Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita jotka haluaisivat siirtyä vaativammasta työstä ammattikoulutason työtehtäviin?
16.03.2021 |
Teen tällä hetkellä esimiestyötä kiireisessä ja hektisessä työympäristössä. Työpäivän jälkeen olen niin loppu, etten jaksa oikeastaan yhtään mitään. En ole ikinä nauttinut esillä olosta, enkä koe muutenkaan olevani uraihminen. Toisinsanoen en edes ymmärrä miksi olen ajautunut tähän työhön, kun mieluiten olisin vain myyjä tms asiakaspalvelija. Myös floristin työ kiinnostaisi.
Olen näistä ajatuksista puhunut ystävilleni ja kaikki ovat aivan pöyristyneitä asiasta. Heidän mielestään töitä tehdään palkan vuoksi ja iso palkka riittää syyksi jatkaa hommissa. Itse taas haluan tehdä työtä mistä ei tarvitsisi stressata, eikä töitä tarvitsisi miettiä kotona.
Ajatuksia?
Kommentit (31)
Raha ei korvaa terveyttä. Miksi kuuntelet muita? Sinun elämä, sinun valinnat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi vaihtoehto on yrittää vähentää sitä stressaamista.
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto on yrittää vähentää sitä stressaamista.
Tässä työssäni on vaikeaa olla stressaamatta. Olen sote-alalla esimies ja jokainen tietää selittämättäkin miksi se stressaa.
yksi tuttu vaihtoi vaativat asiantuntijatehtävät puusepän/nikkaroijan/mökki talkkari hommiin ... nikkarointi ja puuseppäily pitkäaikainen harrastus ... joskus aikoinaan hän oli käynyt amiksen sähköasentaja linjan ja sen jälkeen kävi iltalukion sähkötöiden ohessa ja meni ammattikorkeaan loppujen lopuksi ja sieltä koodariksi ja projektipäälliköksi
On käynyt mielessä kyllä. Tiedä sitten, onko se ruoho oikeasti missään vihreämpää nykyajan työmarkkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin juuri työtä yhdestä asiantuntijatyöstä toiseen ja ihan muutaman viikon jälkeen olen aivan loppu, ja itseasiassa irtisanouduinkin juuri. Haluaisin tehdä mielummin jotain työtä, jonka voisin jättää päivän jälkeen työpaikalle, kun nykyisellään työt seuraavat kotiin ja ovat ajatuksissa aivan liikaa.
Uusi trendi nykyään 🙄 se, tarvitseeko paljon rahaa on ihan oman harkinnan varassa. Jos teet monta lasta niin rahaa olisi hyvä olla. Jos et ja luotat hyvään tuuriin terveytesi suhteen tai ajattelet, että vointi pysyy parempana ja halvempana pienempipalkkaisessa työssä niin sitten sekin voi olla hyvä ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duunarihomma taas on todennäköisesti fyysisesti raskasta. Tavaroiden nostelua, kantelua, kiirettä, hektistä aikataulua. Menee selkä, nivelet, ranteet, lihasrevähdyksiä, haavoja... Ihan yhtä väsynyt olet työpäivän jälkeen, mutta fyysisesti. Toisaalta taas, kun työpäivä päättyy, ei tarvitse enää kotona miettiä projektin läpiviemistä tai mitään muutakaan.
Aivan kuin minun kirjoittama aloitus. Todellakin vaihdoin mutta ei se ongelmatonta ole, etenkään jos samalla alalla jatkaa rivityöntekijänä esimiestyön jälkeen. Ensinnäkin kaikista CV stä ja hakemuksista pitää jättää esimiestyö pois ja valehdella olleensa vain rivityöntekijä. Suomalaisilla (heikoilla) esimiehillä ei kantti kestä palkata toista esimiestä alaisekseen, etenkään jos on eri sukupuolta. Ei auta vakuutella että ei kiinnosta esimiestyö ja että olin huono esimies. Nauttisin niin siitä "vastuuttomasta" työnteosta, mutta pitänee vaihtaa alaa, muuten ei töitä löydy. Tai löytyis mutta en enää halua samalle alalle huonon johtamisen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miksi ajattelet, että myyjänä/asiakaspalvelijana ei ole stressaavaa? Kaupassa voi olla ihan kivaa, mutta jos tulee potkut ja joutuu vaikka puhelinmyyntiin tai kauppakeskukseen tyrkyttämään niitä liittymiä ja sähkösopimuksia huutelemalla ihmisille niin....
En minä ainakaan halua. Olen kouluttautunut tälle alalle, ja suht.koht. viihdyn töissä.
Pidän kiireisistä, päivisistä, siitä, että koko ajan tapahtuu ja asiat saadaan sujumaan.
Tosin en ole esimies työssä, ja ymmärrän että sinua ap stressaa. Olla aina puun ja kuoren välissä, alaisten ja sitten omien ylempien esimiesten.
Väsymys ja uupumus ja kovat vaatumukset sinua stressaa, ei niinkään tympeys työhön, vai kuinka? Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi ajattelet, että myyjänä/asiakaspalvelijana ei ole stressaavaa? Kaupassa voi olla ihan kivaa, mutta jos tulee potkut ja joutuu vaikka puhelinmyyntiin tai kauppakeskukseen tyrkyttämään niitä liittymiä ja sähkösopimuksia huutelemalla ihmisille niin....
No ei kait niihinkään pakolla ketään viedä :D
Vierailija kirjoitti:
Duunarihomma taas on todennäköisesti fyysisesti raskasta. Tavaroiden nostelua, kantelua, kiirettä, hektistä aikataulua. Menee selkä, nivelet, ranteet, lihasrevähdyksiä, haavoja... Ihan yhtä väsynyt olet työpäivän jälkeen, mutta fyysisesti. Toisaalta taas, kun työpäivä päättyy, ei tarvitse enää kotona miettiä projektin läpiviemistä tai mitään muutakaan.
Niinpä niin. Nuorena varastotyössä oli sekä hauskaa että mukavaa, vielä kolmessa vuorossa, mutta mulla alkaisi nivelet varmaan poksahdella tätä nykyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene opiskelemaan tai hanki muksu tai pari. Nämä ovat yleisesti hyväksyttyjä syitä olla poissa töistä
Samat ajatukset. Mulla ei edes valtion asiantuntijatyössä ole hirveän hyvä palkka, töitä on kolmelle ja tulevat uniinkin. Jatkuva stressi päällä ja viikonloppukin tuntuu lounastunnin mittaiselta, palautumisesta ei tietoakaan. Joskus sitä miettii paljonko vähemmän rahaa jäisi käteen kaupan kassana..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi ajattelet, että myyjänä/asiakaspalvelijana ei ole stressaavaa? Kaupassa voi olla ihan kivaa, mutta jos tulee potkut ja joutuu vaikka puhelinmyyntiin tai kauppakeskukseen tyrkyttämään niitä liittymiä ja sähkösopimuksia huutelemalla ihmisille niin....
No ei kait niihinkään pakolla ketään viedä :D
Kyllä nyt työkkäri koittaa jonnekin pakottaa, jos ei löydä itse duunia potkujen jälkeen.
Minä vaihdoin ns. alempaan työhön. Mielenkiintoista seurailla elämää täältä ruohonjuuritasolta. Saan tyydytystä siitä, että pystyn konkreettisesti auttamaan, niin kollegoja kuin asiakkaita. Pyhät ja viikonloput vapaat ja työt jää työpaikalle. Täällä eletään vain kerran, enkä minä ainakaan halua tuhlata työhön koko elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi ajattelet, että myyjänä/asiakaspalvelijana ei ole stressaavaa? Kaupassa voi olla ihan kivaa, mutta jos tulee potkut ja joutuu vaikka puhelinmyyntiin tai kauppakeskukseen tyrkyttämään niitä liittymiä ja sähkösopimuksia huutelemalla ihmisille niin....
No ei kait niihinkään pakolla ketään viedä :D
Mutta siis pointti että aspa ei ole mikään kaikkein stressittömimpänä pidetty ala. Joskus asiakkaat ja melu ovat raskaita ja asiakkaat voi olla myös vaarallisia. Esim ärrällä yksin töissä, noihin tehdään usein ryöstöjä. Mutta parhaimmillaan on mukavaa ja rentoa hommaa. Nyt tosin noita itsepalvelukassoja on tullut, joten tulevaisuudessa perinteiset kaupan tädin paikatkin häviää. Enemmän sit keräilyä esim nettitilauksiin ja semmoista varasto/kaupan hommaa varmaan tarjolla tulevaisuudessa.
Mä olin vuoden palkattomalla vapaalla ja tein keikkaa varastolla keräilijänä. Oli ihana vuosi kun ei tarvinnut huolehtia mistään. Palkallakin elin, sillä olen jo velaton. Nyt taas omassa duunissa, jossa deadlinet painaa päälle ja vastuuta + töitä on liikaa. Palkka tosin on hyvä.
Mielen perällä muhii ajatus uudellenkouluttautumisesta amiksessa vaikka logistiikka- tai sähköalalle. Joku ”miehinen” ala joka tapauksessa. Ehkä sitten viidenkympin villityksessä toteutan suunnitelmani.
Tiedän yhden esimiehen, joka lähti paketilla opiskelemaan itsensä floristiksi.
Nauttii nykyään elämästään.