Opettajat eivät taida tajuta, että kiusaamistapaukset pitää hoitaa, sillä kiusaajien pitää sietää erilaisuutta eikä kiusata

Kyllä opettajat sen tajuavat, mutta monenko kiusaajan vanhempi tunnustaa lapsensa kiusaajaksi ja tukee koulun työtä? Yleensä kiusaajajoukon vanhemmat liittoutuvat yhteen opettajaa ja kiusatun vanhempia vastaan. Suurin osa kiusaamisesta tapahtuu kouluajan ulkopuolella puhelimella nimettömissä ryhmissä. Kerropa se taikasana, millä se lopetetaan, kun vanhemmat eivät ole valmiita edes ottamaan kännykkää takavarikkoon?

Eihän tässä mistään erilaisuudesta ole useinkaan kyse. Ei siinä tarvitse olla alunperin mitenkään joukosta poikkeava, kun joku vaan otetaan silmätikuksi. Jos sitten ei ole voimaa jossakin vaiheessa pistää riittävästi kampoihin kiusaajille, niin "tilanne jää päälle" ja monen elämä menee pilalle. Tässä nimenomaan on opettajilla ja vanhemmilla vastuu ohjata nämä kiusaajat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeille urille. Tiedän omasta kokemuksesta, kun vanhempi naisopettaja kertoi hyvin selväsanaisesti mitä mieltä oli minun tekemästäni kiusaamisesta, niin sen jälkeen ei ollut itsellä enää tarvetta kiusata yhtään ketään.

Tiedän ihan AIKUISIA ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että on ihan normaalia kiusata heikompiaan ja ulkonäöltä jotenkin "poikkeavia". Aina on kuulemma kiusattu hikareita, lihavia ja rillipäitä ja se on ihan normaalia heidän mielestään. Siitä voi sitten tehdä päätelmiä miksi lapset/nuoret ei opi.

Miten opettaja sen lopettaa? Kerro, niin viisastun. Haluan käytännön vinkkejä.

Olen ope ja kiva-koulu-tiimissä. Yleensä kiusaaminen loppuu kun kiusaajalle sanoo, että nyt tuo loppuu tai tulee pahempia seuraamuksia. No joidenkin kohdalla se ei auta. Joistain lapsista näkee, että kotona asiat eivät ole hyvin tai että jonkinlaista häikkää on persoonallisuudessa, ettei tunne empatiaa.

Näiden kotiin sitten soitetaan, mutta vanhemmat eivät ota vastuuta, tee mitään asialle. Kiusaaja siirretään väliajaksi toiseen luokkaan -ja jatkaa kiusaamista siellä. Vanhemmat pyydetään koukulle, he hyökkäävät opettajaa vastaan sillä heidän lapsensa on uhri jollain tapaa. Tehdään lasu, -vanhemmat hyökkää opettajaa vastaan entistä kovemmin ja alkaa vihapommitus wilmassa. Kiusaaja laitetaan kuraattorille, kieltäytyy käymästä siellä yhden kerran jälkeen.

Toisten vanhempien lapset saa tehdä mitä ikinä haluavat.

Opettajalle oikeus tutkia sometilit? Saattais mennä tosin koko päivä siihen. Voisko vanhemmat tehdä sen?

Koska opettajat on näköjään täysin voimattomia tekemään yhtään mitään niin yhden asian ne voi tehdä. Antaa kaikesta nelosen ja jättää kiusaajan luokalleen niin pitkään kun se kiusaa. Kiusatun jokaista numeroa voi korottaa 1-2 numerolla. Kiusaaja ei ikinä valmistu edes peruskoulusta ja tulevaisuus on oikeutetusti pilattu. Aivan kuten tämä yritti pilata toisen elämän kiusaamalla.  Eihän ne opettajat muutenkaan anna numeroita ihan niin kuin pitäisi vaan niissä on pärstäkerrointa aina mukana. Tämä onnistuisi ihan hyvin, että kun kiusaa, ei pääse luokaltaan. 

Miksi kiusaajana oleminen on suojeltava asia? Aikuisenakin on helpompi elää ilman menneisyyden painolasteja siitä että on kiusannut muita. Kiusaaminen on vuosikymmeniä tai -satoja koettu vahvimpien ja voittajien tekemisiksi, siksi kai vanhemmat haluavat pitää kiinni lapsensa oikeudesta kiusata muita. Parempi kiusaajana kuin kiusattuna.

Täytyy kerätä rahaa tv ja lehtikampanjoihin joissa vedotaan kiusaajien vanhempiin kiusaamisen lopettamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä opettajat sen tajuavat, mutta monenko kiusaajan vanhempi tunnustaa lapsensa kiusaajaksi ja tukee koulun työtä? Yleensä kiusaajajoukon vanhemmat liittoutuvat yhteen opettajaa ja kiusatun vanhempia vastaan. Suurin osa kiusaamisesta tapahtuu kouluajan ulkopuolella puhelimella nimettömissä ryhmissä. Kerropa se taikasana, millä se lopetetaan, kun vanhemmat eivät ole valmiita edes ottamaan kännykkää takavarikkoon?

Rikosilmoitus ja viime kädessä kiusaajien uhkailu. Siis kiusatun vanhempien puolelta tietenkin. Opettajat tuskin näihin toimiin ryhtyvät mutta heidän pitäisi näihin kannustaa.

Mä itse kiusaamisen kohteena mietin aikanaan, että ne mun  kiusaajat olis tarttenu hoitoa. Siis oikeasti sellaista, että ne opettelee tunnetaitoja jonkun aikuisen opastuksella yksilöinä.

Jälkkäri oli sitä, että istuivat tunnin tyhjässä luokassa tuijottamassa seinää.

Yhteistyökuviot sellaisia, että mun piti siinä ensin kertoa mitlä musta tuntuu ja koska tuntui pahalta aloin itkeä vaikka kaikkeni yritin, etten itkisi. Sitten vuorossa oli muka-anteeksipyynnöt. Pääkiusaaja vaan virnuili koko ajan ja siitä näki kilsan päähän, että eihän se ollut tosissaan ollenkaan.

Vanhempia oli paikalla ja kaikki kiusaajat kerralla.

Seuraavana päivänä siitä itkemisestä kerrottiin kaikille ja kaikki muutkin nauroi ja pilkkasi. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi olla hiljaa, koska se henkinen nöyryyttäminen näistä tuli sen kaiken muun päälle.

Mun isä yritti selittää opettajalle, että olisi parempi, että näitä tilaisuuksia ei järjestettäisi, koska ne vaan eskaloi tilannetta. Opettaja oli joko tyhmä tai veemäinen, mutta ei muka tajunnut mikä niissä tilanteissa oli väärin.

Ensinnäkin valta-asema niissä purkutilanteissa jossa olin 1 vastaan 3, tilanteen tasa-arvottaminen, eli jos kerran löin takaisin, se oli sama asia kuin jatkuva pahoinpitely. Lisäksi ne ei johtaneet mihinkään, koska kiusaamisen syihin ei pureuduttu vaan jokainen tapaus käsiteltiin kuin mitään ei olisi koskaan aikaisemmin tapahtunut.

Lopulta muutettiin pois muista syistä. Myöhemmin kuulin, että kiusaamisen kohde oli vaihtunut mun muuton jälkeen yhteen siitä alkuperäisestä kolmikosta.

Mitä tulee tuohon rasismiin niin harva aikuinen kiusaa lasta mutta moni aikuinen on jopa lapselle huutanut rasistisia törkeyksiä, joten enpä tiedä tuosta tuomittavuudesta.

Silloin kun mun lasta kiusattiin, niin kiusaajan isä oli sitä mieltä, että pojat on poikia, kyllä jokaisen pojan nyt pitää vähän kestää, eikä olla nössö jnejne. En tosiaan keksi, miten opettaja olisi voinut saada tuon loppumaan. Onneksi se sitten loppui siihen, kun kukaan ei halunnut olla tuon kiusaajan kanssa. Kerran kävi niin, että saimme soiton, että oma lapseni on kiusannut yhtä luokkakaveria. Se loppui siihen puheluun. Kyllä hävetti niin hirveästi, ja lapsi sai kyllä kuulla, mitä mieltä meillä ollaan kiusaamisesta. Ei kiusannut enää, ja jälkeenpäin on sanonut, että olipa hyvä, että puutuimme asiaan ettei se jatkunut.

Jos mun lapsia kiusattaisiin niin varmasti loppuisi siihen paikkaan.

Tiedän yhden kiusaamistapauksen missä mustalaislapsi kiusasi ja hakkasi. Kyllä siitä sai opettaja kuulla sen pojan vanhemmilta suorat sanat ja myös mustalaisen vanhemmille sanoivat suoraan mitä käy jos toistuu. Loppui siihen paikkaan se kiusaaminen.

Koulukiusaajien vanhemmat on työpaikkakiusaajia, entisiä koulukiusaajia tai muuten vaan tyhmiä. Pitäisihän lapselta vaatia itsehillintää jos tekee mieli alkaa kiusaamaan. Täytyy vaan kestää muiden vikoja ilman että käydään kimppuun. Vihanhallintaa ja tunnetaitoja. Kiusaajien vanhemmat ei osaa mutta niiden pitää tiedostaa että se on tärkeää opetella ja opettaa lapsille.

Pitää enemmän puhua kiusaajien vanhemmista, opettajia on haukuttu muutama vuosikymmen ja he ovatkin parantaneet tapojaan.

Psykopaattilapsia on vaikea saada muuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos mun lapsia kiusattaisiin niin varmasti loppuisi siihen paikkaan.

Tiedän yhden kiusaamistapauksen missä mustalaislapsi kiusasi ja hakkasi. Kyllä siitä sai opettaja kuulla sen pojan vanhemmilta suorat sanat ja myös mustalaisen vanhemmille sanoivat suoraan mitä käy jos toistuu. Loppui siihen paikkaan se kiusaaminen.

Jep. Näistä nousee niin helposti se rasistikortti ja pahimmassa tapauksessa on klaani oven takana aseiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mun lasta kiusattiin, niin kiusaajan isä oli sitä mieltä, että pojat on poikia, kyllä jokaisen pojan nyt pitää vähän kestää, eikä olla nössö jnejne. En tosiaan keksi, miten opettaja olisi voinut saada tuon loppumaan. Onneksi se sitten loppui siihen, kun kukaan ei halunnut olla tuon kiusaajan kanssa. Kerran kävi niin, että saimme soiton, että oma lapseni on kiusannut yhtä luokkakaveria. Se loppui siihen puheluun. Kyllä hävetti niin hirveästi, ja lapsi sai kyllä kuulla, mitä mieltä meillä ollaan kiusaamisesta. Ei kiusannut enää, ja jälkeenpäin on sanonut, että olipa hyvä, että puutuimme asiaan ettei se jatkunut.

Tuo ei kyllä välttämättä ole kovin järkevää ottaa oman lapsen kiusaamiseen noin jyrkkä linja. Lapsi saattaa alistua jatkossa kiusaajille ja jättää siitä kertomatta kenelläkään, koska pelkää seurauksia, jos esimerkiksi lyö kiusaajaa turpiin.

Kiusaamista on ollut aikojen alusta asti. Kyseessä on alkukantainen eläimellinen vietti. Vietin vahvuus korreloi tyhmyyden kanssa. Laumaeläimiä...

Jos tälle sivystyksen aikana oltaisiin jotain haluttu tehdä, niin asia olisi jo hoidettu. Siihen ei haluta puuttua. Sama jatkuu koko elämän läpi. Koulun jälkeen armeija, jossa laumana hyökätään muutaman henkilön kimppuun. Sen jälkeen työelämä. Tietenkin tässä iän tuoman "järjen" mukana jää se fyysinen kiusaaminen pois.

Ja ei, ei ole pelkästään miesten juttu. Naiset kiusaavat yhtälailla, mutta metodit ovat erilaisia.

On helppo ulkoistaa yhteiskunnan polarisoituminen: köyhyys/rikkaus, liberaalius/ääriliikkeet jne.muka koulun sisälle kuplaan, jossa nämä taustatekijät eivät muka vaikuta! Työelämässä kiusataan erittäin paljon ja mielenterveysongelmat ovat suurin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä. Miksei tätä ongelmaa ratkaista helposti, edullisesti ja nopeasti?! Miten ihmeessä koulussa opettaja voi puuttua yhteiskunnan pahoinvointiin ja sairaaseen ilmapiiriin? Opettajalla ei ole poliisin eikä lääkärin koulutusta eikä etenkään vastuuta. Opettaja ei voi korvata kunnolisia kotioloja eikä puuttua niihin mitenkään muuten kuin lasun tekemällä. Sen jälkeenkään tietoa ei anneta, miten se vaikuttaa.

Kiusaaminen lähtee kotikasvatuksesta, juuri siitä mitä kiusaajan vanhemmilla ei ole. Ei ole opettajan vika.