Kasvatustyylien ero, maalaisjärki kunniaan?

Onko muut huomanneet samaa;

"Vanhanaikaiseen" tyyliin ja jämptein rajoin kasvatetut lapset ovat järjestään paljon helpompia, ystävällisempiä ja pärjäävät elämässä. Rajoista pidetään kiinni, tarvittaessa vaikka pienen ruumiillisen rangaistuksen kera jos ei muuten mene sana perille. Lapsi kunnioittaa vanhempia ja tietää että teoilla on seuraukset. Lapsi ei määräile vanhempia tai saa esim. päättää mitä kaupasta ostetaan. Eri asia toki että vanhempi kysyy mielipidettä lapselta, mutta lapsi ei sanele vanhemmalle miten tehdään. Lasta toki kehutaan ja kiitetään kun tehdään oikein, en mitään natsikuria tarkoita.

Sitten on vanhemmat jotka ovat tavanneet kannesta kanteen jokaikisen kasvatusoppaan ja ovat opetelleet hienoja ja moderneja kasvatusmetodeja. Yrittävät kaikenlaista ja neuvottelevat lapsen kanssa ja yrittävät kaiken "positiivisen kautta", välttelevät esim. lapsen raivareita. Näiden vanhempien lapset ovat monesti niitä "erityislapsia" ja häiriköitä. Testaavat rajojaan joka kerta kovemmin, mutta niitä ei ikinä tule. Vanhemmat uupuneita ja päivät lasten kanssa yhtä tappelua ja vänkäämistä.

Keskustelua aiheesta? Mikä on sinun punainen lanka kasvatuksessa? Esimerkkini olivat tarkoituksella melko karrikoituja.