Onko muita jotka haaveilevat elämästä joka ei toteudu?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla on unelma, joka ei koskaan tule toteutumaan, koska siihen tarvitaan tarpeeksi euroja. Juuri kohta olen jäämässä työttömäksi, eikä säästöjä todellakaan ole kertynyt kuin muutama tonni, niin ei näillä lähtökohdilla unelmani toteudu. Vielä kun tiedän ettei seuraavan työpaikan saaminen ole helppo juttu, niin unelma karkaa koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi. Lainaa en saa työttömänä. Ikääkin alkaa olemaan sen verran, että kohta se on jo myöhäistä toetuttaa, ellei lottovoitto iske (jos vaan lottoisin :D ). 

Tällä aikaa elän elämääni surkeassa vuokra-asunnossa yksin, katkeroituneena, kireänä kuin viulun kieli ja varmaan muumioidun joku päivä. Katkeroidun, koska en saanut sitä mitä olen halunnut. 

Mikä se unelma on?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tai ei. Olisin halunnut perheen ja lapsia, muutta elämän kuviot on mennyt niin ettei se ole ollut mahdollista. Enää ei uskalla haaveilla tai sekoan. Syvällä sielussa on iso tyhjä aukko.

Mulla on taas toisinpäin eli nyt koronan aikana on tullut mieleen, että entä jos odotankin ihan turhaan että elämästäni tulee vihdoin omannäköistä ja mulle tuo ajatus on niin ahdistava että meinaan seota. Tuntuu siis siltä, että jos en enää voi edes toivoa parempaa niin mitä mulle jää? Ei mitään ja sitten on sama alkaa katsella sopivaa oksaa.

N40+

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vain yksi, joka voi järjestää sinulle sen kivan, iloisen ja vaihtelevan elämän. Sinä itse.

Ihminen on psykofyysisSOSIAALINEN kokonaisuus, joten kyllä sitä muitakin ihmisiä yleensä kaipaa elämään, ja onhan hyvät ihmissuhteet elämän suola. Ainakin omasta mielestä.

Niinpä. Itse olen toivonut monesti, että olisin epäsosiaalisempi ja viihtyisin oikeasti hyvin liki erakkona koska silloin tämä olisi ihan unelmaelämää josta toisenlainen ihminen nauttisi ihan hurjasti.

Nyt yksinäisenä ikisinkkuna elämästä puuttuu oikeastaan kaikki se mikä itselle on oikeasti tärkeää ja elämä menee ihan haaskuun. En siis ole jättänyt elämättä, mutta se elämänsisältö joka on mahdollista tässä elämäntilanteessa ei herätä mitenkään intohimoja vaan on enemmänkin vaan keino jolla aikansa saa kulumaan.

N40+

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon voi järjestää itse. Ei tietenkään kaikkea, mutta paljon.

Minä esimerkiksi hankin lapsen yksin, koska tiesin, että sydämeeni jäisi maapallon kokoinen aukko, jos en lasta koskaan saisi. Olen tosi onnellinen, nyt elämä on ihanaa ja täyttä. Mutta tämä on tietysti millään helpolla tavalla mahdollista vain naisille. :/

Minulla haaveena oli nimenomaan perhe, jonka perusta olisi parisuhde. Lapsen tekeminen lähtökohtaisesti yksin keinohedelmöityksellä tai jonkun randomin kanssa ei millään tavalla olisi toteuttanut sitä haavetta.

Vierailija kirjoitti:

Kun korona on ohi, hanki harrastuksia. Lähde ryhmämatkoille yksin, niin saat huonetovereita, joihin tutustut. Mene mukaan kaikkeen, mitä keksit.

Ihan varmasti elämäänsä pystyy hankkimaan ihmisiä, jos tarpeeksi yrittää.

Kuka haluaa jonkun random huonetoverin, joka voi olla tavoiltaan ihan millainen tahansa? Matkapäivän jälkeen kaipaa rauhaa ja lepoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vain yksi, joka voi järjestää sinulle sen kivan, iloisen ja vaihtelevan elämän. Sinä itse.

Ihminen on psykofyysisSOSIAALINEN kokonaisuus, joten kyllä sitä muitakin ihmisiä yleensä kaipaa elämään, ja onhan hyvät ihmissuhteet elämän suola. Ainakin omasta mielestä.

Niinpä. Itse olen toivonut monesti, että olisin epäsosiaalisempi ja viihtyisin oikeasti hyvin liki erakkona koska silloin tämä olisi ihan unelmaelämää josta toisenlainen ihminen nauttisi ihan hurjasti.

Nyt yksinäisenä ikisinkkuna elämästä puuttuu oikeastaan kaikki se mikä itselle on oikeasti tärkeää ja elämä menee ihan haaskuun. En siis ole jättänyt elämättä, mutta se elämänsisältö joka on mahdollista tässä elämäntilanteessa ei herätä mitenkään intohimoja vaan on enemmänkin vaan keino jolla aikansa saa kulumaan.

N40+

Tämä on lopulta väliaikaista, ja taas pääset elämään villiä sinkkuelämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vain yksi, joka voi järjestää sinulle sen kivan, iloisen ja vaihtelevan elämän. Sinä itse.

Ihminen on psykofyysisSOSIAALINEN kokonaisuus, joten kyllä sitä muitakin ihmisiä yleensä kaipaa elämään, ja onhan hyvät ihmissuhteet elämän suola. Ainakin omasta mielestä.

Niinpä. Itse olen toivonut monesti, että olisin epäsosiaalisempi ja viihtyisin oikeasti hyvin liki erakkona koska silloin tämä olisi ihan unelmaelämää josta toisenlainen ihminen nauttisi ihan hurjasti.

Nyt yksinäisenä ikisinkkuna elämästä puuttuu oikeastaan kaikki se mikä itselle on oikeasti tärkeää ja elämä menee ihan haaskuun. En siis ole jättänyt elämättä, mutta se elämänsisältö joka on mahdollista tässä elämäntilanteessa ei herätä mitenkään intohimoja vaan on enemmänkin vaan keino jolla aikansa saa kulumaan.

N40+

Tämä on lopulta väliaikaista, ja taas pääset elämään villiä sinkkuelämää.

En mä ole kaivannut ikinä mitään villiä sinkkuelämää vaan parisuhdetta ja perhe-elämää.