Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puutarhailijat 2021
Koska Suomessa kevät etenee eri tahtiin, niin olisi kiva saada yksi pysyvä ketju, jonka voisi aina kaivaa esiin ja lkea hyviä ajatuksia ja vinkkejä silloin kun itsellä sattuu olemaan menossa juuri se vaihe tai innostus.
Minulla on aina menossa jotain kokeiluja, koska yritän etsiä jokaiselle kasville optimaalista kasvatusaikaa. Kasvukausi on kumminkin niin lyhyt, että pitäisi saada aikaistettua alkupäätä etenkin kun satokasvien roudaaminen sisälle ja ulos syksyllä öiden kylmettyä on aika työlästä.
Leikkaaminen on yksi niksi aikaistaa satokautta, eli muille aloittelijoille: Älkää antako tomaatin kasvaa avomaalla 2-metriseksi, vaan leikatkaa se aiemmin ja se tuottaa aiemmin sadon valmiiksi.
Suurin saavutukseni on viime kesänä istutettu paprika (kaupan luomupaprikasta), joka on säilynyt sisällä hengissä koko vuoden.
Kesäkurpitsasta olen saanut satoa vain yhden kerran. Vinkkejä kaivataan!
Myös joidenkin kesäkukkien kanssa on niin, että kukkiminen menee niin myöhään syksyyn, että niitä on nyt esikasvatuksessa. Minulla on 2 hehkulampun kokoista kasvilamppua käytössä. Katsotaan miten käy :D
Mitä teillä on? Mitä laitatte, milloin laitatte, onko lisävaloja käytössä, jne. Haaveistakin saa kertoa!
Kommentit (1456)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, meillä lapsi toivoo kesäksi herneitä pihalla, mutta mä en ihan ymmärrä mitä herneitä tonne pitäisi laittaa kasvamaan. Lapsi toivoo siis niitä, joita ostetaan torilta ja napostellaan palon sisästä pelkät siemenet. Eli mitä mun pitäisi laittaa kasvamaan? Me asutaan Vantaalla ja piha on eteläsuuntainen
Minä kasvatan ja syön vain sokeriherneitä.
Sokeriherneet syödään palkoineen. Eli kysyjälle vastaus: Silpoydinherne on nimeltään se herne, jota toreillakin myydään. Esimerkiksi kovin perinteikäs lajike 'Kelvedon Wonder' on aikainen, satoisa ja makea. Suosittelen! Tästä lajikkeesta sanotaan, että ei tarvitse tukea, mutta oma pitkäaikainen kokemus on, että kannattaa tukea!
Minä en syö sokeriherneitä palkoineen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö kukaan muu saniaisista, hiirenportaista jne?
Saunan takana pohjoispuolella täysvarjossa kasvaa saniaista, ihan villilajia, toin metsästä joskus.On tanakka ja kestää koko kesän hyvänä, toisin kuin kotkansiipi joka ränsistyy kun lehdet painuu esim. sateessa.
Toki tuo saniainen lisääntyy lähistölle , mutta kohtuullisesti . helppo nostaa maasta ne ylimääräiset.. Tai sitten pitää katkoa ennenkuin ne siitepöly pakkaukset sieltä lehtien alapuolelta alkaa karista.
Saniaisissa (Vissiin käsittää eri lajit, eli saniainen ei ole vain yksi laji https://fi.wikipedia.org/wiki/Saniaiset ) on ihanan heleä vihreä väri. Ihmettelen kuinka moni mökkiläinen huvilassa ja huussissa haluaa päästä niistä eroon. Minä olen rahdannut niitä kaupunkiasunnollekin kun ovat niin ihania <3
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemusta John Davis - köynnösruususta? On kanadalainen lajike ja olen suunnitellut sitä pergolan kulmalle aurinkoiseen paikkaan.
Millä vyöhykkellä pihasi on? Minä en oikein ole saanut tätä kasvamaan. Kasvupaikka ja -olot pitäisi kaiken mukaan olla optimaaliset, mutta ei silti lähde kasvamaan vahvana ylöspäin vaan pensottuu lähellä maanpintaa ohuilla versoilla. Tällehän luvataan menestymistä jopa nelosvyöhykkeelle, omani on kolmosella, mutta jokin kasvuoloissa mättää ja ei lähde kunnolla kasvuun. Samassa penkissä on erilaisia perennoja, jotka kasvaa todella hyvin.
Ensimmäinen krassini on nyt 20 cm korkea.
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Kiitos sinulle, joka jaksoit kirjoittaa pitkän viestin ja ehdotit krassia ja kerroit salkoruusun kasvatuksesta.
Minulla itse asiassa on siinä muurin ylätasolla maaparanettu kukkapenkki, johon laitan aina krassia! Sehän valuu ja peittää koko muurin, näky on syksyllä upea. Niin aion tehdä tänäkin vuonna
Mietin vaan siitä muurin juurta eli alaosaa, kun siihen tulee aina niitä rikkaruohoja. Siksi haluaisin siihen jotain, joka näyttäisi nätillä siinä reunuksena ja tukahduttaisi ne perhanan rikkaruohot. Täytyy nyt miettiä vielä.Kuunlilja peittää hyvin alustaansa, mutta kun on aurinkoinen paikka, niin saattaa olla että vain ne vihreälehtiset viihtyy, kirjavilla on vaatimuksena vähän varjoakin. Mulla on niitä vihreälehtisiä ihan paahteessakin, hyvin on pärjänneet vuosikymmenen. Jos oikein kuivaa on, niin vähän vettä olen hätäapuna antanut, muutoin ovat omillaan toimeen tulevia.Viihtyessään kasvavat liki 70 sentin korkuiseksi, auringossakin. Niitäkin saattaa olla erilajeja, jotka on eri korkuisia.
Mulla on niitä kuuliljoja useita eri lajikkeita, pidän niistä kaikin puolin. Ainoa joa ei ole meillä viihtynyt on se valkea lehtinen, aikansa kitui, annoin serkulle, eikä viihtynyt sielläkään.
Kuuliljojen väliin voi sujauttaa vaikka tulppaaneja, niiden varret ja lehdet peittyy sitten kuuliljojen lehtien alle, ja kuka estää vaikka liljojakin laittamasta, mulla on niitä kaikkia runsaasti väleissä. Kun kuuliljat kasvaa leveyttä ja juurakot laajenee niin liljoille sitten uusi paikka, kun eivät enää jaksa kaivautua luulijojen juurakon läpi.
Hajuherne voisi myöskin viihtyä muurin juurella kiipeilisi sine krassien sekaan. Viime kesänä istutin monivuotista hajuhernettä, saa nähdä kasvaako nyt keväällä. Tilasin myös lisää sitä, punaisena ja vaalean punaisena.
Otin terassin ympäriltä pois köynnöshortensiat, olivat hankalia hoitaa siinä , laitan tilalle niitä hajuherneen monivuotisia ja erilaisia kärhöjä. Eri värisiä ja eri aikaan kukkivia, ovat helppohoitoisempia kun ruohovartisia ovat, puuvartisten hortensioiden sijaan.
Hajuhernettä ei ole monivuotisena. Tarkoitit ehkä ruusunätkelmää joka on monivuotinen köynnöskasvi. Sitä saa ainakin valkoisena ja vaaleanpunaisena. Jos saa viihtymään on kestävä ja kaunis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan kasvattanut latvaartisokkaa? Kokemuksia?
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan kasvattanut latvaartisokkaa? Kokemuksia?
Minä olen kasvattanut. Helppo, mutta pitkä kasvatusaika, eli kylvetään esikasvatukseen jo tammikuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan kasvattanut latvaartisokkaa? Kokemuksia?
Minä olen kasvattanut. Helppo, mutta pitkä kasvatusaika, eli kylvetään esikasvatukseen jo tammikuussa.
Voih, jäänee sitten ensi vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan kasvattanut latvaartisokkaa? Kokemuksia?
Minä olen kasvattanut. Helppo, mutta pitkä kasvatusaika, eli kylvetään esikasvatukseen jo tammikuussa.
Viimevuonna joo, tuli kyllä artisokkia. Saas nähdä onko hengissä talven jälkeen. Kylvin silloin tammikuussa. Vie aika paljon tilaa puutarhassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Kiitos sinulle, joka jaksoit kirjoittaa pitkän viestin ja ehdotit krassia ja kerroit salkoruusun kasvatuksesta.
Minulla itse asiassa on siinä muurin ylätasolla maaparanettu kukkapenkki, johon laitan aina krassia! Sehän valuu ja peittää koko muurin, näky on syksyllä upea. Niin aion tehdä tänäkin vuonna
Mietin vaan siitä muurin juurta eli alaosaa, kun siihen tulee aina niitä rikkaruohoja. Siksi haluaisin siihen jotain, joka näyttäisi nätillä siinä reunuksena ja tukahduttaisi ne perhanan rikkaruohot. Täytyy nyt miettiä vielä.
Mikä sun suhde on vuorenkilpeen? Kysyn, koska toiset eivät voi sietää. 😄 Mutta siis, onhan se aivan erinomainen kasvi leviämään, peittämään ja tukahduttamaan alleen muut - ja mun mielestä kivan näköinenkin! Ja helppo, vaatimaton suorastaan. Sopii kasvuoloiltaan vähän joka paikkaan ja kestää aurinkoisenkin kasvupaikan. On heti keväällä vihreä, saa punaisen syysvärin, ja tätähän saa sen perinteisen punaisen lisäksi vaaleanpuna- ja valkokukkaisena! On näyttävä massana, mutta sopii muidenkin perennojen kanssa yksiin, esimerkiksi erilaisten kurjenpolvien ja noiden sulle jo ehdotettujen päivänliljojen ja kuunliljojen kanssa. Kannattaa muuten huomioida, että kuunliljat ja päivänliljat eivät ole mitenkään supernopeita leviämään, eli niillä ei yksistään kovin nopeasti saa maanpintaa peittoon. Toki sitten kun ovat kasvaneet isoiksi, ovat tehokkaita maanpeittäjiä. Kuunlilja myös nousee keväällä hitaasti maasta, paljon myöhemmin kuin muut. Mutta tietenkin minkä tahansa kasvin kanssa maa kannattaa ensin putsata mahdollisimman tarkkaan rikkakasvien juurista, ennen kuin istuttaa mitään.
Kaffepulla kirjoitti:
Ai niin, yksi vielä tuli mieleen eli vuorenkilpi. Mitä mieltä?
Katsos, nyt vasta huomasin tämän kommenttisi! Eli vahva vahvistus vuorenkilvelle! 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Kiitos sinulle, joka jaksoit kirjoittaa pitkän viestin ja ehdotit krassia ja kerroit salkoruusun kasvatuksesta.
Minulla itse asiassa on siinä muurin ylätasolla maaparanettu kukkapenkki, johon laitan aina krassia! Sehän valuu ja peittää koko muurin, näky on syksyllä upea. Niin aion tehdä tänäkin vuonna
Mietin vaan siitä muurin juurta eli alaosaa, kun siihen tulee aina niitä rikkaruohoja. Siksi haluaisin siihen jotain, joka näyttäisi nätillä siinä reunuksena ja tukahduttaisi ne perhanan rikkaruohot. Täytyy nyt miettiä vielä.Kuunlilja peittää hyvin alustaansa, mutta kun on aurinkoinen paikka, niin saattaa olla että vain ne vihreälehtiset viihtyy, kirjavilla on vaatimuksena vähän varjoakin. Mulla on niitä vihreälehtisiä ihan paahteessakin, hyvin on pärjänneet vuosikymmenen. Jos oikein kuivaa on, niin vähän vettä olen hätäapuna antanut, muutoin ovat omillaan toimeen tulevia.Viihtyessään kasvavat liki 70 sentin korkuiseksi, auringossakin. Niitäkin saattaa olla erilajeja, jotka on eri korkuisia.
Mulla on niitä kuuliljoja useita eri lajikkeita, pidän niistä kaikin puolin. Ainoa joa ei ole meillä viihtynyt on se valkea lehtinen, aikansa kitui, annoin serkulle, eikä viihtynyt sielläkään.
Kuuliljojen väliin voi sujauttaa vaikka tulppaaneja, niiden varret ja lehdet peittyy sitten kuuliljojen lehtien alle, ja kuka estää vaikka liljojakin laittamasta, mulla on niitä kaikkia runsaasti väleissä. Kun kuuliljat kasvaa leveyttä ja juurakot laajenee niin liljoille sitten uusi paikka, kun eivät enää jaksa kaivautua luulijojen juurakon läpi.
Hajuherne voisi myöskin viihtyä muurin juurella kiipeilisi sine krassien sekaan. Viime kesänä istutin monivuotista hajuhernettä, saa nähdä kasvaako nyt keväällä. Tilasin myös lisää sitä, punaisena ja vaalean punaisena.
Otin terassin ympäriltä pois köynnöshortensiat, olivat hankalia hoitaa siinä , laitan tilalle niitä hajuherneen monivuotisia ja erilaisia kärhöjä. Eri värisiä ja eri aikaan kukkivia, ovat helppohoitoisempia kun ruohovartisia ovat, puuvartisten hortensioiden sijaan.
Hajuhernettä ei ole monivuotisena. Tarkoitit ehkä ruusunätkelmää joka on monivuotinen köynnöskasvi. Sitä saa ainakin valkoisena ja vaaleanpunaisena. Jos saa viihtymään on kestävä ja kaunis.
Sitäpä juuri tarkoitin ja monivuotisena 'hajuherneenä' sitä markkinoidaan, joissakin paikoissa, on myös tummempana punaisena, noita kaikkia värejä tilasin, valkoisen jo viime vuonna.
Onko sinulla niitä kasvamassa, jos, niin kasvaako kuinkakin kookkaaksi. Aika luiru on noiden kuvausten mukaan, kun 20-30 sentin välein tulisi istuttaa. Viimevuonna hankitut laitoin sellaisen telineen ympärillen. 20sentin välein. Nyt siihen terassin ympärille aion niitä laittaa muiden mukaan, olisi ihan kiva jonkun kokemuksia kuulla kasvun koosta.
-sama-
Miten ampellimansikan saa jälleen kasvamaan? On talvehtinut lasitetulla parvekkeella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi kesäkurpitsa noin neliön alueella teki 20 kg. Aivan jättimäisiä mörköjä. Yksi pieni pölyttäjäkurpitsa oli sen varjossa, joka ei tehnyt juuri mitään. Kurpitsat säilyi keittiön pöydällä jouluun asti kunnes syötiin pois. Olivat vielä erinomaisia maultaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Kiitos sinulle, joka jaksoit kirjoittaa pitkän viestin ja ehdotit krassia ja kerroit salkoruusun kasvatuksesta.
Minulla itse asiassa on siinä muurin ylätasolla maaparanettu kukkapenkki, johon laitan aina krassia! Sehän valuu ja peittää koko muurin, näky on syksyllä upea. Niin aion tehdä tänäkin vuonna
Mietin vaan siitä muurin juurta eli alaosaa, kun siihen tulee aina niitä rikkaruohoja. Siksi haluaisin siihen jotain, joka näyttäisi nätillä siinä reunuksena ja tukahduttaisi ne perhanan rikkaruohot. Täytyy nyt miettiä vielä.Kuunlilja peittää hyvin alustaansa, mutta kun on aurinkoinen paikka, niin saattaa olla että vain ne vihreälehtiset viihtyy, kirjavilla on vaatimuksena vähän varjoakin. Mulla on niitä vihreälehtisiä ihan paahteessakin, hyvin on pärjänneet vuosikymmenen. Jos oikein kuivaa on, niin vähän vettä olen hätäapuna antanut, muutoin ovat omillaan toimeen tulevia.Viihtyessään kasvavat liki 70 sentin korkuiseksi, auringossakin. Niitäkin saattaa olla erilajeja, jotka on eri korkuisia.
Mulla on niitä kuuliljoja useita eri lajikkeita, pidän niistä kaikin puolin. Ainoa joa ei ole meillä viihtynyt on se valkea lehtinen, aikansa kitui, annoin serkulle, eikä viihtynyt sielläkään.
Kuuliljojen väliin voi sujauttaa vaikka tulppaaneja, niiden varret ja lehdet peittyy sitten kuuliljojen lehtien alle, ja kuka estää vaikka liljojakin laittamasta, mulla on niitä kaikkia runsaasti väleissä. Kun kuuliljat kasvaa leveyttä ja juurakot laajenee niin liljoille sitten uusi paikka, kun eivät enää jaksa kaivautua luulijojen juurakon läpi.
Hajuherne voisi myöskin viihtyä muurin juurella kiipeilisi sine krassien sekaan. Viime kesänä istutin monivuotista hajuhernettä, saa nähdä kasvaako nyt keväällä. Tilasin myös lisää sitä, punaisena ja vaalean punaisena.
Otin terassin ympäriltä pois köynnöshortensiat, olivat hankalia hoitaa siinä , laitan tilalle niitä hajuherneen monivuotisia ja erilaisia kärhöjä. Eri värisiä ja eri aikaan kukkivia, ovat helppohoitoisempia kun ruohovartisia ovat, puuvartisten hortensioiden sijaan.
Hajuhernettä ei ole monivuotisena. Tarkoitit ehkä ruusunätkelmää joka on monivuotinen köynnöskasvi. Sitä saa ainakin valkoisena ja vaaleanpunaisena. Jos saa viihtymään on kestävä ja kaunis.
Sitäpä juuri tarkoitin ja monivuotisena 'hajuherneenä' sitä markkinoidaan, joissakin paikoissa, on myös tummempana punaisena, noita kaikkia värejä tilasin, valkoisen jo viime vuonna.
Onko sinulla niitä kasvamassa, jos, niin kasvaako kuinkakin kookkaaksi. Aika luiru on noiden kuvausten mukaan, kun 20-30 sentin välein tulisi istuttaa. Viimevuonna hankitut laitoin sellaisen telineen ympärillen. 20sentin välein. Nyt siihen terassin ympärille aion niitä laittaa muiden mukaan, olisi ihan kiva jonkun kokemuksia kuulla kasvun koosta.
-sama-
Parissa vuodessa tuuheutuu ja tekee runsaasti versoja mutta ei lähde leviämään. Siemenistä olen kasvattanut uusia taimia. Kasvaa minulla n. 2-2,5 metriä korkeaksi, kasvuvyöhyke on II. Laittaisin aika tiheään jos siitä haluaa esim. näköestettä.
Saako viljelypalstaa hoitaa Helsingissä jos tulee ulkonaliikkumuskiellot voimaan???
Tietääkö kukaan?
On yli 10 vuotta ollut vuokraviljelypalstaa, Helsinki.
Kevät työt kutsuisivat...
Vierailija kirjoitti:
Miten ampellimansikan saa jälleen kasvamaan? On talvehtinut lasitetulla parvekkeella.
Jos on ollut napakkaa pakkasta ja ei ole peitettynä ollut, niin voi olla palentunut, mutta kastele ja sieltä se vihreä nousee mikäli ei ole paleltunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lumikello kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvihuoneeni tuotiin juuri pihalle, 18 neliötä odottaa kokoajaa, perustukset tehtiin jo viime syksynä. Vierelle iso terassi kuormalavoista (kokeillaan parasta paikkaa, siksi tällainen tilapäisratkaisu). Tiedossa on siis ruuvinvääntämiskisat pääsiäisenä.
😍😍😍
Iskee kyllä neliökateus!
Valintaan vaikuttaneita asioita: tuossa samalla paikalla on ollut kasvihuone noin 60 vuoden ajan eli siihen oli helppo saada toimenpidelupa melkein samanlaiselle kuin mitä edellinenkin oli. Purettu kasvihuone oli vanhoista ikkunoista ja viimeisinä vuosinaan myös muovista koottu hieman rujo rakennelma, tämä uusi napakampaa tekoa ja tässä on ovi edessä ja takana.
Pitääkö kasvihuoneelle hakea lupa? 😮😳
Riippuu pinta-alasta ja perustamistavasta. Omakotitalon pihalle pystytettävä kymmenneliöinen kevytrakenteinen kasvihuone ei vaadi lupaa. Perustuksilla olevaan rakennukseen pitää luva-asioita tiedustella kunnan rakennusvalvonnasta. Näissä on kuntakohtaisia eroja, minkä kokoisen ja kuinka lähelle rajaa saa rakentaa ilmoitusmenettelyllä.
Riippuu myös paikkakunnasta. Joka paikassa ei ole samat määräykset eli ei kannata yleistää, saattaa tulla kalliiksi.
Meillä on 32 neliön ja pohja valettu eli kiinteä eikä ole tarvittu lupaa haja-asutusalueella.
Meillä 8 neliötä, ei kiinteää pohjaa, haja-asutusalueella ja lupa tarvittiin eikä saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lumikello kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvihuoneeni tuotiin juuri pihalle, 18 neliötä odottaa kokoajaa, perustukset tehtiin jo viime syksynä. Vierelle iso terassi kuormalavoista (kokeillaan parasta paikkaa, siksi tällainen tilapäisratkaisu). Tiedossa on siis ruuvinvääntämiskisat pääsiäisenä.
😍😍😍
Iskee kyllä neliökateus!
Valintaan vaikuttaneita asioita: tuossa samalla paikalla on ollut kasvihuone noin 60 vuoden ajan eli siihen oli helppo saada toimenpidelupa melkein samanlaiselle kuin mitä edellinenkin oli. Purettu kasvihuone oli vanhoista ikkunoista ja viimeisinä vuosinaan myös muovista koottu hieman rujo rakennelma, tämä uusi napakampaa tekoa ja tässä on ovi edessä ja takana.
Pitääkö kasvihuoneelle hakea lupa? 😮😳
Riippuu pinta-alasta ja perustamistavasta. Omakotitalon pihalle pystytettävä kymmenneliöinen kevytrakenteinen kasvihuone ei vaadi lupaa. Perustuksilla olevaan rakennukseen pitää luva-asioita tiedustella kunnan rakennusvalvonnasta. Näissä on kuntakohtaisia eroja, minkä kokoisen ja kuinka lähelle rajaa saa rakentaa ilmoitusmenettelyllä.
Riippuu myös paikkakunnasta. Joka paikassa ei ole samat määräykset eli ei kannata yleistää, saattaa tulla kalliiksi.
Meillä on 32 neliön ja pohja valettu eli kiinteä eikä ole tarvittu lupaa haja-asutusalueella.
Meillä 8 neliötä, ei kiinteää pohjaa, haja-asutusalueella ja lupa tarvittiin eikä saatu.
Vastustiko naapuri vai mikä oli syy?
Alue: Aihe vapaa
Sokeriherneet syödään palkoineen. Eli kysyjälle vastaus: Silpoydinherne on nimeltään se herne, jota toreillakin myydään. Esimerkiksi kovin perinteikäs lajike 'Kelvedon Wonder' on aikainen, satoisa ja makea. Suosittelen! Tästä lajikkeesta sanotaan, että ei tarvitse tukea, mutta oma pitkäaikainen kokemus on, että kannattaa tukea!