Itsensä liiallinen tarkkailu, ibs, refluksi, ahdistus, paniikki.
Moi!
Onko hyviä vinkkejä, jolla "suunnata" ajatukset pois fyysisistä tuntemuksista? Kuten tiedämme stressi lisää oireita ja kun oikein keskittyy esim. vatsan vääntelyyn/kipuiluun (ibs) tai oksettavaan ja pahoinvoivaan oloon (refluksi). Ja yleensä silloin olet paikassa, jossa ei ole vessaa lähettyvillä tai hankala pääsy sinne. Siitä yleensä alkaa negatiivinen ajatuskierre, joka aiheuttaa ahdistusta, fyysisten tuntemusten voimistumisen ja lopulta jopa jonkin näköisen paniikkikohtauksen.
Jos sinulla on samanlaisia kokemuksia kuulisin mielelläni. Miten olet pärjännyt? Selvinnyt? Tai jopa päässyt eroon tuosta?
Kommentit (4)
Ajatuksia kannattaa tietoisesti suunnata muihin asioihin. Mieti vaikka kymmenen asiaa, joista olet kiitollinen.
Muusta en tiedä, mutta jos sulla on rakenteelinen refluksitauti, niin se ei millään asennemuutoksellä häviä sen enempää kuin syöpä tai sokeus tai katkennut koipi.
Turha alkaa viisastella: Olen elänyt tämän kanssa yli 10 vuotta. Se lähti aivan klassisesti lääkärin siunauksella syödystä tulehduskipulääkkeestä joka oli lääkärin mielestä parempi idea kuin paikata hampaat.
Siihen päälle 4 antibioottikuuria.
Sitten olikin ruokatorven tulehdus ja solumuutokset valmiit. Vuoden verran kun kiskoo Buranaa joka päivä niin sillä voi refluksitaudin saada, kun on sukurasitusts.
Kyllä, refluksi on rakenteellinen vika, tähystys tehty. Tiedän, ettei "asennemuutoksella" häviä. Eikä myöskään ibs häviä mihinkään vaikka kuinka rukkailee ruokavaliota.
Kysyinkin tässä vinkkejä liialliseen oireiden ja ajatusten tarkkailuun. Nämä kun aiheuttaa tarpeettoman paljon ahdistusta. Se että oppisi olemaan välittämättä joka vatsan väänteestä ja oksennuksen tuntemuksesta ja luottamaan, että pärjää.
Juuri tuo ajatusten tietoinen uudelleen suuntaaminen kiitollisiin asioihin oli hyvä.
Myös lenkit ja luonto on käytössä, mutta ei toimi jos istut autossa, lentokoneessa, palaverissa yms josta et pääse pois.
Löytyykö lisää neuvoja tai vinkkiä?
Menen ulos lenkille ja luontoon. Ihmettelen vaikkapa puuta tai katselen järvelle tms. Eipä siinä oma itse tule mieleen.
Eli pitää yrittää siirtää ajatus siitä itsestä ja itsensä tarkkailusta pois.