Haluaako teidän miehet katsoa teidän kans elokuvia/sarjoja?
Mun mies ei ikinä pyydä mua katsomaan mitään sen kans ja se harmittaa tosi paljon. Katsoo kaiken yksin kannettavaltaan keittiön pöydän ääressä, vaikea siihen änkeä viereen katsomaan mitään.
Sitten joskus kun pyydän häntä katsomaan jotain, mistä ajattelen että hän saattaisi tykätä, niin hän huvittuneena että hän on jo nähnyt elokuvan/sarjan/dokumentin! Hänen mielestään se on hauska juttu, minusta surullista, kun näin yksinkertainen juttu on ihan mahdoton toteuttaa.
Ikinä ei itse oma-aloitteisesti tule viereeni katsomaan mitään, kun katson TV:sta jotain, vaikka siihen voisi koska vaan tulla viereen katsomaan. Korkeintaan arvostelee jotain katsomaani..
Onko kellään muulla samanlaista ongelmaa? Meillä ei muutenkaan kauheasti ole mitään yhteistä tekemistä, tietty perheenä tehdään joskus asioista yhdessä, kun on useampi lapsi, mutta kahdestaan mies ei ole halukas tekemään mitään.
Kommentit (43)
Mä olen miettinyt, että onko tämä jotakin some/blogi-sopulointia kun niin moni kertoo katsovansa miehen kanssa yhdessä sitä ja tätä sarjaa.
Omakohtainen kokemus kun kertoo ihan toista ja jopa niin, että ihan oikein yhteinen leffailtakin sohvalla tarkoittaa miehille lähinnä sitä, että siinähän on hyvää aikaa ottaa samalla vaikka poskeen..
Ja tämä siis jo tapailuvaiheessa.
Kapea katseinen mies sinulla, Ap.
Tekstistäsi antoi ymmärtää, ettei huomioi sinua tarpeeksi. Vaikuttaa itsekeskeiseltä mieheltä.
Tämän sitä saa kun kiltti mies ei kelpaa
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei mies muuta tekiskään kun katsoisi sarjoja kanssani.
Harmi vaan kun meillä on lapsia ja muutakin voisi tehdä. Lisäksi meillä on aika erilainen maku. Jos löytyy hyvä sarja mitä molemmat seurataan niin sitä pitää töllöttää koko ajan kunnes sarja loppuu. Minulla ei ole sellaiseen aikaa kun lapset...
Minulla add ja on aika vaikeaa keskittyä pitkäksi aikaa johonkin joka ei niin kiinnosta.
Katsonkin siksi mieluummin yksin ja omaa vauhtia tämän vuoksi.
Nyt alkoi joku leffa ihan telkasta ja mies "tiuskaisi" että aionko katsoa tätä vai en. Minä koen tästä paineita etten saa tehdä asioita omassa tahdissa.Meillä siis vähän sama ongelma mutta toisin päin.
Liittyykö tuo add:hen että haluaa tehdä asioita omassa tahdissa? Olen epäillyt monesti että miehelläni olisi jotain neurologisia haasteita koska välillä tuntuu että arki on yhtä isoa haastetta. Monet sellaiset asiat, joiden ajattelisi olevan yksinkertaisia ja helppoja (kuten edellä mainittu) eivät sitä ole vaan päinvastoin. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä olen miettinyt, että onko tämä jotakin some/blogi-sopulointia kun niin moni kertoo katsovansa miehen kanssa yhdessä sitä ja tätä sarjaa.
Omakohtainen kokemus kun kertoo ihan toista ja jopa niin, että ihan oikein yhteinen leffailtakin sohvalla tarkoittaa miehille lähinnä sitä, että siinähän on hyvää aikaa ottaa samalla vaikka poskeen..
Ja tämä siis jo tapailuvaiheessa.
Kyllä suurin osa tuntemistani pariskunnista katsoo yhdessä TV:tä, sarjoja ym.
Meillä myös todella harvassa sellaiset elokuvat ja sarjat, jotka kiinnostavat molempia. En voi sietää oikein mitään fantasiaa tai mitään esim. keskiaikaan sijoittuvaa, vaikka ovatkin ihan hienoja jotkut katsoa, mutta en pääse niihin yhtään sisään, ei itselle mitään mihin samaistua, ihailla tai jännittää mukana, eikä juuri mitään ajatuksia herättävää yleensä. Ei paljon huumoriakaan. Liikaa kaikkea yliluonnollista ja/tai jatkuvaa taistelua niissä joita hän tykkää katsoa.
Katsotaan jatkuvasti yhdessä sarjoja ja leffoja, meillä on niissä ihan samanlainen maku.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös todella harvassa sellaiset elokuvat ja sarjat, jotka kiinnostavat molempia. En voi sietää oikein mitään fantasiaa tai mitään esim. keskiaikaan sijoittuvaa, vaikka ovatkin ihan hienoja jotkut katsoa, mutta en pääse niihin yhtään sisään, ei itselle mitään mihin samaistua, ihailla tai jännittää mukana, eikä juuri mitään ajatuksia herättävää yleensä. Ei paljon huumoriakaan. Liikaa kaikkea yliluonnollista ja/tai jatkuvaa taistelua niissä joita hän tykkää katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös todella harvassa sellaiset elokuvat ja sarjat, jotka kiinnostavat molempia. En voi sietää oikein mitään fantasiaa tai mitään esim. keskiaikaan sijoittuvaa, vaikka ovatkin ihan hienoja jotkut katsoa, mutta en pääse niihin yhtään sisään, ei itselle mitään mihin samaistua, ihailla tai jännittää mukana, eikä juuri mitään ajatuksia herättävää yleensä. Ei paljon huumoriakaan. Liikaa kaikkea yliluonnollista ja/tai jatkuvaa taistelua niissä joita hän tykkää katsoa.
Meillä ihan sama. Itse tykkään katsoa enemmän ihmissuhdedraamoja ja indeleffoja, mies taas jotain Hollywood action pläjäyksiä. En voi sille mitään että itseäni alkaa nukuttaa sellainen räiskintä, oli miten hienon näköistä tahansa.
Ei ehditä mitenkään erikseen katsoa. 17 aikaa kotona. Ruoka ja kotityöt. Perhe aikaa, yleensä lautapeliä. 20-21 iltapalat ja lapset nukkumaan. Missä välissä tässä ihminen ehtii tv:tä toljottaa. Joku jakso ehditään sitten yhdessä katsoa, pakko katsoa sellaista mistä molemmat tykkää.
Tietysti. Lisäksi molemmilla on myös sarjoja, joiden aihepiiri ei erityisesti kiinnosta toista ja joita katsotaan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehditä mitenkään erikseen katsoa. 17 aikaa kotona. Ruoka ja kotityöt. Perhe aikaa, yleensä lautapeliä. 20-21 iltapalat ja lapset nukkumaan. Missä välissä tässä ihminen ehtii tv:tä toljottaa. Joku jakso ehditään sitten yhdessä katsoa, pakko katsoa sellaista mistä molemmat tykkää.
Kaksi TV:tä?
Pyytää mutta harvoin on mikä molempia kiinnostaa, katsoo liikaa sotajuttuja tai politiikkaa.
Mies metsästää leffoja kirppareita myöten kun haluaa näyttää mulle milloin mitäkin klassikoita :D Useampana iltana viikossa katsotaan jotain yhdessä ja tiettyjä sarjoja ei edes katsota ilman sitä toista. Tai jos katsotaan niin sitten se jakso katsotaan vielä yhdessä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehditä mitenkään erikseen katsoa. 17 aikaa kotona. Ruoka ja kotityöt. Perhe aikaa, yleensä lautapeliä. 20-21 iltapalat ja lapset nukkumaan. Missä välissä tässä ihminen ehtii tv:tä toljottaa. Joku jakso ehditään sitten yhdessä katsoa, pakko katsoa sellaista mistä molemmat tykkää.
Kaksi TV:tä?
Meillä on joku viisi tv:tä, ei auta ajan puutteeseen. 21 - 22 on yhteistä hereillä olo aikaa, kun kuuden aikaa on herätys, jos tässä aikoo jotain jutella tai vaikka seksiä harrastaa, niin ehdi katsoa telkkaa. Tai vaikka oltaisiin eri huoneissa, niin aika pitkään menisi, että jonkun koko sarjan ehtisi yksin katsoa.
Ei me kyllä katsota yhdessä mitään, aivan eri maku. Ihan joskus on joku leffa katsottu yhdessä, se oli ihan kivaa. Mutta käytännössä ei me kumpikaan edes katsota mitään sarjoja, tai edes leffoja kovin usein. Telkku on lähinnä lasten käytössä. Mies katsoo uutisia ja jotain politiikkaa puhelimestaan, mua ei kiinnosta katsoa, luen mieluummin tiivistelmän aiheesta. Ja muutenkin käytän "ruutuaikani" mieluummin erilaisten artikkelien lukemiseen, en tykkää äänistä, omaan tahtiin lukeminen sopii paremmin. Ei siis ongelmaa. Saunotaan yhdessä joka päivä. Lojutaan ja jutellaan siellä.
Vierailija kirjoitti:
Mies metsästää leffoja kirppareita myöten kun haluaa näyttää mulle milloin mitäkin klassikoita :D Useampana iltana viikossa katsotaan jotain yhdessä ja tiettyjä sarjoja ei edes katsota ilman sitä toista. Tai jos katsotaan niin sitten se jakso katsotaan vielä yhdessä uudelleen.
Kiva mies sulla, tykkäisin itsekin tuollaisesta. Vai onko susta lähinnä koomista, että mies metsästää klassikkoja sua ajatellen? :)
Mies ei katso lainkaan televisiota, on katsonut koko elämänsä aikana kuulemma kolmea sarjaa, babylon 5, x-files ja outer limits, muu ei ole koskaan jaksanut kiinnostaa. Leffoja katsoo joskus, mutta pitää olla scifiä tai kauhua. Enimmäkseen istuu makuuhuoneessa koneellaan koodaamassa tai lukemassa kirjaa, kun minä katson olohuoneessa televisiota.
Kyllä pyytää. Katotaan brittijännäreitä ja historiallisia sarjoja. Nyt menossa uusin kausi the Crown. Leffassa käydään kans melko usein. Amsterdam katsottiin viimeksi.
Olen kyllä sanonut aika ajoin, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tämähän se ongelma juuri on, että koska mies on huomattavasti krantumpi, niin hänen pitäisi ehdottaa sitten jotain katsottavaa, mutta ei tee sitä. Ei vaikka on vuosien varrella pyytänyt useita kertoja. Joskus useampi vuosi sitten katsoimme yhden sarjan yhdessä. Lisäksi joskus katsoimme aiemmin elokuvia. Mutta nyt siis ei vuosiin mitään. Olen myös itkenyt sitä hänelle, että meillä ei ole mitään yhteistä tekemistä. Tulee väkisin sellainen olo, että hän ei halua tehdä minun kanssani mitään ja se tuntuu pahalta. Jotenkin ajattelisi että toinen haluaisi? Sitten tuntuu sekin pahalle että jos väkisin tekee vaan minun mielikseni.. T. Ap