla stressaamatta.
HIUKSISSA en huomaa eroa. Ehkä ovat kasvaneet vähän nopeempaa kun ennen, muuta en huomaa. Eikös se oo niin, että imetys sit oikeen kiihdyttää sitä hiustenlähtöä? Tällänen kuva mulla ois, mutten oo varma.
LIIKUNTAA tai oikeestaan suht. rauhallista kävelyä harrastan joka päivä tunnista puoleentoista. Koirien kanssa siis. Ei mun muuten tulisi lähdettyä pihalle, mutta olo on paljon virkeempi ja tuntuu ainakin että jaksan paremmin. Välillä kun mies on vaan ne lenkittäny, kunto laskee tosi nopeesti vaikkei koirienlenkkeilyttäminen mitään raskasta ookaan. Kyllä välillä sattuu ja tapahtuu ja miettii onko se aina niin järkevääkään kun kaksi 40 kiloista koiraa on käsipuolessa. Eilen oli itku puserossa kun lenkillä havaittiin, että kyyhkyjahti oli alkanut ja toinen pelkää TOSI kovaa paukkumista. Se veti kun miuli kotiinpäin het kun huomas että jossain OIKEESTI joku paukkuu. Mutta säikähdyksellä selvisin, ei edes supistellu.
ISTUMINEN on alkanut puuduttaa kyllä totisesti! Töissä istun kans 8+ tuntia päivässä, eilen alkoi synnärivalmennus, sielä sit istuin päälle vielä puoltoistatuntia NIIN huonoilla tuolilla. Viereinen isukki siinä kattelikin kun vääntelehdiin lopuksi jo tosi vaikeena :) Lisäksi jalat turpoo paljosta istumisesta.
En muistanut eilen kysyä terkkarilta, kun en niin huolestuttavalta oloani tunne, niin kysyn teidän kokemuksia ja oloja tosta PAINEENTUNTEESTA ALAPÄÄSSÄ. Mulla vauveli on ollu toissapäivästä asti pää alaspäin, TUNNEN sen ihan selvästi. No, potkut kyllä kans tuntuu ylävattas, mutta paineentunne on välillä TOSI karseen tuntusta. Välillä kun nousee istumasta, pitää laittaa jalat ristiin, kun tuntuu että sen pää ihan oikeesti on tossa tosi lähellä. Onkohan ihan normaalia? Onko muilla näin suurta paineentunnetta? Tietty sitä oloa on tosi vaikea selittää.
bernuski rv 30 + 4
Ihanan raikas ilma näin aamusta, tosin iltapäivälle on luvattu sitten lämpimämpää. Nyt vaan ei ole enää semmonen tukahduttavan kuuma niinkuin keskikesällä.. eli eilenkin oli +24, mutta silti ihan siedettävä.
Paineen tunteesta en osaa sanoa muuta, kuin että mullakin sitä on aina jonain päivinä. Mullakin vauva on pää alaspäin ja ultranneen kätilön mukaan alas laskeutuneena, mutta ei se kyllä vielä kovin alhaalla ole, kun ei kävely tunnu lainkaan pahalta. Nuo tytöt roikkui TOSI alhaalla TOSI kauan ja viimeksikin kävelin suunnilleen jalat levällään vkolta 35 lähtien. Ja jo sitä ennen oli kauan sitä paineen tunnetta. Mutta siis nämä pojat kai pysyttelee korkeemmalla ;)
Imetyksestä: En aio valmistautua yhtään mitenkään. Muutenki mulla on vähän sellainen " no, kokeillaan nyt kuitenki" -fiilis. Se imetys kun ei todellakaan ole se mun juttu, en milloinkaan oo mitenkään nauttinut siitä. Periaatteessa se on ekaa kertaa lukuunottamatta onnistunut ihan ok (teknisesti), mutta toisen lapsen kohdalla en vaan osannut luottaa siihen, että vauva sai maitoa rinnasta tarpeeksi, vaan annoin tosi herkästi aina pullosta lisää päälle. Sitten tämän nykyisen kuopuksen kans maitoa kyllä tuli paljon, mutta joka ikisen imetyksen jälkeen tyttö väänteli kippurassa ja huusi mahakipujaan semmosen 30min-1,5t. Sitten 2,5kk iässä päätin kokeilla pulloa ja itkut loppui kuin seinään. Nyt olen siis ajatellut, että imetän, mutta jos taas tulee mahavaivat ja itkut niin siirryn ihan suosiolla pulloon. Jos sujuu hyvin, niin varmaan sitten sen 2-4kk imetän ja sitten lopettelen. Missään nimessä en osaa kuvitella itseäni imettämässä vauvaa, jolla on jo hampaita jne. Ehkä olen itsekäs, mutta minusta vaan on niin paljon helpompaa ruokkia vauva pullolla ja lusikalla :) Paitsi että tuossa kuopuksen tapauksessa pulloon siirtyminen tuntui myös vauvan kannalta ehdottomasti parhaalta.
Perhepeti: Meillä isompi tyttö (3-v) kömpii joka yö viereen ja nyt tän viikon kuopuskin on ollut yöt levoton ja olen ottanut viereen kahtena yönä. Mutta, huomenna ostetaan lapsille uudet patjat ja yks uus sänky ja muutetaan huonejärjestys. Samalla aiotaan vetää (vaikka sitten viimesillä voimillamme) läpi jonkun sortin unikoulu, jotta kaikki nukkuis omissa sängyissään. Ja tämä ihan omien unieni vuoksi, koska en todellakaan pysty nukkumaan, kun tuo 3-v potkiutuu vieressä ja vielä saan pelätä, että milloin potkasee minua suoraan mahaan..
(.) Vauvalla tuntuu tila vähenevän, kun liikkeet on muuttunu semmoseksi muljaamiseksi. Olen alkanut puhuttelemaan maha-asukkia poitsuksi :) OIkeesti tuntuu koko ajan ihanammalta saada poika :) Eilen käytiin anoppilassa ja sielläkin anoppi puhui kovasti pikkuveljestä ja sanoi suoraan olevansa tosi iloinen, kun tulee poika.
Muuten olo on siis tosi vaivaton, ihan vois välillä unohtaa olevansa raskaana. Mahakaan ei tunnu nyt kasvaneen ainakaan paljoa. Jos oisin raskausihminen, niin tästä vois vaikka nauttia ;)
Jeps, mutta nyt pyykkihommiin. Mulla onkin jo maanantaina seuraava neuvola..
Mianni 29+6 (huomenna sitten vaihtuu kolmoseksi tuo eka numero :)
Taas hyvin nukuttu yö takana,kyllä niitä osaa arvostaa ! Ja nyt on viikonloppukin vapaa ja mies kotona ,ihanaa .
Paineentunteesta sen verran että mullakin tuntuu välillä,loppuaikana yleensä on tuntunut lähes kokoajan.Varmaan liittyy vauvan laskeutumiseen.
Imetyksestä en ota stressiä,imetän siihen asti että menen takasin kouluun eli tammikuussa .Voinhan imettää tietysti osan mútta yleensä maitoni loppuu siihen.Tuntuu kauhealta jättää vauva ja lähteä opiskelemaan mutta nyt on pakko tehdä näin.Onneksi se on vain 4kk.
Tänään onkin sitten vanhimman pojan viimeinen vapaapäivä,kun maanantaina alkaa mun pienellä eskari ja siitä 10v. koulu-ura :)
Wades & Natika 30+
Meillä on poika kipeänä :(
Illalla oli 39c kuumetta ja hengitys oli tosi vaikeeta. Pojalla astma ja tosi herkästi alkaa nuhan aikana hengitys rohisemaan...Onneksi on lääkkeet, mutta on niin pirun kurjaa olla vieressä kun ei pysty toista sen enempää auttamaan...
Nyt syö tuossa vieressä jätskiä, että jospa tää tästä :)
Muistankos enää yhtään mitä olitte kysynyt...hmmm..
LIIKUNTA on ihan minimaalista, joka harmittaakin ihan älyttömästi. Oli ennen raskautta tapana jumpata kotona videon mukana melekin joka päivä pojan unien aikana...Nyt en ole kuin uinut, sillä pienikin kävely vetää vatsan ihan pinkeäksi :/
Ens keväänä sitten onkin urakkaa saada liikakilot kuriin.
Mukavalta kuulosti ne vauvakutsut...mulla on kaikki kaverit paria lukuunottamatta levittäytynyt ympäri suomea.Välillä kaipais seuraa enemmänkin, mutta onneks nykyään on helppoa pitää yhteyttä edes netin välityksellä :)
(.) Maha venkoilee puolelta toiselle..Vauva liikkuu vielä ympäri mahaa, käyttää ilmeisesti tilaa hyödykseen kun sitä vielä on ;o)
Olen kyllä kateellinen teille joilla mahdollisuus mennä useisiin ultriin. Täällä kun tarjotaa pelkästään alkuraskauden ultra ja jos muualle mielii on se itse maksettava ja varattava yksityiseltä.
Esikoisen aikana pääsin äippäpolille ultraan tosi usein erinäisten ongelmien takia joten ei siinä mielessä harmittanut pelkästään tuo yksi ultra mutta nyt olisi kiva päästä kurkkaamaan tulokasta mutta pitää vissiin odottaa vain sitä syntymää, näkeehän sen murusen sitten :)
Sämpylänleipomispäivä meillä kun jätettään ulkoilut väliin tänään. Taitaapi olla taas melkoisen lämmin päivä :)
Nauttikaahan te muut vielä lämmöstä, pian ne loppuu ja alkaa syksyn myräkät ja pimeys..
Mukavaa päivää ja voikaahan hyvin!
Terkuin,
Camelot 30+1
Ei muuten tuskasta, mutta ku tuo helle ei nappaa ei sitte yhtää! Eilen oli niin ihana aamupäivä kun sato vettä, mutta nyt taas ihan pilvetön taivas ja tiedän, että helle on sieltä tuppaamassa. Oli tarkotus lähtä tytön kanssa ostaan miehelle synttärilahjaa, mutta jos kovin kuuma tulee niin en jaksa liikahtaa kyllä mihinkää..
Voi että, tämä maha alkaa ahistaa jo minuakin, vaikka tähän asti ei oo ollu mitää ongelmaa sen suhteen. Muttaku kävellessä ja seistessä maha on kokoajan ihan kivikova ja pinkeä, niin olo ei oo mikään hyvä. Istuessa ja maatessa sitte parempi. Onneksi pääsen sinne ultraan ti, pelottaa niin kovasti että tulossa olis hirmu jättiläis vauva. Toisaalta en usko että se vauva kovin iso on, ennemminki kääntysin sen puoleen että on paljon lapsivettä. No, sen näkee sitte ti. Oon vaan edelleenki kahen vaiheilla, että kysynkö sukupuolta vai en :) Jännitys kiehtoo, mutta toisaalta käytännön takia haluaisin tietää kumpi tulossa.
Täällä on ollu niin paljon nuita galluppeja, etten etes muista mitä siellä on kysytty. Mutta SYNNYTYSTÄ en oo nyt hirveesti jaksanu miettiä, kuitenki tässä on vielä aikaa siihen pari kk. Enemmänki pohdin kokoajan sitä, minne tytön saan hoitoon synnytyksen ajaksi. Mutta eiköhän siihenki joku ratkasu sitte lähempänä löydy.
Mulla on nlaki ens vkolla, tuntuu että edellisestä käynnistä on jo hirrrrmu pitkä aika, vaikka eipä siitä tuu sitte ku vasta vajaa 5vko. Mutta pelkään ihan hirveesti mennä sinne ja puntarille- ku liikunta on olematonta mutta silti herkut maistuu paremmin ku aikoihin. Että..jos paino on noussu niin johtuu pelkästään omasta syömisestäni. Kääk!
Mutta taidetaan nyt lähtä kokeileen tuonne ulos että mikä siellä on tuo ilmanlaatu, jaksaako siellä etes hengittää ;) Nyt ku menee niin vielä voi jaksaa, mutta tunnin päästä tilanne on taas pahempi. Palaamisiin!
Jääsydän rv 28+3
No niin, kävin tosiaan siellä ultrassa eilen kun terkka vähän varmuudeks laittoi kun masu ei olllut kasvanut paljoakaan edellisestä kerrasta. Eli alakäyrillä mennään tuon masun koon kanssa. Ultrassa onneksi kaikki oli ok. Istukka ok ja sydän erityisesti. Sitä se lääkäri katseli kauan ja hoki, että " voi kuinka kaunis sydän, voi että kuinka kaunis sydän.." :) Et on kuulemma ihme, jos tällä lapsella on sydänvika. Hauskaa! No, päätettiin, että ei kysytä sukupuolta kun synnytykseen on kuitenkin niin lyhyt aika enää. Ihmeellistä, että mustakin löytyy tällaista kärsivällisyyttä!
Mutta lapsiveden määrä, kaikki, oli ok. Jos vauva tätä tahtia kasvaa, se on syntyessään 3400 g. Ei sen nyt mun mielestä kuulosta mitenkään epänormaalilta. Pitkiä ollaan kyllä molemmat, mutta suurin piirtein tuon kokoisena ollaan itsekin molemmat synnytty. Joten asia lienee ok.
Menkkamaiset säryt jatkuu aina vaan. Lääkärissä kävinkin eilen ja olikin aikamoinen sijainen... varmana mua nuorempi (olen 28 v. ) ja siis niin epävarma. En mä kyllä enää uskokaan, että kukaan pystyy mitään tekemään noille mun säryille, joten onneksi kirjoitti mulle vaan sairaslomaa kaksi viikkoa. Sitten mulla onkin yksi kesälomaviikko ja sitten alka äitiysloma!!!!! Ei siis töihin enää!
Mä olin jo valmistautunut puhumaan pitkät pätkät mun raihnaisesta olosta ja noista säryistä, mut eipä se ollut niistä hirveän kiinnostunut:) Se ei ollut edes koneelta katsonut, että olin käynyt samana päivänä ultrassa. Sitten kun kysyin tuosta hemoglobiinista, niin sepä alkoi lukea verenpaineen yläpainekohtaa... mun piti näyttää sille, että ei kun tossa on hemoglobiini-kohta:)
Se sanoi, että jos kovasti väsyttää niin voipa sitä rautaa ottaa, miedointa annosta ja yksi tabletti päivässä ja katsoa, josko alkaisi olo parantua. Kun olis kiva jaksaa tehdä edes jotain kotona, noin niin kuin normaaleja juttuja. Mutta töihin en olis enää kyllä pystynyt, se olis ollut mulle painajainen. Avustan leikkauksissa, joten se olisi ollut aikamoista seisomista ja huonoja asentoja sekä kävelyä (/juoksua) niin paljon, että olisin varmaan kuukahtanut sinne. Eikä siellä pääse kesken päivän todellakaan mihinkään lepäämään jos niitä särkyjä tulee. Muutenkin se henkinen stressi tuolla töissä olisi ollut aikamoinen, joten tosi hyvä näin.
Mitäs galluppeja täällä oli? LAPSILUVUSTA.. meille tulee eka vasta, ja toivon mukaan ei jää tähän:)
SYNNYTYS: Näin noviisina tosiaan ei oikein tiedä mitä on tulossa, joten otan vastaan mitä tulee. Ja otan vastaan kaiken kivun lievityksen minkä voi, epiduraalin ainakin toivon saavani, jos vaan tilanne sen sallii. En näe syytä, miksi tarvitsisi kärsiä ehdoin tahdoin jos on kivun lievitystäkin olemassa.
Hitsit, mä unohdin nyt ne muut gallupit... Niin, alkoholi... mä oon ottanut tippasen viiniä (en edes lasillista) silloin tällöin ruoan kanssa ravintolassa. Joskus kuohuviiniä vähän. Empä paljon muuten. Eipä ole pahemmin tehnyt mielikään. Joskus hyvässä porukassa tulee hetken ikävä sitä alkuillan hauskaa fiilistä (suomeksi nousuhumalaa:) mutta se ikävä ei kauaa kestä. Seuraavan aamuna varsinkin on aivan ihana olo, kun tietää mikä olo niillä muilla juhlijoilla on;)
Vauva melskaa aika aktiivisesti masussa. Hyvä niin. Hikka sillä on tosi usein.
Nyt vaan odotellaan lokakuuta sitten. Eipä siihen kauaa enää ole kun jo justiinsa huidellaan elokuun puolta väliä. Kivaa!
terkuin Alisa 31+4
Eilen oli innostuttu gallupoimaan niin että tänään kukaan ei taidan enää uskaltaakaan ettei tulla henkisesti täyteen :) Muutamaan juttuun:
ALKOHOLI: Olen ottanut jotain yksittäisiä siidereitä molemmissa raskauksissa rv 20 jälkeen. Ennen rv 20 en ole ottanut kun käsittääkseni se ja etenkin ennen rv 12 on herkintä aikaa sikiön keskushermoston muodostumisessa, ja kun mitään takuita ei kuitenkaan ole. Mutta loppupuoliskolla olen tosiaan joitain satunnaisia sidukoita ottanut, max. yhden kerrallaan. Ehkä... hmm, no ehkä neljä yhteensä.
TUPAKKA: Lopetin polttamisen 3,5 v vuotta sitten joten ei ole tarvinnut pohdiskella.
LIIKUNTA: Hyötyliikuntaa, ei muuta. Muuhun en ole päässyt - kerran olen tässä odotuksessa käynyt lenkillä. Ei kerta kaikkiaan riitä aika. Eka raskaudessa kävin aktiivisesti lenkillä, harmittaa ettei enää ehdi, mutta jostain on PAKKO karsia.
RINTOJEN VALMENTAMINEN: No tämä on just sellaista mitä mä karsin... :) Esikoista odottaessa en myöskään mitenkään valmentautunut imetykseen, en tainnut edes älytä että siitä voisi olla hyötyä. Imettäminen sattuikin jossain vaiheessa _kovaa_, tähtiä vilisi silmissä. Mutta rupesin sitten käyttämään Bepanthenia rinnanpäihin ja se auttoi todella nopeasti vaikkei mitään näkyviä haavaumia ollut. Luulen, että jotenkin se paransi kuitenkin ihoa tai jotain. Varmaan samaa rataa menen nytkin, tai no otan kyllä sen Bepanthenin käyttöön jo ennen niitä tähtiä...
SYNNYTYKSESTÄ: En ole ehtinyt kyllä miettimään sitä :( Välillä vähän, mutta tosissaan en ole ehtinyt yhtään paneutua asiaan. Kun rv 35 alkaa tulla niin melkein on pakko vähän miettiä edes jotain valmiiksi, luulen että ei hyvä mieli jää jos menen vaan paikalle ihan öönä. Vaikka " tuttuahan" se sinänsä on kun edellisestä synnytyksestä vasta vajaa 1,5 v ja kaikki meni silloin hyvin. Samoja ratoja varmaan noudatellaan, ehkä mua hiukan innostaisi ponnistaminen jakkaralla tai pystyasennossa, mutta toisaalta mulla ei ole kovin hyvät reisilihakset enkä tiedä kuinka sitten lopulta siihen pystyisinkään. Puoli-istuvassa asennossa sujui viimeksi ihan hyvin.
Muutakin taisi olla mutta nyt kyllä unohdan.
(.) - Ihmettelen EDELLEEN kun yölliset pissareissut ei ole alkaneet. Viime yönä kävin kerran, mutta sekin johtui siitä että en käynyt ihan viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa (yleensä aina käyn). Noinkohan mun kroppa on päätellyt että uni on sen verran kallisarvoista, ettei siitä luovuta minkään pissahädän takia :) Muutoin ei masuun kuulu sen kummempia, potkii edelleen ja vähän pyörii, sitä samaa... :)
Off topic ja GRADUA: Anoppi tulee huomenna hoitamaan esikoista moneksi päiväksi, ehkä koko viikoksi. HUH! Helpottaa kiireitä ihan huomattavasti. Alkuviikosta joudun tekemään muita kouluhommia, mutta yritän kyllä töniä sitä gradujunaakin eteenpäin. Oli jossain vaiheessa kunnianhimoisena suunnitelmana että noin 15.8. voisin jo jättää sen ohjaajalle, mutta se suunnitelma menee kyllä plörinäksi. Kuun loppuun mennessä sen kuitenkin pitäisi onnistua.
Eipä tässä muuta! Hyvää perjantaita ja viikonloppua kaikille!
Coe rv 29+5
P.S. HUI kirjoitin vahingossa eka 39+5 :D Katsoin sitä kauhistuneena että mitä eikö se vieläkään ole syntynyt :D :D :D
ihmisillä on niin järjettömän kokoisia taloja! Että kahdestaan muutetaan ensin sataan neliöön ja sitten kun lapsia alkaa tulla niin kiireellä tuplataan neliömäärä.
Miten ihmeessä sitä jaksaa siivota sellaisen palatsin? Ja ihmetyttää hiukan että jääkö rahaa sitten mihinkään elämiseen sen lainanmaksun takia?
Täytyy sanoa etten ole yhtään kateellinen, ihan päinvastoin tunnen hiukan huvittuneisuutta tätä muoti-ilmiötä kohtaan :)
Tupakanpoltosta: Minä olen polttanut ihan teinistä asti. Sitten kun plussasin esikoisesta (yllätysraskaus) niin tupakat lensi samantien roskiin. Muutaman ehdin käryttää tässä raskauksien välissä, saas nähdä sorrunko polttamaan kun tämä vauva syntyy.
Toivottavasti en, on huomattavasti edullisempaa olla polttamatta ja olisi lapsille ihana kun äiti on raikas ja raitis :)
Jospa laitan tupakkarahat säästöön ja käydään sitten vaikka joka kesä jossain muumimaassa lasten kanssa?
Kun olin lapsi niin isäni teki niin, se oli meistä lapsista kivaa.
Kuivausrummusta: Se on ollut meillä nyt viikon, enkä takuulla enää ikinä kuivata pyykkiä missään muualla kuin rummussa! Ihana keksintö, miten olen voinut koskaan elää ilman? Todellakin suosittelen!
-lupicaia 32+5
LUPICAIA: Ajattelin JUST samaa eilen :D :D :D Meillä ollut kyllä tuo kuivausrumpu jo vuoden, mutta hittovie että se on hyvä vehje edelleen. Varsinkin tällasessa pienemmässä kämpässä - 65 neliötä - niin säästää kaiken kuivatustilan.
Tosin suosittelen että jotkut vaatekappaleet suostut kuivaamaan muualla... nimimerkillä pilannut pari keinokuitupaitaansa koska kuivausrumpu on niin kätevä :)
Coe
Just herättiin päikkäreiltä ja taas se pissahätä oli aivan karsea herätessä. Nukuin koko 1,5 tuntia samassa asennossa vasemmalla kyljelläni, käsi jotenkin hassusti ja se puutui tunnottomaksi, mutta en liikahtanut jottei tarvisi mennä vessaan. Ni kun neiti heräsi ja yritin nousta ylös niin voi h....vetti kun sattui. Koko maha aivan kivikova ja kipeä alhaalta ylös. Käveli tai yritin juosta ihan kaksinkerroin vessaan ja heti helpotti kun rakko tyhjeni. Huh huh.
SIGNORINA-IIRIS: Olikohan sen " nänni" rasvan nimi joku Lamisil tai joku sellainen? Tarkoitatko sitä lampaan rasvasta valmistettua, lilassa/violetissa purkissa olevaa? Se oli SAIRAAN hyvää (en maistanut silti....). Itse kuulun niihin, jotka RAKASTAVAT ja odottavat malttamattomina imetystä (tiettyyn pisteeseen saakka, en oikein ole sinut taaperoimetyksen kanssa silti) ja voisin kyllä kanssa kokeilla tuota etukäteen rasvaamista, kun nännit mulla ainakin tulivat aroiksi vaikka imetys sujui loistavasti. Imetin 9kk ajan täysimettäen, eli tyttö ei kertaakaan sanut pullosta lisämaitoa sinä aikana. Maidon tulo ei mitenkään silloinkaan loppunut, mutta silloin tuntui että on aika lopettaa.
KUIVAUSRUMMUSTA: Meillä uusi talo, siis vuoden vanha eikä hankittu rumpua vielä silloin vaikka koneet muuten uusia ja tosi hyviä. KOdinhoitohuoneeseen jätettiin sille tila pesukoneen päälle, kiinteiden kalusteiden väliin ja nyt olemmekin sitä jo kovasti katselleet! uskon myös että kun sen ostamme niin luopua siitä ei enää voi!
ASUMISESTA; Olen Lupicaian kanssa samaa mieltä nykyajan asumistilavuuden suhteen. Itse rakensimme monien mielestä nykyaikaan verrattuna pienen talon- neliöitä 124m2, sillä niin monet, oikeastaan kaikki tuttumme ja ystävämmekin ovat rakentaneet/rakentamassa sellaisia 200-250 neliön taloja. Mielestämme se ei edes meidän kohdallamme ollut lainan summasta kiinni mutta meidän mielestämme omakotitalossa asumisen kustannukset ovat jo näillä neliöillä sellaiset, ettemme yhtään kadehdi myöskään muita (sähkö, vesi, lämmitys, kiinteistövero, VAKUUTUKSET, jätehuolto jne jne jne. Ja siivous on toinen asia. Jos asumiskustannukset olisivat olleet yhtään suuremmat, en olisi voinut jäädä lasten välissä kotiin ja olen niin kiitollinen että olen saanut/saan olla kotiäitinä. Mutta tämä on taas niin makuasia ja jokaisen oma henkilökohtainen mielipide että asumismuotoja ja asumiseen käytettyjä neliöitä löytyy varmasti niin monia kun on meitä odottajiakin!
Tulen illalla ainakin lukemaan vielä palstan jutut!
Nazu ja viikot kuten aamulla
Eipä ole tullut aikoihin kirjoiteltua saati luettua tekstejänne, sori! Olen vaan ollut tämän viikon kotosalla siis saikulla, selkä alkoi kipeytyä viikonlopun pitkistä päivistä töissä. Olenpa sitten saanut ekaa kertaa koko kesänä lomailla lasten kanssa :). Nyt onkin sitten kolmen viikon kesäloma jonka jälkeen mälsä yksi työpäivä ja sitten äippäloma.
Liikunnasta: pyrin joka päivä näin lomallakin lähteä jonnekin kävelemään lasten kanssa. Muuten jalat turpoaa jo aamupäivästä. Kävely ja liikkuminen lievittävät edes vähän. Töissä ollessa ei ollu ongelmaa turpoamisen kanssa kun niin paljon joutui liikkumaan ja kävelemään töihin/kotiin. Eipä tässä pääse muutenkaan lomilla laiskistumaan kun lapsilla alkaa koulu ja etenkin tyttöä joka menee ekalle pitää saattaa ja hakea. Ja kuopuksella alkaa kerho joka on kolme kertaa viikossa. Kävellen liikutaan siis...
Imetyksestä: en aio tälläkään kertaa valmistaa rintoja etukäteen imetykseen. Kipeäähän se tekee mutta bepanthen auttaa.
Synnytyksestä: enpä ole sitäkään pahemmin miettinyt. Asennoidun että menee taas pari viikkoa yli ja käynnistetään niinkuin kolme edellistäkin :(. Olis vaan kiva kerrankin lähteä itse synnyttämään. No saa nähdä. Viime viikolla istukkaultrassa lääkäri teki sisätutkimuksen ja niin oli pehmennyt ja lyhentynyt kahteen senttiin kohdunkaula... Josko tällä kerralla paikat kypsyis itsestään???
Vaavi on aktiivinen varsinkin iltaisin ja aamuisin. Maha on jotenkin tosi ison tuntuinen. Kysyinkin eilen mieheltä että onko mulla koskaan ollu näin iso maha? Sanoi, että ei... Itse olen aika väsynyt, johtunee siitä kun nuhaa pukkaa päälle. Maanantaina neuvola.
Eilen haettiin äitiyspakkaus :). Ihanaa päästä ihailemaan niitä vaatteita! Mies vaan ihmetteli että jättiläistäkö me mennään synnyttämään... Näytti kai niin isoilta osa niistä vaatteista.
No mutta tässä tällä kertaa. Hyvää viikonloppua lokamasuille!
Sanna ja baby 31+3
Ettei olis Lansinoh se voide..? Kun kymmenen vuotta sitten olin esikkoa synnyttämässä niin sain sitä mukaani sairaalasta. Ihmeesti sitä muistaa tollaisia pikkuasioita vaikka raskausdementia vaivaakin toden teolla:D!!!
Lansinoh eikä mikään Lamisil... Mitähän lie tuo lamisil-lääkekään on..?? Onko mitään. Mun muisti on ihan SAIRAAN HUONO!! Hävettää!
Nazu
Lamisil on muistaakseni jalkasienilääke!!! :D
LUPICAIALLE: Itse olen miettinyt päinvastoin, että mitä järkeä on ostaa ensin lapsimäärän mukaan kaksio, sitten kolmio ja mahollisesti vielä neliö ja sitten vasta laitetaan omakotitalo/tarpeeksi suuri asunto. Me hankimme suoraan vuokrakaksion jälkeen 90 neliöisen paritalon, jotta voimme nyt rauhassa asustella tässä ehkä kymmenisen vuotta ja hankkia lapsia. Tähän asuntoon mahtuu ainakin kaksi lasta ja jos enemmän on tulossa ja tähän kyllästymme niin laitamme suuremman. Mielestäni juuri tämä jos mikä on järkevä ja hyödyllinen toimintatapa. En jaksaisi muutella muutaman vuoden välein ja vielä lapsikatraan kanssa. Lisäksi asunnon saapi myös joskus maksettuakin! No, tämä oli siis minun mielipiteeni...
Viikonloppuja!
Ale-80 ja typykkä 30+1
Tuun sitt illalla lukemaan, kun pääsen kotiin
Onko muilla ollut nyt tai aikaisemmilla kerroilla odottaessa sellaista pientä menkkamaista särkyä. Menkkamainen särkyhän viittaa jo synnytykseen, mutta tuskin mulla se nyt vielä lähestyy... vai mitä? Supistuksia ei ole ollut tai en ole ainakaan niitä tunnistanut. Huomaako niitä ei kipeitä supistuksia hyvin.
Vai kaipaanko vain liikuntaa, lepoa ja rentoutumista ym.?
Herättiin 20 yli 6, mutta ei edes väsyttänyt, yö meni tosi hyvin. Jee! Neitikin tallusti meidän väliin vasta kuudelta. Syötiin aamupala ja käytiin taas lenkillä, mutta raikkaus oli jo hävinnyt eli taitaa tulla taas hiostava päivä.
Mun tuntemukset synnytyksen lähenemisestä sen kun jatkuvat eli olo on muuttunut niin energiseksi, kunto tuntuu hyvältä, masu alkaa olla mahdottoman pinkeä (mies hymyillen sanoi eilen että kohta räjähtää..) jne. Juuri näin tunsin esikoisen aikana viikon pari ennen synnytystä. Voiko tämä tarkoittaa jotain? En tiedä, taidan kuvitella, koska aikaa laskettuun aikaan on vielä. Tosin jos raskaus on niin pitkällä kuin lääkäri heinäkuun alussa uskoi, niin onhan noita viikkoja sitten jo maanantaina 36... Voi kumpa mun lääkäriaika jo olisi!
ULTRA: Unohsin eilen vastata ultrakyselyyn eli täällä ultrat lähimmässä keskussairaalassa n. viikoilla 12 (np-ultra) ja n. viikolla 20 (rakenne). Lisäksi neuvolalääkärillä (joissa käydään viikolla 8-10, 26 ja 36) on lääkäristä riippuen mahdollisuus ultraan, jota ei kai normaalisti tehdä jos ei ole mitän erityistä tarvetta. Ja tosiaan nyt täällä on poikkeuksellisesti vuosiin sellainen lääkäri joka ultraa, ekassa raskaudessa kävin aina yksityisellä kun neuvolalääkäri oli niin karsea.
Nyt jatkan tytön kanssa touhuja ennen kuin se hermostuu.
Nazu ja pikkukakkonen rv 32+4