Onko muita jotka laiskistuu kun töissä ei ole tekemistä.
Teen ehkä 10 tuntia viikossa töitä ja jos tekisin ne tehokkaasti yhdellä kertaa, riittäisi yksi päivä ihan hyvin. Johonkin sähköpostiin pitäis sitten vaan vastata muina päivinä. Mut ongelma... en jaksa mitään siltikään. Ajattelin jos opiskelisin mutta ei vaan ole motivaatiota ja illat menee sohvalla.
Kommentit (7)
Ilmiö on totisinta totta. Entisaikaan merillä oli suuri riski vakavaan kapinaan laivassa, jos osuttiin tyyneen säähän eikä liikuttu mihinkään. Miehistö passivoitui ja lopulta hermostui tylsyyteensä.
Tämän vuoksi niitä pieniä, näennäisesti turhalta tuntuvia nysväyshommia joskus tehdään: että pysyisi se vireys edes jollain tapaa yllä.
Tätä kai kutsutaan "boreoutiksi". Itseäni tuntuu vaivaavan juuri tuon tyyppinen työssä tylsistyminen. Työtehtävät sellaista epämääräistä pirstaletta josta ei oikein saa kunnolla kiinni, eikä sen johdosta saa oikein mitään aikaa. Kyllä tässä mietityttää, että pitäisikö etsiä muita hommia. Tyhjänpäälle irtisanoutuminen ei ole kovin hyvä vaihtoehto. Nyt kun tukiakin on leikattu niin säästöt alkaisi hupenamaan nopeaa.
Miettinyt myös, että jos vaikka kompromissina pyytäisi työnantajalta siirtymistä 4 päiväiseen viikkoon ja 80% palkkaan. Ei ainakaan tarvisi leikkiä tekevänsä jotain hyödyllistä niin suurta osaa ajasta.
Tällainen on todellakin omalla tavallaan väsyttävää pitkään jatkuessaan. 8 tunnin tylsistyttävän päivän jälkeen on vaikea yrittää olla energinen vapaa-ajalla. Viikonloputkin menee helposti lähinnä siinä, että yrittää saada edes jotain aikaan.
Olin kerran työpaikassa, jossa tekemistä riitti n. 5 minuutiksi ja sitten oli tylsää se loppu 7 tuntia ja 50 minuuttia. Ehdotin että käyn töissä vain kerran viikossa. Kukaan ei vastustanut. Sitten rupesi tuntumaan että puolen tunnin takia ei tee mieli tehdä 2 tunnin edestakaista matkaa ja ehdotin että voisin vaihtaa työpaikkaa. Sekin sopi. Niinpä lähdin.
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran työpaikassa, jossa tekemistä riitti n. 5 minuutiksi ja sitten oli tylsää se loppu 7 tuntia ja 50 minuuttia. Ehdotin että käyn töissä vain kerran viikossa. Kukaan ei vastustanut. Sitten rupesi tuntumaan että puolen tunnin takia ei tee mieli tehdä 2 tunnin edestakaista matkaa ja ehdotin että voisin vaihtaa työpaikkaa. Sekin sopi. Niinpä lähdin.
Kun vaan löytyisikin uusi työpaikka tuosta vain. Vaatii vähän hakemista.
Kaikista väsyttävintä on olla tekemättä mitään. Se on ihan hirveää.