Lue keskustelun säännöt.
Menetin elämäni rakkauden, haaveet murskaksi, miten selvitä?
15.03.2021 |
Seurustelin kahden vuoden ajan miehen kanssa, jonka kanssa luulin olevani elämäni loppuun saakka. Suunnittelimme perheen perustamista ja yhteisen kodin ostoa. Kaikki näytti varmalta. Sitten suhteessa ja suhteen ulkopuolisessa elämässä tapahtui asioita jotka ajoivat meidät äkilliseen kriisiin. Tämän myötä mies ilmoitti, että tunteet ovat hävinneet. En pysty käsittämään tätä asiaa, vielä hetki sitten hän sanoi rakastavansa ja suunnittelimme yhteistä lasta. Kaikki on romahtanut parin kuukauden sisällä. Nyt olemme eronneet. Tunnen menettäneeni elämäni rakkauden ja kaikki haaveet ovat murskana. Olen pian 31v ja mukana on myös pelko etten löydä enää kumppania ja ehdi perustaa perhettä. Kaipaisin näkökulmia ja kokemuksia selviämisen tueksi. Tällä hetkellä kaikki tuntuu täysin toivottomalta ja olen hyvin masentunut.
Kommentit (64)
Olen hyvin pahoillani puolestasi. Vaikka onkin kliseistä, niin aika on ainut lääke. Sure rauhassa, ota rauhassa ja pidä huolta itsestäsi. Älä stressaa itseäsi ajatuksille että löydätkö ketään tai jäätkö yksin. Tuo mies ei sinua tarpeeksi rakastanutkaan, joten ennemmin tai myöhemmin olisi tullut seinä vastaan.
Ero tuntuu aina pahemmalta kun se tulee yllätyksenä nurkan takaa ja itse on vielä suhteessa ihan mukana ja rakastaa mutta toinen ei. Se tunne on kamala ja kuin osa ihmisestä itsestään kuolisi. Mutta siitä selviää lopulta. Päivä ja viikko kerrallaan ja kuukausi kerrallaan ja lopulta huomaa että pahin tuska on takana. Ihminen ei mene rikki niin helposti vaikka olo voikin tuntua ihan musertuneelta niin se on normaali reaktio isoon menetykseen. Mutta olen varma että sinäkin selviydyt tästä ja löydät voimia jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuinsua Tahvo.. ei auta ku eteenpäin sano mummo lumessa ;)
Satusepon novellikokoelmasta nr 20991
Älä huoli Seppo. Kohta ymmärrät, miten vähän naiset miehiö tarvitsee.. varsinkaan suomalaisia miehiä.
Provoa työntää heti viikon alkuun, maanantaina. Noita ap:n tarinoita on palsta täynnä.
Lapsellisesti kirjoitettu aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin halunnut vielä taistella vaikeuksien voittamiseksi koska kaikki tapahtui niin äkillisesti. Mies tuntuu luovuttaneen, koska tunteet ovat hävinneet. Tätä asiaa minun on vaikeaa ymmärtää miten näin voi käydä, kun vielä hetki sitten asiat oli täysin toisin. Itse en usko tunteiden kokonaan hävinneen vaan ovat ehkä jääneet nyt kaiken stressin ja negatiivisen alle. Mies kuitenkin halusi ratkaista asian eroamalla. Ajattelee, että ehkä muuttaa mielensä jälkeenpäin. Itse en jaksa tähän uskoa enkä voi jäädä toivoon elämään. Tuntuu musertavalta, että hetki sitten kaikki unelmat olivat käymässä toteen ja nyt olen taas yksin lähtöpisteessä, josta pitäisi jaksaa rakentaa kaikki taas aivan alusta. Olen ajautunut todella masentuneeseen tilaan, ahdistus on jatkuvaa ja sängystä ylös nouseminen aamulla tuntuu tuskalliselta. Joudumme olemaan miehen kanssa vielä tekemisissä liittyen yhteisten asioiden hoitamiseen. Ap
Tervedys Tarinatäti.
Olet taas uudella trollilla liikenteessä. Sinulla tuota tarinaa riittää joka lähtöön.
Keksit aina muka jotain uutta, mutta pohjana sulla jatkuvasti mies-nainen suhde ja asunnot.
Olet säälittävä. Tarjoa noita tarinoitasi jollekin kustantajalle, äläkä täytä palstaa mielikuvitus jutuillasi.
Sorry, mutta sinut tunnistaa aina. Aina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Provoa työntää heti viikon alkuun, maanantaina. Noita ap:n tarinoita on palsta täynnä.
Lapsellisesti kirjoitettu aloitus.
Ikävää jos näillä asioilla provoillaan, mutta tässä on nyt kyllä kyseessä ihan oikea tilanne. Voi jättää ketjun lukematta ja kommentoimatta jos häiritsee. Kaipaisin vaan näkökulmia, kokemuksia ja tukea. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se sitten ollut elämän rakkaus jos suhde tuolla tavalla päättyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myötätuntoni on puolellasi. Jätetyksi tuleminen on hirveää. Suru, pettymys, epätoivo ja tunne siittä, ettei ole riittävän hyvä eikä kelpaa, ovat musertavia.
En tiedä, auttaako se sinua, mutta mies, joka luovutti ja lähti ensi vaikeuksien ilmaantuessa, ei ollut se mies keneksi häntä kuvittelit. Menetit haavekuvan täydellisestä kumppanista, tämä tyyppi ei ollut se.
Tämä on klisee, mutta aika on ainoa, joka auttaa. Myöhemmin, kun olet valmis, tulet olemaan tyytyväinen että mies lähti nyt eikä hetkeäkään myöhemmin. Et halua etkä tarvitse miestä, joka ei ole valmis taistelemaan sinun ja teidän puolesta. Joka maalailee taivaanrantoja, mutta johon sinä et voi pahassa paikassa luottaa.
Osa minusta on myös sitä mieltä, että enpä ollut varmaan minkään arvoinen miehelle kun valitsee eron heti kriisin iskettyä. Olen kyllä itsekin syypää siihen miksi tunteet ehkä ovat nyt hävinneet ja kannan siitä isoa taakkaa, mutta minusta suhteisiin kuuluu myös tunteiden aaltoliike ja huonommat ajat. Vielä 2kk sitten kaikki oli aivan eri tavalla.
Kaikesta huolimatta tuntuu todella musertavalta, kun itse rakastaa täydestä sydämestä ja olisi tehnyt kaikkensa suhteen eteen. En olisi ikinä uskonut että näin käy, mies puhui aina olevansa ihminen joka ei luovuta vaan taistelee suhteidensa puolesta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullekin kävi näin. Luulin eläväni suurta rakkautta, vähän ulkopuolelta ongelmia niin mieheltä hävis tunteet. Olin vielä raskaana ja 40v. Että se siitä sitten. Mikään ei auttanut. Myöhemmin mies myönsi, että vastaavaa on tapahtunut aiemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti kerron omasta elämästäni. On ollut tosi raskasta moni asia. Mutta elämäni mies on kuollut puolestani, hän on siis sen arvoinen, ettei mikään sen rinnalla ole mitään. Kannattaa tutustua Jeesukseen. Koko ikuisuus saa uuden perspektiivin.
Jos puoliso on pettänyt, suosittelen pitämään juhlat, että pääsit eroon.
Ymmärrän särkyneet sydämen tunteen. Ja sen miten vaikea on päästää irti, kun on viimeiseen saakka yrittänyt uskoa ja olla armollinen.
Siinä missä ihmisen mahdollisuudet loppuvat, Jumalan alkavat. Sanon tämän oman kokemukseni perusteella kalleimpana aarteenani.
En välitä mitä muut ajattelevat, kaikkia ei voi miellyttää. Minulle riittää Hän, kuka on kuollut kaikkien puolesta synnittömänä. Elämäni tarkoitus on täyttynyt löytäessäni Hänet. Netistä löytyy paljon tietoa kaikesta, mistä oikeasti haluaa tietää, ja siis myös näistä hengellisistä asioista.
Ideoita, ei ole pakko käyttää. Tarkastele uudelleen miestä, mitä kaiken takana oli. Ajattele ettei sinussa ole vikaa, olet hyvä. Mieti eri näkökulmista asiaa tai asioita, kuin vain yhdestä, mitä tietoja se tuo sinulle. Kokeile mikä helpottaa tunnetiloja. Aivokemian tasoittuminen kestää eron jälkeen jonkin aikaa. Kiinnitä huomiota muualle, sinne mistä pidät tai on ok. Soita joskus kriisipuhelimeen tai kriisikeskus jos tulee sellainen tunne, juttele kaverin kanssa jos on joku järkevä, käy kävelylenkeillä joskus (varsinkin kun sää paranee eikä ole loskaa) tai mikä vie ajatuksia muille urille, tai meditaatiomusiikki jossa on taajuus joka vie aivoja paremmille aalloille(?). Yksityiseltä voi saada reseptin lääkkeeseen (lyhytaikainen) tai terapeutin, jos tuntuu että se voisi auttaa hankalaan masennukseesi, mutta lääke on melko kemiallinen, on luonnollistakin vaihtoehtoa. Parin vuoden kuluttua mietit mitä näit siinä miehessä, vaikka se silloin vaikutti karismaattiselta, sielukkaalta tai komealta. Asioiden käsittely on hankalaa, mutta joku päivä päästää irti. Siinä oli shokki sinulle, koska kaikki tapahtui niin nopeasti, etkä nähnyt toisen aikeita ja ajatuksia. Ensi kerralla olet varovainen ja ihmistuntemus on parempi! Miesten vuoksi ei juuri kannata itkeä, ellei se ollut joku miesenkeli tai sen arvoinen viimeisen päälle. Ikävän tyypin kanssa ei olisikaan kannattanut jatkaa
Voit kehittää myös omia unelmiasi ja suunnitelmia jatkossa. Ei ole pakko liittää niitä täysin johonkin mieheen. Ehkä voit tehdä omanlaisen kodin ja sisustuksen.
Minäpä kerron siltä puolelta asiaa että todennäköisesti tämä mies ei kovin paljoa ollut rakastunut.
Olen itse hyvin kykenemätön tuntemaan pientä ihastusta enempää, syvää rakkautta en ole tuntenut ketään kohtaan. Ja siksi on ollut hyvin helppoa lähteä suhteista kun ei enää kiinnosta.
Nuorempana yritin epätoivoisesti "olla normaali" ja kyetä suhteisiin, mutta tunne-elämäni on niin vaurioitunut ja kylmä että ei se kaikesta yrittämisestä ja omista toiveista miksikään muuttunut.
Rakastua ei voi vain haluamalla ja toivomalla.
En kyllä koskaan ole kenellekkään sanonut rakastavani, ja yrittänyt olla jotenkin rehellinen, mutta jos toinen osapuoli on kovin kiintynyt niin hän haluaa nähdä sellaista mitä ei ole.
Meidänlaisia on kuten laulussa sanotaan "se oli niin suurta, kaunista se oli niin, mutta valhetta valhetta vainen".
Olen saanut todella hyviä vastauksia ja ajattelemisen aihetta niistä. Kiitos jo tähän mennessä kaikille! Ap
Miehet ovat tuollaisia. Mullakin pari juttua päättynyt noin. Vielä hetki aikaisemmin rakastetaan ja halutaan yhteistä tulevaisuutta. Sitten tulee jotain ongelmaa ja halutaan erota. Ei olla valmiita tekemään työtä suhteen eteen. En tiedä onko se rakastaminen ollut vain valetta, ettei ne ole oikeasti rakastaneet? Vai tuleeko niille joku paniikki, stressireaktio ja tekevät tuollaisen hätiköidyn ratkaisun, vaikka tunteita olisi.
Ei tuohon auta kun aika. Onneksi olet vasta 31 ettet vaikka 36v. Vielä on aikaa löytää se rakkaus. Usko pois. Nyt on vaikeaa mutta koita vähitellen saada elämään jotain kivaa. Joku uusi harrastus, herkuttele hyvällä omallatunnolla yms. Tsemppiä!! <3